28.03.2023 Muutama minuutti T 7126:n mentyä ilmestyi tunnelista VR:n Vuosaaresta Äänekoskelle matkaava tyhjä sellupendeli T 3495, joka tässä alkoi jo hidastamaan edessä häämöttävälle suojastusopastimelle. Taustalla vasemmalla on Jyväskyläläisille lämpöä tuottava Keljonlahden voimalaitos. Jospa joskus sinnekin alkaisi uudestaan raideliikenne
29.03.2023 12:18 | Timo Salo: | Oikeastaan vain Vectronin "ekoväri" paljastaa, että kyseessä on värikuva! Sitten vielä ihmetellään suomalaista melakonista mielenlaatua. Arvokas kuva! | |
29.03.2023 12:33 | Esa J. Rintamäki: | Olet oikeassa, herra Timo. Melankoliavaikutukseen tosin tottuu kyllä, sen aiheuttajat kun toistuvat jatkuvasti, vuosisatojen ajan. Siinä lienee yksi syy, miksi suomalaiset "villiintyvät" etelän aurinkorannoilla, poissa Kalevalan kankahilta, raukoilta hallaisilta rajoilta. Hyvä kuva, herra Vertti! |
|
29.03.2023 12:35 | Jouni Hytönen: | Muistaakseni voimalassa oli joskus tarkoitus polttaa hakkuutähteitä ja niitä oli tarkoitus tuoda sinne junalla pohjoisesta. Kävikö sitten jopa niin, ettei kattila soveltunutkaan niiden polttamiseen. Välillä Keljonlahteen tuli jopa hiiltä Venäjältä ja sitä purettiin Vok-vaunuista hitaasti kaivinkoneella yläkautta. Keljonlahden purkuvuoroa odottavia vaunuja alkoi seistä ympäri lähi- ja vähän kauempiakin seutuja. | |
29.03.2023 12:38 | Jouni Hytönen: | "Alkuperäisen suunnitelman mukaan Keljonlahden voimalaitoksen kattilassa oli tarkoitus polttaa 70-prosenttisesti puuta. Voimalan koekäyttöjen alettua selvisi, että tavoitteeseen pääseminen vaatii 10-15 miljoonan euron lisäinvestoinnit. Ne tehdään viiden vuoden kuluessa, normaalien vuosihuoltojen yhteydessä." https://yle.fi/a/3-5610326 | |
29.03.2023 12:40 | Jouni Hytönen: | "Vuonna 2021 käyttämiemme biopolttoaineiden osuus oli jo liki 67 %. Keväästä 2022 alkaen Rauhalahden voimalaitos käyttää polttoaineena pelkästään uusiutuvaa puupolttoainetta ja tavoitteena on, että Keljonlahdella sama muutos saadaan aikaiseksi vuoteen 2026 mennessä." https://www.alva.fi/alva/yhtio/energiantuotanto/ | |
29.03.2023 13:31 | Mikko Herpman: | Joo, eikös sinne oltu alun perin myyty sellainen kattila, että kivihiili oli kutakuinkin ainoa sille sopiva polttoaine. Taisi olla vähän apinaa koijattu taikka tilaaja ei tiennyt mitä tilasi. | |
29.03.2023 15:36 | Esa J. Rintamäki: | Herra Mikko, hiukan mietityttää mainitsemasi kivihiili, sillä nykyisen Helenin (Helsingissä) voimalaitoksista Hanasaari B:ssä ja Salmisaari B:ssä poltettiin minun aikanani (1984 - 87) hiilipölyä, joka jauhettiin kuulamyllyillä paikan päällä. Raekoko sellaista 0,3 mm luokkaa pienimmillään. Hiilipölypoltolla slagin (= kuonan) määrä on paljon pienempi kuin just veturikattiloissa. Veturikivihiili ei tähän soveltunut, mieluumminkin sormenpäänkoiseksi murusteltu palahiili. Silti kuulamyllyjen osat piti uusia kerran parissa vuodessa: ala- ja ylärenkaat sekä kuulat (n. 700 mm halkaisijaltaan uutena, tusina kuulaa pyörimässä). Ne olivat äärimmäisen kovaa Ni-Hard - teräsvalua! Renkaiden ulkohalkaisijat olivat reilusti yli parimetrisiä. HKE Melbournessa - eiku Myllypurossa - paloi aikoinaan edellä mainittu muruhiili, kpska siellä oli La Mont - kattilat ketjuarinoineen. Sen hiilen mukana Puolasta tuli mukana ihan mitä sattuu: moukarinpäitä, raideruuveja, kiviäkin. Iso työ erotella näitä, koska ne aiheuttivat vikaantumisia. |