28.07.2002 / Heiden, Sveitsi
28.07.2002 Rata Rorschachiin lähtee vasemmalle. Toivottavasti hevosta ei käytetä varavetovoimana. Heiden 28.7.2002.
Kommentit
| 12.08.2005 22:16 | Juha Paulavuo: | Hyvä kuvasarja, näitä ulkolaisia 2virityksiä" katselee ihan mielellään. | |
| 13.08.2005 22:55 | Reijo Salminen: | Viritys lienee hieman vapaamielisesti valittu sana käkikellomaan rautatieratkaisuista puhuttaessa, mielenkiintoisia kuvia nämä kyllä on. Sattuisiko kenelläkään olemaan kuvia Gotthardin radan Landi-lokomotiiveistä? | |
| 13.08.2005 23:07 | Reijo Salminen: | Laitetaan vielä linkki http://www.embl.ch/downloads/landilok.pdf | |
| 09.06.2011 21:22 | Juha Puusaari: | Mitähän tuo 1 tossa numeronäytössä tarkoittaa ? | |
| 09.06.2011 21:31 | Tuukka Ryyppö: | Jännä tuo tasoristeysmerkin lisäkilpi "Hammaskisko". Miksiköhän asian mainitseminen on merkityksellistä? | |
| 10.06.2011 01:15 | Topi Lajunen: | Juha, numero taitaa kertoa sen, mitä raidetta opaste koskee. Ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Swiss_railway_signalling#Complementary_signals_for_grouped_L_type_signals | |
| 11.06.2011 00:01 | Kimmo T. Lumirae: | Uusi kommentti vanhaan asiaan: Landi-Lokeista ei oikein voi puhua monikossa, koska niitä oli vain yksi, Ae 8/14 11852. Veturi oli esillä vuoden 1939 Landesausstellung :ssa, ja siitä tuo liikanimi. Kyseessä oli prototyyppi aiheesta "kehitetään vihdoinkin riittävän iso veturi Gotthardille" ja ainakin tuo 11852 oli iso: 14 akselia, 236 tonnia ja 11100 hevosvoimaa. | |
| 11.06.2011 01:32 | Topi Lajunen: | Ja vanha kommentti uutena tässä keskustelussa vanhaan asiaan: Sveitsi ei ole mitenkään erityisesti käkikellomaa. :) | |
| 11.06.2011 18:08 | Kimmo T. Lumirae: | Ei, käkikellot ovat Saksan Schwarzwaldista. Mozartkin kuuluisi Saksaan eikä Itävaltaan ja Hitler oli syntyjään itävaltalainen eikä saksalainen. | |
| 11.06.2011 19:18 | Timo Salminen: | Mozartin aikana, siis 1700-luvun lopussa, sen enempää Saksaa kuin Itävaltaa ei ollut olemassakaan vaan kaikki se, mikä nykyään kuuluu jompaankumpaan ja joukko muita maita vielä lisäksi, muodosti yhden Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan. Sen keskus oli tuolloin Wien. Joukko suurempia ja pienempiä kuninkaita ja ruhtinaita hallitsi omia maitaan keisarin muodollisessa alaisuudessa, ja Mozart oli syntyisin Salzburgin ruhtinaskunnasta. Sitä johti arkkipiispa. Erityinen Itävallan keisarikunta perustettiin 1804 ja Saksa vasta 1871. | |
| 11.06.2011 19:25 | Timo Salminen: | Sikäli pitää vielä tarkentaa, että Itävalta oli olemassa yhtenä Saks.-room. keisarikunnan ruhtinaskuntana samalla tavalla kuin esim. Preussi, Baijeri tai Saksi, mutta jostakin "Saksasta" erillisenä valtakuntana ei. | |
| 06.12.2015 20:45 | Oskari Kvist: | Eksoottinen ilmestys tämä tasoristeys. |