??.??.1933 / Tottola
??.??.1933 Sorakuopan lastaus paikka, Tottolassa (Kenties). Osasuurennokset http://vaunut.org/kuva/158883 ja http://vaunut.org/kuva/158861
Kommentit
| 24.10.2022 10:31 | Teppo Niemi: | Mielenkiintoinen kuva joltakin soravaihteelta Raiteisiinhan ei panna santaa vaan soraa, eli oikeampi olisi puhua sorakuopasta. Vaunustona näyttäisi olevan M ja Mp vaunuja. |
|
| 24.10.2022 11:13 | Esa J. Rintamäki: | Maaston muodon perusteella voisin sulkea Pollarin sorakuopan (välillä Vilppula - Kolho) pois. Raide taempana kaartaa siten, ettei tämä Pyydyskankaaltakaan ole (Kouvola - Kotka - radalta). | |
| 24.10.2022 15:44 | Jimi Lappalainen: | Ei tämä Tottolasta olisi? | |
| 24.10.2022 17:01 | Teppo Niemi: | Tuota minäkin pohdin. Mutta pitäisi perehtyä Rantarata -kirjaan ja Valtionrautatiet 1912 - 1937 II osaan. Tottolaan tuo pääradan kaarre sopisi, mutta onko se liian lähellä sorakuppa-alueen alkua. Pääraide olisi silloin rantaradan alkuperäistä linjausta. | |
| 25.10.2022 11:23 | Hannu Peltola: | Pystyykö kuvaa mitenkään ajoittamaan? Minulla tuli työvaatetuksen perusteella mieleen 1920-luku, mutta työvaatetus ei tainnut kauheasti muuttua 1800-luvun lopulta sota-aikaan. Kuvassa on kuitenkin kattokorokkeellinen ja lanterniinikattoinen F, M- ja Mp-vaunuja. Saako näistä ajoitusta tarkennettua? Hassulta tuntuu nykyaikana katsoa tuota ukkojen määrää, junaa lastaamaan on tarvittu komppaniallinen ukkoja, kun tänä päivänä yksi mies pyöräkuormaajalla hoitaisi vastaavan urakan. | |
| 25.10.2022 13:11 | Juhani Katajisto: | Kuvaa katsellessa ja useilla maamme sorakuopilla sorajunien lastausta seuranneena täytyy todeta, että kyllä kauhakuormaaja oli oiva apu myöhemmin näissä sorajunien lastauksissa. Kesäaikana sorakuopat olivat veturimiehistölle kuumia työpaikkoja. Mittauksissa on saatu jopa yli 50 asteen lämpötiloja hytissä. Pitkäksi aikaa ei voinut poistua veturista. koska runkoa jouduttiin siirtämään lastauksen edistyessä. Varsinkin nämä sorakuopilta lähdöt olivat mielenkiintoista seurattavaa. Raskas juna, vauhtia ei saanut ja usein lähdettiin kaarteeseen ja vastamäkeen niin kuin tässä. Monestihan raskaat sorajunat jouduttiinkin nostamaan kahdessa osassa ylös. Soravaunujen purkaus oli myös paljolti käsityötä. Vaikka sora purkautui Ma-vaunuista itsestään radan varteen se jouduttiin levittämään lapiolla. | |
| 25.10.2022 14:14 | Erkki Nuutio: | Ansiokas kuva, jonka paikan ja vuoden tunnistus olisi todellakin tarpeen. Paikasta sen verran, että raide taitaa kulkea mutkan jälkeen kaukaisuuteen joen reunaa seuraillen. Löytyykö kartalta? Umpivaunu on Gb -sarjaa. Valmistus alkoi 1925 ja vaunumerkinnät olivat kuvan mukaisesti ovissa ilmeisesti 40-luvun loppuun asti. Vaununumeron aloitusluvun voinee tunnistaa viitoseksi (se ei voi olla kolmonen - sellaisia ei ollut, vaan aluksi nelosia jotka muutettiin 1935...1938 viitosiksi). Gb:t olivat alunperinkin viitosalkuisia vuodesta 1933 alkaen (52133...). Saattaisin tunnistaa vaunun numeroksi 51xx1. Se olisi ollut alkuaan 41xx1 ja valmistettu Pasilassa vuonna 1930. Tämän vaunun alkunumero siis luultavasti muutettiin viitoseksi 1935...1938. Toivottavasti olen tulkinnut oikein Tapio Keräsen kirjoitusta Gb - puolen vuosisadan yleisvaunu (Junat 2/1995), Eerolan Pasilan konepaja 1903-2003 -kirjaa ja VR 1912-1937 II -kirjaa. Edellä olevan perusteella arvioin kuvausvuodeksi 1935...1939. Kaiketi Helsingin knp:ssa tehtyihin M-hiekkavaunuihin tehtiin valmistuksen loppuaikoina (ennen 1910-lukua) päädyt. Kuva näyttää miten näissä vaunuissa säilytettiin sivupylväitä silloin kun ne eivät olleet käytössä. |
|
| 25.10.2022 15:18 | Esa J. Rintamäki: | Erkin arvioimana kuvausajankohtana käytössä oli myös suurin määrin Gd - vaunuja, laakeampikattoisia ja myös kuvan vaunun korkeakattoisiakin. Vaunun päädystä ei erota vinoja lattarautoja ja sen pituuden takia epäilen Gb:ksi tunnistamista. Otteita VR 1937 - kirjan osasta II, sivu 496: Sivupylväillä varustetut ja korkeapäätyiset vaunut saivat sarjamerkin Mp ja itsestään tyhjentävät merkin Ma. Kaikki soravaunut sisältyvät sarjaan 80001 - 85678. On myös rakennettu M - vaunuja uusille rautaisille aluskehyksille ja varustettu ne ilma- ja vipujarruilla. Näitä vaunuja on 241 kpl (n:ot 83001 - 83241). Taulukko n:o 2 tavaravaunujen lukumääristä (sivulla 475): Kaksiakselisia: Vanhamallisia Ga vuonna 1927: 2842 kpl ja vuonna 1932: 2691 kpl. Uusimallisia Gb vuonna 1927: 815 kpl ja vuonna 1932: 1900 kpl. Uutta yhdysliikennemallia Gd vuonna 1927: 2915 kpl ja vuonna 1932: 2916 kpl. Vanhaa yhdysliikennemallia Gav vuonna 1927: 437 kpl ja vuonna 1932: 382 kpl. Soravaunuja: M vuonna 1927: 610 kpl ja vuonna 1932: 1187 kpl. Mp vuonna 1927: 1105 kpl ja vuonna 1932: 519 kpl. Ma vuonna 1927: 432 kpl ja vuonna 1932: 299 kpl. Ja vanhat Ga:t saivat koreja uusittaessa Gd - mallisen uuden korin ja aluskehysrakenteen vahvistamisen myötä niistäkin tuli Gd:tä, tosin 76 mm pitempiä kuin oikeat Gd:t. Näitä vaunuja oli käytössä vuonna 1941 80 kpl (n:ot sarjassa 36'001 ... 36'116). Suurena apuna oli Tapio Keräsen artikkeli Gd-vaunuista Junat - lehdessä 3/1990, josta kiittelen häntä vuolaasti! |
|
| 25.10.2022 15:47 | Hannu Peltola: | Esalla on tarkat silmät! Ja umpivaunu on tosiaan Gd, vaunussa on sivuseinällä kolme pylväsväliä pystytukien välissä, ei neljää kuten Gb:ssä. Simo vinkkasi tämän tunnistuskeinon kuvan http://vaunut.org/kuva/151324?s=1 yhteydessä. | |
| 25.10.2022 17:39 | Juha-Pekka Marttila: | Eikä Kemijärven perukoilta.? | |
| 25.10.2022 20:01 | Erkki Nuutio: | Menin vipuun kun luulin katon kaarevuuden perusteella tätä Gb:ksi. Tässä osasuurennuksessa oli vaunun numero niin epäselvä, että sekin meni pieleen. Myöhemmästä osasuurennuksesta kolmosella alkanut numero näkyy ilman harhautumisen mahdollisuutta.. | |
| 25.10.2022 20:49 | Erkki Nuutio: | Suomen kartta 1920 -näköispainoksessa Tottola on pelkkä nimi huomattavasti sivussa Perniön ja Salon välisestä linjaraiteesta ja ilman haararaidetta (soraraidetta). Linjaraide Torttolassa on noin kolmen kilometrin päässä joesta, jonka penkereen arvelen näkeväni kuvan ratapenkereen vierellä kuvan yläosassa. Mitä tiedetään soraraiteesta Torttilassa? Toimintavuodet? VR 1912-1937 II sivulla 152 on muuten ilmakuva Tottolan radanoikaisusta. Ei taida olla yhteisiä maastonpiirteitä? Paikan varmentuminen olisi tarpeen viitteeksi kuvausvuoteen, joka voi olla vanhempi kuin 1935 - luultavasti kuitenkin ollaan 30-luvulla. Puumaiseman perusteella Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kai yhä mahdollisia |
|
| 25.10.2022 21:45 | Eljas Pölhö: | Maaston puolesta tämä sopii Tottolaan paljon paremmin kuin veturin puolesta. Pääradan leikkaus alkaa juuri vaihteen luota, leikkauksen kummun takana on puro, joka alittaa pääradan kaarteessa, sivuraiteen suhde pääraiteeseen on samaa luokkaa kuin 60-luvulla, jolloin kuopan reuna (oikealla kuvassa) oli jo paljon etäämpänä ja sivuraiteita oli enemmän. Veturisarja K1 viittaa kyllä enemmän ensisijaisesti Karjalanradan ja toissijaisesti muun Itä-Suomen suuntaan. | |
| 25.10.2022 22:05 | Tapio Arvola: | Huomioni kiinnittyi pääraiteen penkan täydelliseen kasvillisuuden puutteeseen. Voisiko Rantarata olla näin vastavalmistuneen näköinen 30-luvulla? Toinen ihmetyttävä asia on puhelinlinjan puuttuminen. Tuolla vaihteen ja kurvin tienoilla on yksi pylväs, joka voisi olla puhelinlinjan pylväs. Jos se on, linja kiertäisi sorakuopan oikealta aika kaukaa, koska kuvassa ei näy muita pylväitä. Jos tämä on Tottolasta, onko kuva pohjoiseen vai etelään? Kurvissa rata näyttäisi menevän pieneen maaleikkaukseen. |
|
| 25.10.2022 22:38 | Eljas Pölhö: | JOS tämä on Tottolasta, niin katseen suunta on kohti Karjaata. Mutta vaikka tämän saa sijoitettua kohtuullisen hyvin Tottolaan, en olisi mitenkään varma siitä. | |
| 25.10.2022 22:58 | Jari Kuusinen: | Kyllä tämä on aivan liiaan aakeeta laakeeta ollakseen Tottola. Suomi on ollut näihin aikoihin täynnä soraraiteita joten vaihtoehtoja kyllä riittää. | |
| 26.10.2022 08:19 | Kari Haapakangas: | Epäilen tuon kyllä olevan sorakuopalle johtava raide, eikä suinkaan pääraide. Aika harva soranottopaikka kuitenkaan sijaitsi radan välittömässä läheisyydessä. | |
| 26.10.2022 14:07 | Erkki Nuutio: | Nummelinin Rantarata -kirjassa on sivuilla 78-79 perustietoa Tottolassa eri aikoina olleista soraraiteista. Vanhimpien soraraiteiden erkanemiskohta 136+858 oli käytössä vuoteen 1932 asti. Välille 136-138 tehtiin rataoikaisu vuosina 1932-1933 ja soraraiteen erkautumiskohdaksi tuli 136+776. Erkautumiskohta olisi siis siirtynyt noin 70 m Helsingin suuntaan, jos itse kilometrit eivät ole liikkuneet rataoikaisujen myötä. Tämä erkautumisvaihde poistettiin lopullisesti vasta vuonna 1993. Soranottoalue aloitti tällöin luontaisen ennallistumisensa. EU:n ennallistamistukien puutteessa maisemointia ei tehty ja liito-oravien kohtaloa murehdittiin korkeintaan viinilasien ääressä. Kirjan valokuvassa vuodelta 1993 muistuttaa linjaraiteen suuntaus ja soraraiteiden sijainti linjaraiteeseen nähden huomattavasti kommentoimaamme vanhaa valokuvaa, kun oletetaan katselusuunnan kuvassa olevan Karjaata kohti. Linjaraide vanhassa kuvassa on tuoreesti pengerretty ja sorastettu, mikä kertonee alueella tuoreesti tehdystä rataoikaisusta (1932-1933), joka ei ole vielä liikennekäytössä. Puhelinlinja lienee vielä oikaisemattomalla radalla (VR 1912-1937 II kuva 92, s. 152). Edellä olevan perusteella puollan siis paikaksi Tottolaa ja arvioin kuvausvuodeksi 1933. Uusia ratoja rakennettaessa olivat Hullujussit ja ratainsinööri Rankan patentoimat itsepurkautuvat Ma-vaunut olleet käytössä jo itsenäisyytemme alussa. Rataoikaisuissa niistä tuskin oli suurta hyötyä. Tämä selittää kuvassa näkyvän työvoimavaltaisuuden, vaunukaluston ja puiset kottikärrytkin. |
|
| 26.10.2022 18:40 | Eljas Pölhö: | JOS tämä on Tottola (täysin mahdollista), niin sitten veturisarjan tunnistus toisessa kuvassa epäonnistui http://vaunut.org/kuva/158883 . En ainakaan vielä ole löytänyt yhtään kuukautta, jolloin K1 olisi ollut Turussa tai Karjaalla. "Pääraide" näyttää kyllä epäilyttävän paljon muulta kuin linjaraiteelta. Kuten Tapio sanoon, niin missä puhelinlinjatolpat? | |
| 26.10.2022 19:13 | Tapio Arvola: | Kuvassa aurinko paistaa melko korkealta ja aika kohtisuoraan pääraidetta kohti. Jos kuva on Karjaan suuntaan, 30-luvulla tehdyn linjauksen suunta määrittelisi auringon olevan luoteessa. Kello olisi ainakin 20.00, jolloin aurinko on keskikesälläkin jo alempana. Tottolan kuopalta Karjaan suuntaan on ollut ainakin jo 70-luvulla peltoa molemmin puolin rataa. Olisiko vielä 30-luvulla ollut metsää? Jos kuva olisi Salon suuntaan, vasemmalla kohoaisi korkea mäki, josta olisi otettu tai myöhemmin alettu ottaa soraa. |
|
| 19.08.2023 03:16 | Jari Kuusinen: | Jatketaan väittelyä: Tämä EI ole Tottola. . . . Tervetuloa tutustumaan Tottolaan, voin tulla opastamaan! ;) |