07.04.2015 / Laitetila

07.04.2015 Kengät

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Laitetila

Kuvaaja: Jukka Ahtiainen
Lisätty: 22.03.2023 21:31

Sähköveturi
USr3:

Muu tunniste
Sijainti: Varikolla

22.03.2023 21:38	Timo Salo:	Kyllä on siistä, kun kaikki on uutta! Pistää myös silmään tuo tutuksi tullut saksalaisten kova maadoittamisen tarve, ehkä kuitenkin paikallaan tässäkin tapauksessa!
22.03.2023 22:57	Jukka Ahtiainen:	Potentiaalintasaus on hyvä juttu, koska metallirakenteisiin voi indusoitua varaus tai osa voi tulla jännitteiseksi läheisen osan / kaapelin eristyksen vaurion vuoksi. Tuossa ollaan ajomoottorin puhaltimen kyljessä.
23.03.2023 23:44	Markku Laaksonen:	Kyllä meilläkin osataan maadoittaa. Espoon Kivenlahdessa metron kääntöraiteella kuljettajien WC:ssä kaikki, vesikalusteet mukaan lukien, on maadoitettu. Jostain syystä on valittu teräksiset kalusteet ja kai siellä kulkee paksua sähköäkin riittävän lähellä.
24.03.2023 00:44	Jouni Halinen:	Potentiaalin tasauksesta (maadoitus) hurjin esimerkki on seuraava. Takavuosina (ehkä -80 luvulle?) vesi rakennuksiin tuli kupariputkia pitkin ja jatkui myös vesimittarista eteenpäin kupariputkella tai ns. mustalla putkella. Itse tein vuoteen 1979 sähköhommia. Kun rakennukseen tuli vesi sisään ja sisähommatkin olivat valmiit, niin tuli aika hoitaa maadoitukset kuntoon. Pääkeskuksen alle laitettiin potentiaalin tasauskisko siitä sitten parinkymmenen metrin kirkas 16 mm/2 kupari kaapeliojaan tai avonaiseen sokkelikaivantoon, seuraavaksi maadoitettiin samalla kuparilla kaikki metalliset putket. Anteenimastokin olisi pitänyt maadoittaa se vain tuntui joskus unohtuvan?. Sitten se kaikista tärkein, tämän laiminlyönti on aiheuttanut ihmishenkien menetyksiä. Kupari vietiin ensin aivan vesimittarin viereen lähtöpuolelle ja siitä sitten lenkki mittarin tulopuolelle, eli näin potentiaalit tasattiin. On käynyt tosiaan niin että mittarinvaihtaja on heittänyt henkensä jos tämä on jätetty tekemättä, eli mittarin irrottamisen jälkeen putkien välillä saattaa olla hengenvaarallinen jännite. Sitä en ole ikinä miettinyt mikähän sen jännitteen määrä oli?. Osaako Timo sanoa?.
24.03.2023 01:32	Jouni Halinen:	Meni sen verran väärin, että ensin maadoitettiin tulopuoli ja sitten lenkki siitä lähtöpuolelle ja tämä tehtiin ennen mittarin asennusta. Potenttiaalin tasauskiskosta laitettiin myös 16 mm/2 eristetty KeVi piuha keskuksen KeVi kiskoon.
24.03.2023 08:39	Timo Salo:	Nyt on kyllä lähtötiedot kovin vajavaiset! Minkälainen talo/asunto jne... Kuullostaa kuitenkin ns. nollavialta. Vielä 50-luvulla oli paljon taloja joihin tuli vain kaksi piuhaa, nolla ja yksi vaihe. (usein vielä tolppien kautta avolinjana) Arvaan, että Jouni muistelee nyt sellaista tapausta, että se ns. nollapiuha on ollut poikki ja sähköä torpassa on kulutettu suojamaata vasten? Silloin kuvailemasi tilanne on mahdollinen...??? (oma talonmörskäni on "vesitetty" kunnan vedellä v. -77 ja tuloputki oli silloin jo muovia. Siinä tapauksessa SIIHEN ei voi maadoittaa mitään, vaan SIIHEN LIITETYT metalliputket PITÄÄ maadoittaa! Ja tämä siksi, että esim. puurakenteisen talon metallinen "vesiverkko" kelluu ja voi tulla jännitteiseksi jonkun eristevian seurauksena.)
24.03.2023 12:03	Jouni Halinen:	Kävin ammiksen (Vallila 1972-1975) ja siellä ei oikeastaan puhuttu näistä maadoitushommista mitään. en ainakaan muista?. Päivätöikseni tein S-töitä 1975-1979 (sen jälkeen siirryin koppari hommiin). ja niinä vuosina ko. maadoitukset tapahtuivat. En muuta muista kuin sen että pomoni kertoi miten maadoitukset tehdään ja painotti sitä lenkin heittoa mittarin yli ja kertoi siinä olevasta vaaranpaikasta ja tositapauksista asiaan liittyen. Näitä lenkkejä tein ehkä 5-10 kappaletta, jokin syyhän siihen oli?. Itsekkin pähkäilin, että miten moinen on mahdollista, hullulta tuntui. Muuta minulla ei ole asiasta kertoa, mutta kilautan vielä kaverille. Viimeistään 80-luvulla käyttöön tuli tosiaan muoviputket joten asia ei ollut enää ajankohtainen, mutta talon metalliset putket tietenkin edelleen maadoitettiin.
24.03.2023 13:18	Timo Salo:	Taidetaan olla likimain samaa vuosikertaa, eli amis 72-74 ja sitten inttiin... Mullekin nuo maadotusasiat vasta paremmin selvisi työuran alussa, kiitos erään Lepolan Villen, joka oli täys kymppi noissa hommissa. Tuo nollavika on juuri erityisen vaarallinen, kun ennen (tässä meidänkin rötiskässä) maadoitus tehtiin nollaamalla. Eli johto kylmänrauhallisesti nollajohdosta pistorasian maadoitusliittimeen. Nollajohdon katketessahan täysi jännite makaa metallisen laitteen kuoressa. Nykysäännöthän on korjanneet tuon vaaranpaikan pitämällä keltavihreä johto täysin omana piuhanaan. Myös vikavirtasuojat ovat tehneet nykysähkölaitteet hyvin turvallisiksi. Myös kolmivaiheverkon raju vinokuormitus aiheuttaa ns. tähtipisteessä jännitteen nousua, siksi tuo ke-vi:n käyttö on se järjestelmän tärkein johto, kuten mulle joskus opetettiin... Tee-se-itse-miehille vielä korostaisin, että se ke-vi olisi AINA jätettävä vallankin siirrettävissä laitteissa hiukan pidemmäksi, kun virtajohdot!!! (irtoaa viimeisenä vikatilanteessa) Vielä varoittava esimerkkisuoritus, teen itse/säästän rahaa: Eräs rouva toi "viraapelikorjaamomme" silitysraudan ja valitti, että se välillä nipistelee kummasti. Tutkimme asiaa ja välkky aviomies oli tehnyt "nollauksen" myös pistotulppaan. Eli aina kun johto oli "väärinpäin" seinässä, niin silitysraudan kuori oli jännitteinen! Tienasimme hyvät pullakahvit ja aviomies kuukauden selibaattia.... :-)
24.03.2023 13:36	Jouni Halinen:	Olen törmännyt yhden ainoan kerran (sokeain hieromalaitos Kasarminkatu) tilanteeseen jossa kytkimet katkoivat nollajohtoa. Sehän aiheutti sen että loistevalaisimen runko tuli jännitteiseksi kun "valot sammutettiin", eli vastaava tapaus mistä Timo kertoi. Tuli hirmu duuni kun piti vaihtaa yli sadan neliön kämpästä kaikki johdot, vanhat kun olivat ns. "rättipiuhaa" joka levisi käsiin kun sitä käsitteli. No olihan talossa sen jälkeen yksi kämppä jossa asiat olivat oikealla tolalla, Asunnon sisäisten johtojen korjaus kuluthan menevät osakkeen omistajan omaan piikkiin. Sama on ollut meillä "urapolku", teitkö sä loppuun asti S-hommia?
24.03.2023 13:48	Timo Salo:	Kuinka sen nyt ottaa, eli korjailin työstökoneiden sähköjärjestelmiä n. 40 vuotta. Siinä joutui kyllä oikeisiinkin töihin, kun sähköhommia ei aina ollut... (öljynvaihtoa yms)
24.03.2023 14:39	Jouni Halinen:	Yhtä asiaa olen aina ihmetellyt, onko sinulla Timo vastaus tähän?, eli mistä tulevat ne sähkärit jotka tekevät ns. korkeajännite töitä?. Ammiksessa ei mainittu sanallakaan järjestelmistä joissa jännite on yli 380 volttia. Pinsettejä kyllä viilattiin, hitsaamaankin joutui ja moottoreita käämittiin ja oli jotain muutakin täysin turhaa ja jonninjoutavaa sälää. Korkea jännitetyöthän ovat kuitenkin tosi vaarallisia ja aivan oma maailmansa, eihän niihin hommiin sovi oikein normisähkäriä suoraan ammiksesta lähettää. Ps. taas on menty pahasti sivuraiteelle.
24.03.2023 14:50	Petri Soronen:	Täällä verkkopuolella puhutaan että missään ei ole kunnon koulutuksia sähköverkkoasentajiksi. Työvoimapula meinaa monesti olla kun ei vaan valmistu sellaisia nuoria jotka osaisivat edes alkeita keskijännitepuolelle. Tosin ilmeisesti myös monikaan nuori ei halua lähteä verkostopuolelle, ilmeisesti johtuen työolosuhteista, valmiudesta olla käytettävissä säällä kuin säällä tekemään töitä.
24.03.2023 14:50	Timo Salo:	Ei hajuakaan, mutta veikkaan työnantajan kouluttavan noihin töihin peruskoulutuksen jälkeen... Itsekkin "kävin koulua" ainakin yhteensä vuoden koti- ja ulkomailla. (lähinnä Saksassa) Ei kai tuo sivuraiteella olo mitään haittaa, pysyypä kiskot kirkkaana. Sieltähän Petri ehti vastaamaan tuohon kysymykseen. Meillä oli aikanaan koulussa pari viikkoa linjatöitä. En muista vetäneeni tolppiin muutakuin AMKAaa ja sitä kirkasta avojohtoa mitä nyt olikin nimeltään. R:llä se alkoi! :-)
24.03.2023 16:44	Petri Sallinen:	Ainakin Tampereen aikuiskoulutuskeskus. https://www.takk.fi/fi/koulutukset/ammat​tialat/sahkoala https://www.energiauutiset.fi/kategoriat​/markkinat/osaaminen-taltuttaa-murroksen​.html?tagged=ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4
24.03.2023 22:40	Elias Murto:	Joissakin ammattikouluissa on sähköalan perustutkinnossa tarjolla tutkinnonosat nimeltä Sähköverkostoasennukset (1kV – 20 kV), 30 osp ja Sähköverkostoasennustekniikka, 15 osp. Voi myös suorittaa S1 sähköpätevyyden.
11.04.2023 06:43	Esa J. Rintamäki:	Kenkälaatikon sivukannatin näyttää kolmine pultteine olevan rosteria, sen näkee hitsausjäljestä. Oksidoitumisjäljetkin vaivauduttu siivoamaan pois. Olen siinä määrin katsellut alumeettia, aina kyllästymiseen asti, että voin sanoa ettei se nyt sitä ainakaan ole.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!