01.11.2022 / Tarkennusta kaivataan
01.11.2022 Osasuurennos kuvaan http://vaunut.org/kuva/31106.Tässä näkyy näköjään myös radan vetovoimaa ja kalustoa
Kommentit
| 01.11.2022 22:59 | Rainer Silfverberg: | Vetovoima käy siis kauralla. | |
| 01.11.2022 23:07 | Hannu Peltola: | Veturi taitaa olla yhden hevosvoiman (DIN) tehoinen? | |
| 02.11.2022 02:49 | Matti Melamies: | Hevosessa on kuitenkin useita hevosvoimia. Hevosvoima onkin siinä mielessä harhaanjohtava mittayksikkö. | |
| 02.11.2022 09:37 | Topi Lajunen: | Enemmänkin taisi liittyä yksittäisen hevosen tehoon työpäivän aikana keskimäärin. Näin voitiin suoraan verrata, kuinka monta hevosta voidaan korvata höyrykoneella. | |
| 02.11.2022 10:37 | Erkki Nuutio: | Auton tyyli viittaa vuosiin 1935-1938. Jäähdyttimen peitto vaikeuttaa tunnistusta, mutta Volvo tai Sisu ei ole kyseessä. Ohjaamo on tehty Suomessa, niinkuin silloin oli useimmiten kyse. Suomen Autolehti 9/1937 sivuilla 211-234 (netissäkin) on laaja kuvaus silloisista koritehtaista ja Sisusta sekä autonosien valmistajista. Siitä luettuna : Kaipio Oy (Tampere) vuodessa 400...500 ohjaamoa (ja 4-5 la-koria/vk), Autokori Oy (Turku) huomattavasti ohjaamoita (juuri valmistui 100 kpl, lisäksi noin 4 la-koria/vk) Turun Autokoritehdas Oy 20 ohjaamoa/vk (lisäksi pa- ja la-koreja), Sisu (Helsinki) noin 5 Sisu -ka:ta (ohjaamoineen) viikossa (sekä la koreja Sisuihin ja muille merkeille ,ruiskumaalarina Aimo Andersson = A.Aimo) sekä ajoittain raitiovaunuja (erityistä raitiovaunutehdasta suunniteltiin), Oy Autokorirakenne Ab (Kutter, Helsinki) 600 ohjaamoa ja lavaa (ja toistasataa la- ja erikoiskoria), Oy Autokoriteollisuus Ab (Tapanila) 1937 noin 8 kk:n aikana tehnyt noin 1000 ohjaamoa (ja noin 100 la- ja erikoiskoria), Oy Helsingin Autokoritehdas Ab (Tikkurila) juuri valmistuneessa tehtaassa saattoi samanaikaisesti valmistaa toistasataa ohjaamoa (ja 32 la-koria eri vaiheissaan). Vuosi 1937 oli erinomainen maamme autoalan valmistajille. A.Aimo muuten lauloi Sisusta Dallapén säestämänä vuonna 1932 J.V. Heimon foksissa Los Angeles (jossa olympialaiset). Yleisvaikutelman perusteella kuva on aikaisintaan 30-luvun lopulta, mutta todennäköisemmin sotien jälkeen 1947-1954 vaiheilta (ei häkäpönttöä autossa). |
|
| 02.11.2022 11:25 | Rainer Silfverberg: | Joissakin kuntopyörissä mittari näyttää montako "hevosvoimaa" polkija tuottaa, ja muistaakseni kun ensin ottaa kunnolla vauhtia ja jarruruuvia alkaa vääntää, että kun se on lopulta niin kireällä että pyörä juuri ja juuri pyörii ja samalla polkee niin kovaa kuin kintuista lähtee, niin mittari näyttää 7 hv. Eli se hevosvoiman käsite on juuri se että verrataan hevosen tuottamaa jatkuvaa tehoa. |
|
| 02.11.2022 12:09 | Petri Nummijoki: | Olennaista oli nimenomaan, että konevoima on periaatteessa väsymätön, joten esim. piikkilangankiristäjän kaltaisella todella pienelläkin traktorilla koko päivän työsaavutus on muuta kuin hevosella, vaikka ehkä hetkellisessä maksimivetovoimassa ei olisi suurtakaan eroa. | |
| 02.11.2022 14:42 | Esa J. Rintamäki: | Olisikohan se muinainen hevosvoima ollutkin muinaisessa fysikaalisessa määritelmässä voima, joka vaaditaan 75 kg painon nostamiseksi maasta yhden metrin korkeuteen yhden sekunnin aikana? Erkki - herran kommentissaan mainitsema Sisu oli viralliselta nimeltään Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Oy Autokoriteollisuus Ab Tapanilassa oli se "Virtasen koritehdas", josta historia aikanaan loihti esiin Oy Wiima Ab:n. Oy Helsingin Autokoritehdas Ab tunnettiin myöhemmin nimellä Helko ("Helisten kolisten kulkee Helko."). Pitääpä mainita vielä 1937 olemassa ollut viipurilainen Tienhaaran Auto Oy, joka myös toimi omalta osaltaan autonkorivalmistajan ominaisuudessa. Seinäjokelainen Penko Oy ja nääs Ajokki Oy:kin olivat vielä "olemattomuudessa"... |
|
| 02.11.2022 14:56 | Hannu Peltola: | Imperiaalisen hummavoiman määritelmä on seuraava: One mechanical horsepower lifts 550 pounds (250 kg) by 1 foot in 1 second. Metriset hummat on määritetty tietysti eri lailla. | |
| 02.11.2022 22:21 | Heikki Jalonen: | Kuormavaunu on aika varmasti 1936 Chevrolet 1,5 ton. Valitettavasti se ei auta kuvan ottopaikan eikä tarkan ajankohdan määrittelyssä kovinkaan paljoa. Kuitenkin, minusta näyttää (hyvin epävarmasti), että autossa saattaisi olla häkäpönttö, katsokaapa vänkärin oven takana näkyvää muotoa. Ajankohta voisi siten joko olla jatkosodan vuodet (auto olisi jo liian vanha rintamalle) tai aivan heti sodan jälkeen, 1944...45. Auton vasemmalla puolella näkyy jotenkin "rautatiemaisen" rakennuksen pääty. Ehkä siis ollaan jonkin liikennepaikan kulmilla. Tien vierellä kulkee puhelinlankoja, mutta melko vähän; jokin pienempi paikka on kyseessä. Mutta mikä, siinäpä arvoitus. Hevosen vuosimalli ja nimi jäävät tunnistamatta... |
|
| 03.11.2022 08:10 | Kari Haapakangas: | Njuu, mutta selevästihän tuo koni on suomenhevonen, elikkä malli on kyllä tiedossa, valmistusvuosi vain puuttuu. | |
| 03.11.2022 09:10 | Erkki Nuutio: | Heikki lienee oikeassa ohjaamon takana apumiehen puolella olevasta häkäpöntästä. Tämä kaventaisi aikahaarukan välille 1940-1946. Rakennus vaikuttaisi enemmän yksityiseltä pihan aitauksen johdosta. Erikoinen kuitenkin on tuo auton oikealla puolella oleva pylväsmäinen kapine. Ehkä se ei kuitenkaan ole 30-lukuinen bensiinin jakelupylväs, vaan komea aidanpylväs. | |
| 03.11.2022 21:00 | Heikki Jalonen: | Ei ole helppo tämä rasti, ei. Mutta, ehkä kuvassa on vihje: nuo tavarat tuossa heposen kärryssä. Voisivatko ne olla tynnyrin kimpiä? Jolloin olisimme jonkin tynnyritehtaan (verstaan...) kulmilla? Rauman Torasjoki tämä ei ole. Mutta ehkä Rauman seutua, siellä oli paljon tynnyrialan yritystä? Tai Loviisa? |