16.04.1993 / Jyväskylä, Jyväskylä
16.04.1993 Sähköratapylväiden anturat enteilivät muutoksia, mutta kuinka suuriksi ne muodostuivat lopulta, sen voi käydä katsomasta näiltä jalansijoilta. Tutusti Dr13 on tuonut IC 93:n perille ja tänään on 2341:n vuoro viedä vaunut säilytysraiteille ja siirtyä sitten tallille lepoon.
Kommentit
| 23.08.2005 16:15 | Kasimir Kärkkäinen: | Eipä näe tällaista enää. Alsteja liikenteessä varsinkaan vetämässä IC-vaunuja, joita taas ei enää näe sähköistämättömällä rataosuudella. | |
| 23.08.2005 16:38 | Jonne Reitti: | Näkeepäs, Helsingistä Vaasaan kulkee päivittäin yks IC, joka tietenki tulee myös takasi. Ja selvennökseks Seinäjoki-Vaasa rata on sähkösitämätön, eikä sinne näillä näkymin oo vähään aikaan ees sähköjä tulossa. | |
| 23.08.2005 18:00 | Janne Vieri: | Miten muuten, kulkivatko Vaasanradan Intercityt 90-luvun alkupuolella Dr13:lla? Jotenkin kun muistelisin, ettei niitä aina vedetty Dv12:lla, vaan "IC-värisillä" vetureilla, eli joko Dr13:lla tai Dr16:lla, mutta muistikuvani ovat hieman heikohkoja. | |
| 23.08.2005 21:16 | Kimmo Pyrhönen: | Vaasalaiset menivät aina Dv12:lla. Seinäjoen kuljettajilla ei ollut kortteja Dr13-sarjaan. Vaasan konepajassakin käyneet Dr13-veturit matkasivat sinne hinauksessa. | |
| 23.08.2005 21:46 | Janne Vieri: | Ahaa, kai se sitten on niin. Tosiaan paras muistikuvani on 90-luvun viimeisiltä vuosilta, kun muistan ihmetelleeni kuinka IC:tä vetää Dv12 (tai silloin käyttämäni termistön mukaisesti "tuollainen tavallinen veturi"). Tai sitten sekoitan vain siihen, kun ihmettelin myös sitä, kuinka jotkut IC-vaunut olivat kaksikerroksisia vuosituhannen vaihteessa. | |
| 24.08.2005 09:19 | Jukka Pitkänen: | Kieltämättä Dr13 sopii hyvin IC:hen. | |
| 24.08.2005 09:44 | Kimmo Pyrhönen: | Anteeksi, syvennyin muistoihin tältä ajalta ja totesin havaintokirjasta, että oli ollut raiteilla 10.-16.4.! Mukaan sisältyi mm. matka hakemaan Oulusta Haapamäelle 4215 + 4209. Havainnoista kävi ilmi kaikkea mielenkiintoista, mutta miksi tekstitilaa tässä täyttämään. Jyväskylässä oli kuitenkin tuolloin (en laita nyt vaunustoja) T 6858 Jy-Tpe 2552 + 2757 + 96 aks., T 6809 Jy-Pm 2327 + 84 aks., tämä IC 93, PV 1 (?) 2011, P 108 2718 + 2724 + 24 aks, vet Jy-Jsk 2738, EP 92 2323 + 28 aks., YT Sk-Hpk-Jy klo 20.55 2728 + 11 Mas + BH + 2 Uad + 5 Mas + Etv-sa + 5 Mas 54 aks., P 109 2336 + 28 aks. Poistuin Pieksämäelle P 109:n ekassa vaunussa, mainiossa 23009:ssä. Pahoittelen tätä kalustomuistelovuodatusta! | |
| 24.08.2005 09:46 | Kimmo Pyrhönen: | Tallihavainnot jäivät: Tka6 165, Tka7 179, Tka3 272, Dm7 4200, Dv15 2010 (2011 PV:nä), Dv16 2014, Dr13 2323, 2330, 2341. | |
| 29.12.2005 20:13 | Nalle Fyrqvist: | OHO,EN TIENNYTKÄÄN, ETTÄ DR13(kin) EHTI VETÄÄ IC-JUNIA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! | |
| 29.12.2005 20:38 | Valtteri Keski-Säntti: | Turha sitä Caps Lock-nappulaa on painella. Ensimmäiset IC-vaunut tulivat 1988, ja Dr13 oli liikenteessä sen jälkeen liikenteessä 12 vuotta. | |
| 29.12.2005 21:04 | Kimmo Pyrhönen: | Niin, Dr13:lla vedettiin IC-junia osuuksilla Pori-Tampere ja Jyväskylä-Tampere. | |
| 29.12.2005 22:51 | [Tunnus poistettu]: | M99 taittoi aikoinaan Tpe-Jy-välin ajassa 1h 30 min: Tpe lähtö klo 8.20, tulo Jy 9.50. Nopein nykykalustolla ajettava juna on M89, joka taittaa saman matkan ajassa 1h 25 min. Sn:t 2005 vs. 1993: Tpe-Ov 140/120, Ov-Jsk 120/120, Jsk-Jy 160/140. Ottaen huomioon, että Pendolinolla käytännössä koko Ov-Jsk-väli sn on 120, on tuo aikasäästö mitätön. Mitä lippujen hintoihin tulee, verrattuna esim. kuvassa näkyvää junaa nykyiseen M95:een, on lippuhinnan kehitys aivan järjetön. Vertaan nyt lippuhintoja vuoden 1991 hintoihin: 1991 menopaluu Hki-Jy-Hki parilla M93/M100 maksoi silloista rahaa 310 markkaa. Nykyisellä vastaavaan aikaan kulkevalla parilla 95/94 lipun hinta on pöyristyttävät 93,60 EUR (556 Mk). Vuoden 1991 reaalimarkka vuonna 2004 oli melko tarkkaan 1,22 Mk (0,20 EUR) ja mikäli inflaatiota pidettäisi lippujen hintojen kehityksen mittarina, pitäisi Hki-Jy-Hki-lipun maksaa nykyisin noilla pareilla noin 65 euroa. Silti lippu maksaa miltei käsittämättömät 50 % tuota summaa enemmän. Mitä siis tarkoittaa VR:n käyttämä "Junalippujen hinnat muuttuvat 1. tammikuuta 2006. Kauko- ja lähiliikenteen hinnat nousevat keskimäärin 2,45 prosenttia. Korotus vastaa yleisen kustannustason nousua."? Tuo pitäisi kirjoittaa muotoon "Kustannus vastaa yleistä VR:n kustannustason nousua". Vaikka miten kalustoa uusitaan, ei tällaisessa lippuhintojen kehityksessä ole mitään järkeä. En tiedä saako purnata, mutta nyt purnasin. (Ylläpito muokannut 08.01.12 22:11) |
|
| 29.12.2005 23:02 | [Tunnus poistettu]: | Ei perhana, tänne pitää vissiin vielä nykyäänkin kirjoittaa maksimissaan kahden rivin kommentteja, kun tuntuu ettei systeemi toimi. Jokainen -joka tuon jaksoi lukea- varmasti ymmärsi, että nykyään vastaavan junan lipunhinnan tulisi olla 93,60 euron sijaan noin 65 euroa. | |
| 29.12.2005 23:02 | Jorma Rauhala: | Eihän se nykyjuna voi paljoa sen nopeampi olla kuin entinenkään. Mitä tuossa nyt on nopeuseroa, niin näyttäisi olevan vain verraten lyhyet Tampereen-Oriveden ja Jämsänkosken-Jyväskylän välit. Jälkimmäisellä välillä eron pitäisikin olla noin kolme minuuttia ja edellistä kohti on sitten vissiin tuo kaksi minuuttia. Tuolloin runsaat 10 vuotta sitten oli kaiken kaikkiaan Suomessa hiivatin nopeita matkustajajunia ja siitä innostuneena kai rautatienjohto nuo vieläkin nopeammat petolinnut tänne keksi hankkia. Luultiin ehkä, että samassa funktiossa vaan nopeudet kohoavat. | |
| 30.12.2005 01:22 | [Tunnus poistettu]: | Oskari: Juna toki kelpaa, mutta hinnoitteluun voi aina omalla äänellään puuttua. JR: Ei sitten nykyiselle VR Osakeyhtiön HEOlle ole tullut mieleen pysäyttää lippuhintojen kehitystä tai perustella sitä edes jotenkin fiksummin. Tottahan on tietenkin se, että nykyään tämän kyseisen esimerkin (Hki-Jy) välin kulkeminen tapahtuu ajassa 180 min (3h) entisen 200 minuutin (3h 20min) sijaan. Tällä laskukaavalla vuoden 2005 hinta 0,26 EUR/min vs. 1991 vuoden 0,16 EUR/min 63 %:n kasvua minuutilta - edelleenkin inflaatio (ja reaaliansiot ovat kasvaneet tässä ajassa noin 25 %). | |
| 30.12.2005 01:31 | [Tunnus poistettu]: | ...ja yleinen kustannustason nousu rajoittuu arvoon 22%, joten voin pitää lippujen hintojen korotuksia suurina, ellen jopa kohtuuttoman suurina. Silti huomattava lippuhintojen nosto ei mielestäni ole pätevä peruste VR:n mainitsemaan "Yleiseen hintatason nousuun" perustuvaan korotukseen. | |
| 30.12.2005 09:49 | Aki Grönblom: | Niinpä joo, mutta olisko tossa joku muukin tekijä kuin inflaatio ja onko tuo mainitsemasi reaalimarkka+inflaatio aivan oikea tutkimusmenetelmä. Niinkuin jossain muussa keskustelussa täällä oli puhe myös esim. kahvikupin hinta on noussut lähes kaksinkertaiseksi vastaavassa ajassa ja sämpylästä ei kukaan olisi aikanaan maksanut yli kahtakymppiä(mk). Toisaalta myös aikanaan Valtionrautatiet oli rautateitä "hyvää hyvyyttään" pyörittävä laitos, tavoitteena rautatiepalvelujen tuottaminen. Osakeyhtiön kuuluu laittaa hintoihin optimaalisen suuri kate ja sen tavoite on voiton maksimointi.. | |
| 30.12.2005 09:54 | [Tunnus poistettu]: | Aki: Mun mielestäni se on oikea tutkimusmenetelmä, jos VR nimenomaisesti perustelee lippujen hintakorotuksia "yleisellä kustannustason nousulla". Kahvikuppien, sämpylöiden yms. hintakorotuksia ei puolestaan kukaan ole puolustellut yleisellä kustannustason nousulla. | |
| 30.12.2005 10:50 | Aki Grönblom: | Yks tähän tämän vuoden korotukseen liittyvä ymmärettävä tekijä on tietysti se että sähkön ja raakaöljyn hinnat ovat tämän vuoden aikan nousseet tuntuvasti. | |
| 30.12.2005 11:04 | Pekka V. Puhakka: | Hienoa Nynny kun olet jaksanut nähdä vaivaa ja laittaa numerofaktaa kehiin. Kun kunnollisia kilpailijoita ei käytännössä ole, voi osakeyhtiö optimoida tuotteensa hinnan mahdollisimman suureksi ja kuljetussuoritusten määrän vastaavasti sopivan pieneksi tuloksen pysyessä vakiona; asetelma, joka on asiakkaan kannalta ikävä ja korjaantuu ainoastaan rehellisen kilpailun kautta. Pientä esimakua kilpailutilanteesta nähtiin silloin kun Pohjois-Suomeen tarjoutui mahdollisuus lentää edullisella lentolipulla. Tämähän oli kilpailukykyinen vaihtoehto yöjunalle, jonka seurauksena VR tekikin ihan hyviä yöjunatarjouksia Helsingistä Ouluun ja Rovaniemelle matkustaville. Ja raakaöljyn hinnasta puheen ollen, voisi olla mielenkiintoista tehdä vertailevaa laskentaa lentolippujen hintakehityksestä. | |
| 30.12.2005 11:06 | Pekka V. Puhakka: | Onkos muuten tuo kommentin kahdentuminen oikea virhe, vai joku epäsuora rangaistusmenetelmä liian pitkistä kommenteista? | |
| 30.12.2005 13:43 | [Tunnus poistettu]: | Pekka7: Juuri tämä asia oli tuon mun pitkän storyni pointti. Lisäksi pattiin ottaa VR:n väärät väittämät hintakorotusten perusteista. Mun mielestä voisi vaan todeta, että elämä on ja se nyt on vaan tyhmää maksaa liikaa, mutta minkäs teet - ota tai jätä. | |
| 30.12.2005 13:51 | Lasse Härkönen: | Junien matkustajamäärät ovat kuitenkin kasvaneet joten maksuhalukkuuttakin tuntuu löytyvän. Toki ihmisten liikkuminen on muutenkin lisääntynyt. Junalla tehtävien matkojen osuus kaikista matkoista on kyllä tainnut pienentyä vuosien saatossa. | |
| 30.12.2005 14:22 | Aki Grönblom: | Junamatkailu prosenttiosuus on käsittääkseni lähiaikoina laskenut autoveroalen ja autojen yleishinnan laskun myötä. Maksuhalukkuutta taas junan kustannuksiin löytynee siitä syystä, että elintaso on Suomessa hyvässä nousussa. Siten myös siis maksukyky- ja halu (mukavuudenhalu tuottaa maksuhalua). Näihin ja edellämainittuun perustuen minä kyllä uskon että yleiskustannukset; kuten polttoaine, sähkö ja henkilöstön palkankorotukset ovat nousussa ja perustelu hinnankorotukselle on kestävä. Mielestäni tämä on ihan normaalia hinnankorotusta kasvavassa taloudessa. | |
| 30.12.2005 16:47 | Pasi Kokkonen: | Juu, ei tuossa mitään ihmeellistä ole, voihan sen sellaiseksi toki halutessaan kääntää. TotuuShan on, että kaikki kallistuu, myös VR:n kustannukset. Lisäksi tulee huomioda, ettei henkilöliikenne oikeasti ole kovinkaan kannattavaa puuhaa. | |
| 30.12.2005 16:55 | Pekka V. Puhakka: | Normaalia hinnankorotusta kasvavassa taloudessa? Pieneltä osin varmaan sitäkin, mutta edelleen epäilen että muiden kuljetusmuotojen (linja-auto, lentokone, taksi) hinnat eivät ole nousseet yhtä merkittävällä tavalla kuin junalipun hinta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Millä tavalla nämä muut kuljetusmuodot eroavat sitten junasta? Ainakin sillä että ne toimivat kilpailuympäristössä. Valitettavasti numerofaktaa ei minulla ole tähän hätään antaa, vaan tämä on osin fiilis-pohjalta heitetty kommentti, sori. | |
| 30.12.2005 16:59 | Pasi Kokkonen: | Kuten Aki aiemmin totesikin, aikoinaan rautatiet oli valtion palvelumuoto jonka ei tarvinnut tuottaa voittoa. Nyt pitää ja tässä nähdään paljonko hinnan pitää olla, että voitolla pysytään. Ihan oikeasti, henkilöliikenteen voitto on melkoisen minimaalinen homman koko huomioon ottaen. | |
| 30.12.2005 17:08 | Pasi Kokkonen: | Muistellaanpas lukuja. Liikevaihto vr-osakeyhtiöllä oli n.700 miljoonaa josta henkilöliikenteen osuus oli n. 300. Voittoa osakeyhtiö teki n 5,8 miljoonaa. Kaukojunissa tehtyjä 12,1 miljoonaa matkaa vastaan jokainen voi laskea siitä paljonko lipunhintaa voisi pudottaa. VR-yhtymä kokonaisuudessaan on sitten ihan toinen juttu 52 miljoonan voitollaan. | |
| 30.12.2005 17:08 | Pasi Kokkonen: | Näin siis vuonna 2004. | |
| 30.12.2005 17:19 | Pekka V. Puhakka: | Tässähän on ollut puhe hinnankorotuksesta osakeyhtiökauden aikana. On toki täysin epärelevanttia alkaa vertailemaan nykyhintaa siihen mitä se oli palvelulaitoksen aikaan, enkä sitä tässä teekkään. Nykyinen hintataso näyttää lähinnä lipun hinnan, joka vaaditaan jotta VR:n kaltainen organisaatio pyörittää touhua voitollisesti. Tästä tietysti päästään sujuvasti kulurakenteisiin yms., josta voi varmasti jauhaa loputtomiin. Joka tapauksessa pointtini on että monessa tapauksessa henkilöliikenteen kilpailun avaaminen toisi esille sen minkälaisilla hinnoilla oikeasti hommaa voidaan pyörittää. | |
| 30.12.2005 17:21 | Pasi Kokkonen: | Juu, tuskin muuttuisivat mihinkään. Siitä on jo maailmalla todisteita, että pääasiassa hinnat nousee. | |
| 30.12.2005 17:29 | Aki Grönblom: | Ainakin tilastokeskuksen liikenteen kustannusindeksien perusteella kehitys on molemmissa samansuuntaista: Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat Tilastokeskuksen mukaan 4,7 prosenttia vuoden 2004 marraskuusta vuoden 2005 marraskuuhun ja Raideliikenteen kustannukset nousivat 2,5 prosenttia vuoden 2004 syyskuusta vuoden 2005 syyskuuhun. | |
| 30.12.2005 17:30 | Pekka V. Puhakka: | Tähän kun taas jaksaisi kaivaa jostain faktaa, että "pääasiassa hinnat nousee". Kilpailutus voidaan tehdä niin monella tavalla että varmasti on sekä huonoja että hyviä kokemuksia. | |
| 30.12.2005 17:32 | Aki Grönblom: | Tämän pointtina siis se, että kustannukset ovat todella nousseet. | |
| 30.12.2005 17:36 | Pekka V. Puhakka: | Kustannuket varmasti nousivat, ja linja-autoliikenteen suuremman nousun selittänee osaltaan raakaöljyn hinnan suurempi vaikutus. Mutta kuinka hyvin lippujen hintataso korreloi kustannustason kanssa esim. vuosina 1995-2005 linja-autoliikenten ja junaliikenteen tapauksissa? | |
| 30.12.2005 17:47 | Aki Grönblom: | Siinäpä kysymys. En löytänyt ensi hätään matskua. | |
| 30.12.2005 17:52 | Jorma Rauhala: | VR sai esim. vuonna 2003 huiman summan eli 57.200.000,00 euroa pyytämäänsä tukirahaa valtiolta ja YTV-kunnilta ajaakseen ns. kannattamattomia junia "ostoliikenteenä". Ja jos ei tällaista rahaa tulisi vuosittain, niin liikennemonopoli ilmoittaa seuraavaksi lakkautettavat rataosat ja junavuorot... (Lähde: Rautatie on mahdollisuus, 2005) | |
| 30.12.2005 20:21 | Pasi Kokkonen: | Pekka7: Nynny veti vertailun pohjaksi vuoden -91 tilanteen, jolloin VR oli vielä valtion laitos. Siitä tämä keskustelu lähti joten ei nyt aleta sotkea uusia rajoituksia matkaan. Osakeyhtiönä oleminen on edellyttänyt välittömästi muutoksia joten vertailua ei siinäkään mielessä voi tehdä vain osakeyhtiökaudelta. Mitä kilpailuun tulee niin mitä olen lehtiä lukenut ja kommenttia kuullut niin missään ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia hinnassa alaspäin. Sehän on sinällään selvää, kun asiaa tarkemmin miettii. Voittoa ne kaikki hakee já maksimaalista. Ei kukaan lähde vapaaehtoisesti suuria pudotuksia tekemään jos ei kilpailijakaan moisia tee. |
|
| 30.12.2005 23:24 | Pekka V. Puhakka: | Joo kyllä ilman muuta yritys kuin yritys hakee maksimaalista voittoa, mutta monopoliasema kyllä vaikuttaa suoraan siihen kuinka tuo voitto tehdään. Kuvitellaan että olisi vaikkapa joku kuljetusfirma jolla olisi valtion myöntämä monopoliasema hoitaa kaikki Suomessa tapahtuvat kuorma-autokuljetukset. Firma voisi asettaa hinnan juuri sellaiseksi kuin haluaa ja optimoida mahdollisimman suuren voiton mahdollisimman pienillä operaatioiden määrällä. Kukaan muu ei saisi yrittäjänä alkaa ajamaan edes niitä reittejä, jotka tarkoituksella firma olisi jättänyt ajamatta, saati sitten kilpailla olemassa olevilla reiteillä. Tämän (hiukan liiankin) yksinkertaisen esimerkin tapauksessahan on selvää että kilpailu sekä laskisi hintoja että lisäisi tarjontaa ilman että firmojen yhteen laskettu tulos oleellisesti muuttuisi. | |
| 30.12.2005 23:24 | : | Ratahallintokeskuksen julkaisusta A2/2005 ja sen liitteestä 3 ( PDF-julkaisun sivu 88, myös 87 ) löytyy mielenkiintoista tilastopuolen faktatietoa 1990-2003. Linkki tuohon julkaisuun: http://www.rhk.fi/tutkimus/Rhk-a205.pdf Tarkastelujaksolla pitkien junamatkojen indeksi on noussut 72,6, pitkien bussimatkojen 54,0 ja yksityisautoilun 57,7 pistettä. |
|