??.??.1923 / Tarkennusta kaivataan

??.??.1923 kirpputorilöytönä löytyi kuva veturista K4 628. Valitettavasti ei niin terävä kuva, mutta taitaa olla ainoa kuva tästä yksilöstä täällä.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Tarkennusta kaivataan
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Jyrki Längman)
Lisätty: 29.10.2022 23:40

Kommentit

30.10.2022 00:34 Eljas Pölhö: Minusta näyttää, että hytissä lukisi K4 eikä Tv2. Jos olen oikeassa, niin kannattaisi käyttää sitä sarjamerkkiä, koska se paljastaa, että veturi on 20-30-luvun asussa eikä 50-60-luvun kuosissa.
30.10.2022 09:15 Erkki Nuutio: Nämä olivat VR:n parasta tavaraliikenteeseen (K3:n ohella) raskaammin kiskotetuilla radoilla 30-luvun loppulle asti.
Siksi halkohäkkejä ilmaantui näihin kai vasta sotien aikana ja sen jälkeen.
Pelkästään tällä tiedolla aikahaarukka olisi 1920-1942. Kaventaisiko haarukkaa kuvan kaasu-valonheitin, joka Höyryvetureita Valtionrautateillä -kirjan mukaan olisi korvattu AGA-valaisimilla (+kaasusäiliöllä) jo 1923-1924.
Mahdollinen Friedmann-Metcalfe -poistohöyryimuri (vuodet 1928-1934) ei kai sijoittuisi kuva-alalle
30.10.2022 10:34 Petri Nummijoki: Höyryveturit Valtionrautateillä kertoo, että 1930-luvun alkuvuosina K4/Tv2-veturit toimivat usein varavetureina johtuen muita sarjoja korkeammista käyttökustannuksista ja poikkeavista hallintalaitteista. Ilmeisesti K3/Tv1-vetureita voidaan pitää kokonaistaloudellisesti näitä parempina. Tosin Tv2-vetureissa oli tenderin vesitilavuus suurempi, joka oli varmasti plussaa, vaikka Tv1:n vesitilavuuskin oli melko suuri ainakin Tk3:een verrattuna. Resiina-lehdissä Tv2-vetureita on kiitelty myös Tv1-vetureita nopeakulkuisemmiksi. Toisaalta 30-33 kg:n kiskopainoisilla radoilla tavarajunien perusnopeudet olivat tyypillisesti 36-40 km/h, joten ei ollut ehkä tärkeimpiä ominaisuuksia, miten hyvin veturi pärjäsi jossain 60-80 km/h vauhdeilla.
30.10.2022 20:26 Petri Nummijoki: Tv2-vetureiden osalta on todettava, että myöhemmin 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkupuolella ne olivat keskimäärin Tv1-vetureita aktiivisemmassa käytössä. Esim. 1958 ajettiin Tv1:llä 51815 km veturia kohden ja Tv2:lla 61632 km. 1962 lukemat olivat Tv1:llä 39473 km ja Tv2:lla 42684 km. Varmastikin asiaan vaikutti, että Tv2-veturit oli sijoitettu Ouluun, jossa Tv-sarjat olivat vielä tässä vaiheessa tavaraliikenteen perusvetureita mutta Tv1-vetureita oli Etelä-Suomen varikoillakin, joissa Tr-sarjat ja dieselveturit veivät parhaimmat vuorot. Toisaalta jos Tv2-vetureihin olisi oltu tyytymättömiä niin varmaankaan niitä ei olisi sijoitettu varikolle, jossa käyttöä löytyi keskimääräistä enemmän.
30.10.2022 21:02 Erkki Nuutio: Puolestaan tämä kuva : http://www.vaunut.org/kuva/35439?tag0=0%​7CK4%7C lienee otettu viimeistään vuonna 1927 .
Alavalonheittimet ovat AGA-tyyppisiä ja valokaasusäiliö on käyntisillalla, mutta ylävalonheitin on yhä öljylyhty.
Kas kun siihen ei ole koskettu. Eikö öljylyhty ollutkaan saunalyhdyn tehoinen, vaan AGA-valokaasulyhtyä luxikkaampi?

Täällä olevasta sillan koekormituskuvasta näkee, että ainakin jotkut K4-veturit olivat halkolämmitteisiä ja halkopiipullisia 20-luvun puolivälin aikoihin.
30-luvun alkuvuosien tavarajunat taisivat olla pula-ajan lyhentämiä. Niihin riitti heikompikin veturi. Siksi osaa K4-vetureista kannatti ehkä seisottaa parempien aikojen toivossa.

Vaikuttaa että kuva olisi ajalta 1920-1925.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!