19.08.1966 / Oulu Nokela
19.08.1966 Hiilipiippu Tv2 626 jäi pois liikenteestä 1965 ja hylättiin 1967.
Kommentit
| 15.01.2023 20:11 | Hannu Peltola: | Wau, Wilsoneista on vähän kuvia ylipäätään ja värikuvat ovat jo todella harvinaista herkkua! Näitkö Ilkka näitä koskaan ajossa? | |
| 15.01.2023 20:24 | Ilkka Hovi: | En siten että olisin tunnistanut. Kiva yksityiskohta on höyrkupuun asennetut viheltimet. (Seuraa kaapelia) | |
| 16.01.2023 00:36 | John Lindroth: | Hieno Wilski kuva! | |
| 16.01.2023 09:26 | Kari Haapakangas: | Olikohan piipunhattu naakkojen vai sadeveden varalta... | |
| 16.01.2023 11:08 | Seppo Rahja: | Piippu on ainakin sadevedeltä suojattu, muistini mukaan Oulussa ei 60-luvulla vielä naakkoja näkynyt. | |
| 16.01.2023 11:50 | Petri Nummijoki: | Tilaston mukaan 1962 käytettiin Tv2-vetureissa 16,2 m³ halkoja yhtä hiilitonnia kohden, 1963 käytettiin 6,3 m³ halkoja yhtä hiilitonnia kohden ja 1964 enää 0,38 m³ halkoja yhtä hiilitonnia kahden. Toisin sanoen 1962 oli hiilien käyttö vielä vähäistä tässä sarjassa (ehkä varapolttoainetta antamaan lisää tehoa lähdöissä ja mäkipaikoissa) mutta 1964 oli tilanne kääntynyt päinvastaiseksi. Tosin sanoen Tv2-veturit lienee vaihdettu (viimeisen kerran) haloilta hiilille pääasiassa vuoden 1963 kuluessa. Olikohan tehohukka merkittäväkin, jos vetureilla olisi ajettu halkovarustuksessa hiilipolttoisena vai joku muu syy taustalla, kun muutoksien toteuttaminen 2-3 vuoden päästä poistumassa oleviin vetureihin ei vaikuta erityisen kaukonäköiseltä sekään? Näin varsinkin, koska ko. vetureiden käyttöaste laski samaan aikaan selvästi. Hiileen siirtyminen sinänsä on ymmärrettävää, koska oli taloudellisempi ja pidemmän toimintasäteen mahdollistama polttoaine ja vähensi lämmittäjän työtaakkaa. Kuva on hieno. |
|
| 16.01.2023 12:40 | Kimmo Huhta: | Kiitokset tästä Wilson-kuvasta! Todella hieno. | |
| 16.01.2023 13:18 | Petri Nummijoki: | Olikohan näissä muuten hiilisavutorvi vain tätä sarjaa koskeva vai sama esim. Hv1-3-vetureiden kanssa? Hv1-3-sarjoista taisi ensimmäinen yksilö jäädä pysyvästi kylmäksi syksyllä 1962 (pois lukien onnettomuuksien vuoksi jo aikaisemmin hylätyt) ja vuoden 1963 kuluessa jo useita. Periaatteessa voisi olla niin, että Hv1-3-vetureiden varusteista alkoi olla ylitarjontaa noihin aikoihin ja niitä olisi riittänyt muihinkin sarjoihin vaihdettavaksi. | |
| 16.01.2023 18:00 | Seppo Rahja: | Eilen tuli TV2:lta brittiläinen v. 1976 valmistunut sotaelokuva "Kotka on laskeutunut", jossa saksalaisjunan veturina oli Risto Tr1 1070. Elokuva on nähtävänä YLE Areenassa 14.4 saakka. Kuvauspaikasta tuli mieleen Muurolan asemanseudun sorakuoppa, mutta löytyyhän Suomesta paljon muitakin sopivia soranottopaikkoja. Vorgista löysin muutaman kuvan Tr1 1070:stä lämpimänä 8.4.1975 Kemin veturitallilla, joten Risto on saattanut Muurolassa (tai Rovaniemellä) olla kuvattavana. |
|
| 16.01.2023 18:39 | Petri Nummijoki: | Ko. elokuvan kuvauksissa käytetyt Tr1:t olivat 1073 ja 1077 mutta näistä 1073:n numeroksi oli muutettu 1070, koska kuvauksiin haluttiin juuri tämän numeroinen veturi ja oikea 1070 olisi ollut veturia 1073 hankalampi Rovaniemelle toimittaa. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/33286 on lisätietoja asiasta. |
|
| 16.01.2023 22:10 | Esa J. Rintamäki: | Minun mielestäni savutorven mitoitus on yleisesti veturi- tai ainakin kattilakohtainen, mitä tulee hiilipiippuihin. Vaikuttavina tekijöinä on muun muassa: Vetopuhaltimen aukon halkaisija, vetopuhaltimen aukon sijainti korkeussuunnassa: jos liian matalalla, kattilan yläosan tuliputkien alipaine ei ole riittävä. Jos taas liian korkealla, niin vastaavasti alaosan tuliputkien "alipaine" (lue: vedon aiheuttama imu) samoin jää vajaaksi. Vetosuppiloiden vaikutus on myös olemassa! Tämä vaikuttaa siihen, miten "hyvin" palokaasut tulipesästä matkatessaan luovuttaa lämpösisältöään kattilaveteen, eli siis palokaasujen virtausnopeus on oikeastaan hyvinkin ratkaiseva. Vetopuhaltimesta tulevan poistohöyrysuihkun muoto on myös määräävä, muistetaan vanha sanonta kuuden tuuman paskan mahtumisesta tuuman putkeen. Poistohöyryn paineellakin on merkitystä. Ajonopeudella ja tehon säädöllä on myös vaikutusta, miten suuri alipaine tuliputkistoon tulee. Melkein voisi rehvastella, että mitä nopeammin höyryveturi kulkee, sitä voimakkaammin kattila höyryttää. Käytännössähän tämä jää lähinnä teoretisoinniksi, koska radan mäkisyys tehontarpeen vaihteluineen vaikuttaa hyvinkin selvästi. Savutorven kartiokkuudella on myös väliä, jos se on liian "ahdas", niin savu ja poistohöyry eivät poistu riittävän nopeasti savupesästä eli nokikaapista. Ilmiön nimi on virtausvastus. Vesijohdoissa 90 asteen mutkakin aiheuttaa tätä. Sitten kirjahyllystä Henschel - Taschenbuch (vuodelta 1935) käteen ja sivulta 109 näemme laskukaavoja, joita on muodostettu Deutsche Reichsbahnin tutkimusten ja kokeilujen perusteella: Vetopuhaltimen halkaisija: f = 40 + 0,62 kertaa Hv, tulos on neliösenttimetreinä ja Hv tarkoittaa kattilan tulenkoskettamaa höyrytyspinta-alaa neliömetreinä. Savutorven mitoitus: (D - d)/h = 1/(8 - 0,019 kertaa edellisen kaavan f). D = savutorven aukon suurin halkaisija, d = savutorven pienin halkaisija ja h = mitta vetopuhaltimen aukosta korkeussuunnassa savutorven yläreunaan. Huomattakoon, että savutorvi ei ole tämän mittainen kokonaisuudessaan vaan lyhyempi, jaettuna osiin: hu ja ho. Untere ja obere, eli alempi ja ylempi mitta, jossa ylempi on itse savutorven pituus. Joitakin lisätietoja: 1 kivihiilikilon polttaminen vaatii noin 11 kg raitista ilmaa, eli noin 9 kuutiometriä. Yhdestä kivihiilikilosta syntyy savukaasua noin 13 - 14 kg, eli noin 10,8 - 11,7 kuutiometriä. Ilmaylimäärä poltettaessa käsittää noin 30 - 70 % palamisen vaatimasta ilmamäärästä. Kivihiiltä poltettaessa: arinan lämpötila on noin 1840 astetta C. tulipesän lämpötila on noin 1500 - 1600 astetta C. savukaasujen lämpötila on savupesän tuliputkilevyn kohdalla 315 - 410 ast. C, kun kattilan kuormitus on 57 kghöyryä tulipinnan neliömetriä kohden tunnissa. keskimääräinen savukaasujen virtausnopeus tuliputkissa on noin 30 - 40 metriä sekunnissa. polttoilman virtausnopeus arinan kentissä on noin 4 - 6 m/sek. alipaine tuhkalaatikossa on 5 - 20 mm vesipatsasta. alipaine tulipesässä tuliputkilevyn lähellä on 25 - 65 mm vesipatsasta. alipaine savupesässä on 70 - 130 mm vesipatsasta. vetopuhaltimen paineen vaikutus savupesän alipaineeseen on noin 0,2 ilmakehää. Sanotaanpa vielä: 12 kg/cm2 kattilapaineella kylläisen höyryn lämpötila on 187 ast.C, tulistettuna 300 ast.C. Tällöin yhden höyrykilon tilavuusnon 0,219 m3/kg ja paino 4,566 kg/m3. |
|
| 23.01.2023 09:37 | Esa J. Rintamäki: | Halkopolttoisilla savutorven suunnittelukriteerit ovat tietenkin samat kuin hiilivetureilla. Kipinänsammuttajan kehitykseen meni näemmä oma aikansa, ennenkuin nykyinen turbiinimalli vakiintui. Virtausvastuksen kannalta kovin monimutkaista ei hyödyttänyt tehdä. Maailmalla kipinänsammuttajamalleja olikin leegio: Villin lännen vehkeistä itävaltalaiseen Rihosek-malliin, puhumattakaan "diamond"-mallista, jollaisia oli iänkaikenvanhoissa Kraussin vetureissa. Olisi vaan kovasti mielenkiintoista saada tietää Suomessa jonkin aikaa käytössä olleen Jakobsson-savutorven sisuskaluista...? |
|
| 23.01.2023 16:32 | John Lindroth: | Tietäisköhän ruots.Ånglokslära jotain Jakobssonin savutorvesta,Ruotsissa on ainakin ollut käytössä gnistsläckare av finsk modell joka ei kuitenkaan vastaa tuota Jakobssonia. "Locomotives burning wood"googlettamalla löytyy huomattava joukko erilaisia piippumallien poikkileikkauksia.Ainakin G1 veturissa 207 (Nohab) näyttää olleen tehdaskuvassa Jakobssonin savutorvi.Kuva löytyy ruots. Järnvägsmuseet sivulta. | |
| 03.03.2024 14:41 | Martti Vuorikoski: | Olisiko mahdollista, että näitä yksilöitä olisi ollut ristoahon malmijunissa. | |
| 03.03.2024 16:39 | Eljas Pölhö: | On Tv2 käyttö Ristonahon malmijunissa ollut mahdollista. Oulun Tk3, Tv1 ja Tv2 olivat vaihtoehdot höyryvetureista. | |
| 03.03.2024 22:23 | Petri Nummijoki: | Varmaan sekin vaikuttaa, mitä vuosia osapuilleen haetaan? Ouluun taisi Tv1-sarjaa tulla vasta 50- ja 60-lukujen taitteessa, joten 1950-luvun osalta Tv2 lienee vielä huomattavasti todennäköisempi, kuin Tv1. 1960-luvun puoliväliä lähestyttäessä lienee todennäköisyys Tv2:n osalta lähtenyt voimakkaaseen laskuun. | |
| 04.03.2024 10:42 | Petri Nummijoki: | Rautatietilastossa diesel- ja höyryjunat eroteltiin vuodesta 1962 lähtien. Siitä päätellen Vihanti-Ristonaho-liikenne oli ko. vuoden aikana pääasiassa höyryvetoista ja tavarajunissa vetureiden keskipaino 74 t. Käsittääkseni tilastossa vetureiden painoja ei laskettu täysin vesi- ja polttoainevarastoin. Silti noinkin alhainen lukema viittaisi siihen, että Tk3 oli päätyyppi mutta ei tietenkään estä sitä, etteikö Tv1 tai Tv2 olisi toisinaan voinut olla käytössä. |