??.??.1878 / Smichow, Tšekki

??.??.1878 "Suomen rautatien" II luokan vaunu.
11. Chemin de fer de Finlande, voiture de 2ème classe (1874).

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Smichow Valtio: Tšekki
Kuvaaja: Ringhoffer (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Kuvasarja: Ringhofferin kuva-albumi
Lisätty: 17.10.2022 12:50
Muu tunniste
Sijainti: Varikolla
Ulkomaat

Kommentit

17.10.2022 14:18 Kurt Ristniemi: Tämän vaunun ulkonäköä vastaavaa kuvaa ei löydy vuoden 1911 vaunukuvastosta. Osastojako (ikkuna- ja paneelijako) on erityinen (ikkunaa / paneeli): 2, 3, 3, 1 ,3, 3, eli penkkejä / osasto: 1, 2, (wc), 2, 2.
17.10.2022 17:20 Esa J. Rintamäki: Perheosasto tässäkin?
17.10.2022 22:06 Esa J. Rintamäki: Kurt, löytyykö sinulta ringhofferilaiseen III luokan vaunuun täsmäävää kuvaa siitä kuuluisasta 1911 - vaunukuvastosta?

Jos löytyy, niin laittaisitko minulle kuvan siitä yksityisviestinä? Pääsisin vertailemaan sitä mainittuun Rto 149 Lv/BE 0608:n kuvaan.
17.10.2022 23:01 Petri Sallinen: Tästä vaunusta on olemassa kuvalaattapiirustus, jossa vaunu esiintyy numerolla 1352. Ikkunajako ja pellityksien saumat vastaavat valokuvaa.

Tosin vanhojen käsinkirjoitettujen vaunuluetteloiden mukaan vaunu nro 1352 olisi valmistunut vuonna 1873. Valmistajaksi on kirjattu "Eisenbahnbedarf Berlin". Ehkä samalla ikkunajaolla on ollut muitakin kuin Ringhofferin rakentamia vaunuja.
18.10.2022 08:11 Kurt Ristniemi: Esa: Postasin pyytämäsi vuoden 1911 vaunukuvaston kuvan keskustelupuolelle: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,13870.0.html

Niinkuin Petri jo totesi, kuvaston piirros vastaa täysin tämän kuvan ringhofferilaista, mutta luettelon mukaan se kuvaa vaunuja D 1301-1303, 1305-1313, jotka Pass. vagnar -kirjan mukaan olivat berliiniläisiä (Pflug / Aktien-Gesellschaft für Fabrikation von Eisenbahnbedarf, Berlin) vuosina 1870-1873 käyttöönotettuja vaunuja. Vuoden 1906 vuosikertomuksen taulukon nro 5 mukaan ne (1301-1311) oli vuonna 1870 otettu käyttöön Riihimäen - Pietarin radan rautatierakennukselle.

Vuoden 1906 taulukossa ei ole vaunua D 1352. Viimeinen on D 1351. Sen mukaan vuonna 1874 otettiin Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatielle käyttöön Pflugin II lk vaunut 1324 ja 1314 ja vuonna 1875 vaunut 1315-1317. (Numerot v. 1897 numeroinnin mukaan)
18.10.2022 10:15 Petri Sallinen: D 1352 esiintyy vuoden 1926/27 "Mustan kirjan" ensimmäisessä painoksessa.

http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,13870.msg106947.html#msg106947
18.10.2022 16:01 Esa J. Rintamäki: Ensiksi kiitos Kurtille lähettämästäsi kuvasta.

Otin esiin kirjahyllystä kirjan: Finska Statsjärnvägarne 1862 - 1912, kakkososan. Se on siis ruotsinkielinen ja kaipaa kovasti kirjansitomoa.

Sivulla 397 mainitaan, että vuosina 1874 - 76 tilattiin Pietarin radan laskuun Berliinistä ja Prahasta yhteensä 40 eri luokkien matkustajavaunua. Tähän lukuun sisältyy myös kolme konnarivaunua.

Nämä pääasiallisesti täsmäsivät vuonna 1870 Berliinissä valmistettuihin vaunuihin.

Ringhofferin Prahassa valmistamat vaunut tulivat kiskoteitse erikoispyöräkerroin Saksan halki. Valmistaja vastasi kuljetuskustannuksista aina Suomen radoille asti. Pietarin läpi vaunut siirrettiin Karva-Ooppelien vetäminä, hirnunnan kera!

Vielä vuonna 1876, kun vaunuja tilattiin Oopo - Tammerfors - Tavastehus - radalle, pidettiin kiinni 3-akselisesta vaunutyypistä, paitsi että akseliväliä kasvatettiin 1 jalalla (0,305 m). Vaunut oli tilattu Ringhofferilta, joka samaan aikaan rakensi vaunuja Pietarinradan laskuun.

Kaikenkaikkiaan Prahasta tilattiin Turun radan laskuun kolme I & II luokkien yhdistettyä, 13 kpl II luokan ja 16 kpl III luokan vaunuja, joista sittemmin kaksi vaunua muutettiin vuonna 1879 rautatien omassa konepajassa yhdistetyksi II ja III luokkien vaunuksi. Sitäpaitsi, muutettiiin yksi niistä vuonna 1876 salonkivaunuksi numero 7. Näinkö alkoi BE 0608/Rto 149 Lv:n ura? Reds-elokuvan sisäkuvien mukaan se oli ollut hyttivaunu.

Toinen valtionvaunu rakennettiin saman radan laskuun Helsingissä. Ja firmasta Eisenbahn-Wagenbau-Anstaltilta Hampurissa tilattiin kolme postivaunua, 9 konnari- ja kaksi vankivaunua. Postivaunut olivat kolmiakselisia, muut kaksiakselisia.

Sivulla 410 on taulukko, joka kertoo vaunujen valmistajat lukumäärittäin ja vaunulajeittain. Siinä esimerkiksi oli mainittu 9 valtionvaunua, joita olivat rakentaneet VR Helsingin konepaja (4 kpl), Pflug Berliinistä yhden, myöskin berliiniläinen Ges. für Fabrikation v. Eisenbahnbedarf kaksi "vallasväen" vaunua, Brown-Marschall & Co Birminghamista yhden vaunun ja Ringhoffer Prahasta myös yhden.

Valmistajia on kaikkiaan 15, ja vaunuja mainitaan valmistuneen kaikkiaan 1240. Suurimpia valmistajia oli Preetiksperin ja Helsingin konepajat, Pflug ja Hietalahden Laivatokka ovat näiden jälkeen. St.Petersburger Waggonbau-Ges. Pietarissa oli valmistanut 25 II lk ja 25 III luokan vaunuja,.

Ringhofferin valmistamaksi ilmoitetaan: 1 valtionvaunu, kaksi I luokan, viisi I & II luokkien, 15 kpl II luokan, 21 kpl III luokan ja kolme konnarivaunua, eli yhteensä 47 vaunua. Viimeinen Ringhofferin Suomeen SVR:lle tekemä vaunu lienee B 41, eli se Båtvikissa majaileva Nokian salonkivaunu.

Jos oma mielipiteeni sallitaan, niin uskon SVR:n lähettäneen vaunujen piirustuksiaan niin Ringhofferille kuin myös Pflugille, eikä näillä ollut vaikeuksia noudattaa piirustuksia. Ja niin historioitsijat ja numeroijat saivat tilaisuutensa sekoilemiseen, epäilemättä.

Oikeastaan melkein ainoa standardointi vielä noihin aikoihin käsitti Whitworthin kierteet, jonka käyttöön ottoa oli ehdottanut Joseph Whitworth vuonna 1841.

Kurt ja Petri, oikeastaan olisin voinut laittaa tämän kommentin keskustelupuolelle, mutta tässä tavoitettaneen useampia lukijoita?

Luojalle kiitos pakkoruotsista! (De e intte so faarli ok bedroodande att kunna svenska!)
20.10.2022 10:49 Kurt Ristniemi: Esa, olisit voinut tämän koosteen laittaa myös tämän kuvasarjan kommentiksi, se kun koskee Ringhofferin vaunuja yleensä, eikä vain tätä vaunua.

Useimmiten kullekin uudelle rautatierakennukselle laadittiin uudet vaunupiirustukset, jotka sitten annettiin valituille vaununrakentajille. Siten eri valmistajat rakensivat samannäköisä vaunuja, ehkä pienin valmistajakohtaisin erityispiirtein. Toisaalta samallekin rautatielle laadittiin uusia piirustuksia kun keksittiin uusia välttämättömyyksiä. Siten saman valmistajan eri aikoina samalle rautatielle rakentamat vaunut saattoivat olla keskenään erilaisia.

Muuten, tuo tieto siitä, että Brown, Marshalls & Co olisi rakentanut yhden vallasvaunun Suomen rautateille (A1) ei pidä paikkaansa. Lisätietoa pitäisi olla tulossa jossakin lähiaikojen Resiinassa, ehkä.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!