??.??.1915 / Suonenjoki
??.??.1915 Asemarakennuksen pohjapiirros vuoden 1915 laajennustöiden jäljiltä. Vuonna 1889 valmistunutta asemarakennusta laajennettiin myös vuonna 1899. Rakennuksen takaosassa oli kaksi kahden huoneen ja keittiön asuntoa alempien virkamiesten kuten sähköttäjien ja kirjureiden käyttöön. Naistenhuone oli säätyläisnaisille tarkoitettu erillinen odotustila.
Alun perin asemarakennuksen ollessa kooltaan pienempi asemarakennuksessa oli vain yksi asunto (kolme huonetta ja keittiö) joka oli asemapäällikön käytössä. Myöhemmin muutostöiden myötä asemapäällikkö muutti erilliseen rakennukseen jossa hän sai käyttöönsä suuremman asunnon. Piirroksessa näkyvä isompi konttorihuone palveli alun perin III luokan odotussalina ja piirustuksessa näkyvän III luokan odotussalin paikalla taas olivat mm. II luokan odotussali ja naistenhuone.
Kommentit
| 21.02.2023 13:07 | Kari Haapakangas: | Joutilas? Vestibyyli? Jopa säätyläisnaiset sekä toisen luokan salin käyttäjät joutuivat kulkemaan rahvaan odotussalin kautta. |
|
| 21.02.2023 13:53 | Tuomo Kärkkäinen: | Vestibyyli on rakennuksen eteisaula tai porrashalli. Nimitys on peräisin latinan kielen sanasta vestibulum, joka tarkoittaa kotilieden jumalatar Vestalle pyhitettyä (Wikipedia). | |
| 21.02.2023 13:59 | Kari Haapakangas: | Ei tainnut III luokan sali olla mitenkään lämmin talvipakkasella. Jatkuvasti avattu ovi ja vain yksi kakluuni varsin isossa tilassa. | |
| 21.02.2023 14:47 | Kurt Ristniemi: | Vestibyyli on fiinisti kirjoitettu vestibuuli. Ja se taas on isommanpuoleinen tampuuri. |
|
| 21.02.2023 15:22 | Esa J. Rintamäki: | Suonenjoen asematalo oli rakennettu Oulun rautatien IV luokan tyypin 2 piirustuksilla. Alunperin nimenä oli Suonnejoki. Samoilla piirustuksilla oli rakennettu myös: Pännäinen Kovjoki Pietarsaari Pieksämäki (vanha) Tohmajärvi Vammala Kotka (vanha) Jääski (neuvostoanastajille 1940) Hiitola (neuvostoanastajille 1940). Alkuperäinen III luokan odotussali oli kuvan odotussalin oikealla puolella, siinä missä on luettavissa sanat: KONT ja KON. Pois raaputetut portaat on tässä vielä erotettavissa. Naistenhuone oli vastaus naisten erityistarpeisiin (myös imeväisikäisten pikkulasten ruokintahuollon toteuttamiseen turhaa huomiota herättämättömällä tavalla). |
|
| 21.02.2023 18:18 | Kurt Ristniemi: | Ymmärtääkseni naistenhuone oli enemmänkin ajankuva: Käsitys oli, että julkisuudessa naiset tarvitsivat sukupuolisuojatun oman tilan. Naisen paikka kun ei ollut julkisuudessa. Samaa sukua ovat naisten pääsykielto pubeihin ja kerhoihin Englannissa. Ja Suomessahan "naisen paikka oli kotona". Tosin viktoriaanisena aikana naistenhuoneille oli ihan käytännönkin syyt: https://www.bloomberg.com/news/features/2018-12-03/the-rise-and-fall-of-the-women-s-restroom-lounge |
|
| 22.02.2023 08:14 | Kurt Ristniemi: | Ihmeekseni en onnistunut löytämään mistään lähteestä selitystä sille, miksi rautatieasemilla - ja muissakin julkisissa rakennuksissa -oli naistenhuone. Niinpä kysyin kaikkitietävältä ChatGPT:ltä (joka muuten antaa väärää tietoa Helsingin - Hämeenlinnan rautatiestä): Miksi rautatieasemilla oli naistenhuone 1800- ja 1900-luvuilla? ChatGPT vastasi: Rautatieasemilla oli naistenhuone 1800- ja 1900-luvuilla useista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä oli se, että matkustaminen oli tuohon aikaan hyvin erilaista kuin nykyään. Matkustajat viettivät usein pitkiä aikoja junissa tai asemilla, ja naistenhuoneet tarjosivat naisille oman yksityisen tilan, jossa he voivat levätä, syödä ja käyttää wc:tä. Naistenhuoneet olivat myös tärkeitä siksi, että matkustaminen oli tuohon aikaan yleensä varattu vain varakkaammille ihmisille, ja usein matkustajat olivat miehiä. Naistenhuoneet tarjosivat naisille oman tilan, jossa he eivät joutuneet alttiiksi miehille tai miehisen kulttuurin normeille. Tämä oli erityisen tärkeää naisten oikeuksien kehityksen ja naisten vapautumisen aikakaudella. Lisäksi rautatieyhtiöt ja asemat halusivat tarjota asiakkailleen mahdollisimman mukavan matkustuskokemuksen ja naistenhuoneet olivat osa tätä kokemusta. Naistenhuoneet tarjosivat naisille mahdollisuuden levätä ja rentoutua, ja niissä saatettiin tarjota erilaisia palveluja, kuten juomia tai pikkupurtavaa. On kuitenkin tärkeää huomata, että naistenhuoneiden olosuhteet ja varustelu paranivat vasta ajan myötä, ja naistenhuoneiden puuttuminen tai huonot olosuhteet ovat kertoneet siitä, miten yhteiskunta ei ole aina tarjonnut naisille samanlaisia mahdollisuuksia ja mukavuuksia kuin miehille. |
|
| 22.02.2023 08:19 | Kurt Ristniemi: | Kysyin ChatGPT:ltä myös milloin Suomen rautatieasemille saatiin naistenhuone? ChatGPT vastasi: "Ensimmäinen naistenhuone avattiin Suomessa Helsingin rautatieasemalla vuonna 1874. Aluksi naistenhuoneet olivat varsin vaatimattomia ja niissä oli vain muutamia penkkejä ja pöytiä. Naistenhuoneen perustamisessa oli kuitenkin kyse enemmän periaatteellisesta kysymyksestä, sillä naisten oikeuksien puolustajat halusivat tarjota naisille samanlaiset mahdollisuudet matkustamiseen ja matkan varrella levähtämiseen kuin miehille. Ajan myötä naistenhuoneiden varustelu ja määrä paranivat huomattavasti Suomen rautatieasemilla. Esimerkiksi Helsingin rautatieasemalle valmistui uusi, moderni naistenhuone vuonna 1912, joka oli varustettu muun muassa sohvilla, peileillä, lavuaareilla ja pienellä keittiöllä. 1900-luvun alussa myös monet muut Suomen suuret kaupunkiasemat, kuten Tampereen ja Turun rautatieasemat, alkoivat tarjota naistenhuoneita matkustajille. On kuitenkin huomattava, että vaikka naistenhuoneet tulivatkin osaksi rautatieasemien palveluita jo 1800-luvulla, naisten oikeudet ja tasa-arvo ovat kehittyneet Suomessa vasta ajan myötä. Esimerkiksi naisilla oli Suomessa oikeus äänestää vasta vuodesta 1906 alkaen, ja naisten oikeudet työelämässä ovat parantuneet merkittävästi vasta viime vuosikymmeninä." En voi kuin ihmetellä, mistä lähteistä ChatGPT käsityksensä hakee. Se kun ei lähteitään kerro. |
|
| 22.02.2023 08:26 | Kurt Ristniemi: | Kysyinpä ChatGPT:ltä samaa vielä ruotsiksi. Vastaus tiivisti mielestäni oleellisen: "Dessa rum var en nödvändighet eftersom kvinnors resor under 1800-talet och tidigt 1900-tal var mycket annorlunda än de är idag. Det var vanligt att kvinnor reste ensamma eller med andra kvinnor, och det var viktigt för dem att ha en trygg och bekväm plats att vila och ta pauser på under resan." Naisrauhasta oli kyse. |
|
| 22.02.2023 08:33 | Kari Haapakangas: | Sukupuolisuojattu oma tila. Kuulostaa hyvin modernilta, paitsi että nykyään tuonne olisi tietenkin pääsy myös... No jaa, eipä käydä SITÄ keskustelua rautatiesivustolla. |
|
| 22.02.2023 10:34 | Esa J. Rintamäki: | Eikä siitäkään kovin kauaa ole, kun naiset luokiteltiin miesten omistusesineiksi. Tämä näkyi muun muassa kymmenessä käskyssä, kohdissa 7 (älä tee huorin) ja 10 (älä himoitse lähimmäisesi vaimoa jne). Huorintekokielto koski raamatullisessa mielessä vain naimisissa olevia naisia. Aviorikos toteutui silloin, kun naimisissa oleva nainen harrasti seksiä vieraan miehen kanssa = loukkasi miehen yksinoikeutta omaisuuteensa (jälkeläistuotantokoneena). Jos naimisissa oleva mies harrasti seksiä vieraan naisen kanssa, niin tämähän ei sitä teknistä huorintekoa ollut, joten rangaistus teosta käsitti vain päänsilitystä. 10. pykälässä nainen rinnastettiin omistettavaksi käyttöesineeksi samaan tapaan kuin talo, palvelija, pelto, härkä ja aasi. Naisrauhan julistaminen aikanaan tuli tarpeeseen, vaikka nykyaikanakin on porukkaa, joiden mielestä se ei koske tosi karpaaseja. |
|
| 23.02.2023 21:53 | Jorma Rauhala: | Yleltä katsoin juuri tähän "naiskysymykseen" liittyneen ohjelman. Kaupunkien tavaratalot olivat 1800-luvulta lähtien ensimmäinen julkinen sisätila, jossa naiset saattoivat käydä vapaasti omaan tahtiinsa, viettää niissä aikaa ja tavata muita. On jopa mainittu että tavaratalot perustettiin 1800-luvun loppupuoliskolla nimenomaan naiset fokuksessa. Miehille oli ennestään olemassa ravintolat. |