??.??.1917 / Rautu
Panu Breilin

??.??.1917 Raudun ratapiha-alueen kartta, osa 2. Raudusta piti tulla merkittävä Suomen ja Venäjän välisen liikenteen raja-asema, mitä varten sinne rakennettiin iso kivinen asemarakennus sekä ratapihaa, rautatieläisten asuinaluetta ja varikkoaluetta varten varattiin laaja maa-alue. Vuonna 1918 raja kuitenkin sulkeutui ja rajan ylittävä rataosuus purettiin, minkä seurauksena Rautu jäi vain hiljaisen paikallisradan pääteasemaksi, ja suuri osa rakennetusta infrastruktuurista jäi käyttämättömäksi. Esimerkiksi osa rautatieläisten asuinrakennuksista siirrettiin myöhemmin Raudusta muualle Suomeen.

Kartassa näkyvien merkintöjen selityksiä: a=asemarakennus, c=asemapäällikön asuinrakennus, d=muun henkilökunnan asuinrakennus, e=pesu- ja leivintupa, f=ulkorakennus, k=käymälä, o=veturitalli, p=vesitorni, q=kääntöpöytä, r=halkovaja, s=pumppuhuone, v=vesiviskuri.

Osa 1: http://vaunut.org/kuva/158673

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Rautu (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Panu Breilin
Lisätty: 18.10.2022 19:42
Muu tunniste
Sekalaiset: Kartta, Ratapihakaavio

Kommentit

18.10.2022 22:17 Erkki Nuutio: Tämä kartta ja raidepiirustus on vuoden 1917 loppupuolelta, eli keisarivallan kaatumisen jälkeiseltä ajalta.
Tämä myös toteutettiin tällöin ja palautettiin kuntoon kevättalvella 1918 käytyjen Raudun taistelujen jälkeen.
Keskeneräinen, pommituksissa ja tulipalossa paljolti tuhoutunut upea asemarakennuskin tehtiin valmiiksi alkuperäispiirustusten mukaisesti, koska uskottiin (toivottiin) vilkasta "transitoliikennettä" Raudun ja Tornion välille.

Keisarivallan aikainen, siis vuoden 1917 alussa vielä voimassa ollut raidepiirustus on vielä tietymättömissä.
Siinä oli valtava, 28-raiteinen ratapiha.

Vuoden 1918 sodan jälkeen majoitettiin Pohjois-Inkerin pakolaisia asemalle ja niihin asema-alueen rakennuksiin, jotka eivät olleet palaneet Raudun taisteluissa. Jäljelle Rautuun jäi mm. neljä kerrostaloa "palveluskunta" varten ja neljä paritaloa virkamiehiä varten ja lisäksi mm. sauna, pesutupa ja leipomo.

Asuinrakennukset olivat arkkitehti T.Hällströmin suunnittelemia. Julkisivu- ja pohjakuva molemmista rakennustyypeistä on O-I Meurmanin Ensimmäisen yleisen suomalaisen asuntokongressin näyttelyoppaassa (1917, 100 s. + mainossivuja, näköispainos ei painovuositietoa). Raudun asemaseutu oli siis esillä asuntokongressin näyttelyssä vuonna 1917.
Asumista näissä kuvaa Aino Tiaisen Kertomuksia Raudun asemalta (2006, 102 s.). Kirjassa on julkisivupiirrokset ja valokuvia aseman rakennuksista.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!