30.08.1968 55 vuotta sitten Rikkihappo Oy:n Siilinjärven tehtaiden rakennus oli täydessä vauhdissa. Ensimmäinen ratapihalle saapunut juna toi rakennustarvikkeita. Pikku-Jumbon keulalla rakennustyömaata tervehtivät Rikkihappo Oy:n pääjohtaja vuorineuvos Martti Hovi seuruineen.
08.06.2023 19:28 | Jarno Piltti: | Mielenkiinnolla odotan mitä nosturiasiantuntijat sanoo. Mitään hyttiä ei näytä olevan? Vai? Oliko tuohon aikaan mitään radiopuhelinta vai mentiikö käsimerkeillä? | |
08.06.2023 20:01 | Petri Nummijoki: | Kiitos tästä kuvasta. En ole ajatellutkaan, että Ruokosuolla ehdittiin käydä tämänkin näköisellä veturilla. Kuvan http://vaunut.org/kuva/32312 yhteydessä oli pohdintaa, että olisi jäänyt viimeiseksi tapaukseksi, kun höyryveturilla juhlistettiin kiskotuksen valmistumista mutta näköjään myöhempiäkin tapauksia löytyy, ainakin jos ei puhuta varsinaisista rataosista. | |
08.06.2023 21:45 | Jorma Kattelus: | Onhan tuossa etualan nosturissa hytti selvästi näkyvillä. Muistelen lapsuudesta kun naapuriin rakennettiin kerrostaloa niin käsimerkeillä toimittiin. | |
09.06.2023 12:18 | Juhani Katajisto: | Sattuipa merkillinen kuukausi, kun Pikku-Jumbojen linja-ajot olivat tuolloin elokuussa 1968 koko maassa niin pienet. Linja-ajot vaihtelivat paljonkin erikuukausina. Tuona kuukautena elokuussa 1968 tällä seitsemännen konepiirin kahdeksasta Tk3-veturista 1133:lla ajettiin eniten ja myös eniten linja-ajoa. Mutta sekin vaatimattomat 577 km. Mutta sillä se saavutti toiseksi korkeimman linjakilometrimäärän tuona kuukautena kaikista liikenteessä olleista Pikku-Jumboista. Mutta useiden useiden Pikku-Jumbojen tuon kuukauden ajot olivat aivan toista luokkaa, kun lasketaan mukaan vaihtotyöajot. | |
09.06.2023 13:34 | Heikki Jalonen: | Molemmat nosturit näyttäisivät olevan samaa tyyppiä: ranskalaiperäinen Richier-Weitz 1220. Wärtsilä valmisti niitä lisenssillä, joten kuvan koneet jokseenkin varmasti ovat Wärtsilä-Richier/Weitz-merkin alla kulkeneita kotimaisia versioita. Myyntiä hoiti aikanaan Soffco Oy, myös rautatiealalla tuttu nimi. Ja kyllä niissä todellakin on ohjaamo, se on "ergonomisesti" sijoitettuna tuonne maston kääntyvän yläosan sisään. Lähempänä olevan koneen ohjaamon etuikkuna on auki, ilmastointi on kytkettynä... Auttoi myös katsottaessa viisaajan antamia käsimerkkejä. Mistään radioista ei vielä noina vuosina juuri edes haaveiltu. Koneen kääntölaakerointi on vanhempaa pylväs-tyyppiä, ajalta ennen kohtuuhintaisia suuria kääntökehiä. Kääntölaakerointi muodosti oman esteensä koppia kohti kapuavalle koneenkäyttäjälle. |