06.09.2013 / Vännäs, Ruotsi
06.09.2013 Vännäsin asemalla muistomerkkinä oleva B-tyypin höyryveturi numero 1219. Tämä veturi valmistui NOHABin (Nydqvist & Holm AB) tehtaalla Trollhättanissa vuonna 1914 ja oli käytössä vuoteen 1958 saakka. Sen jälkeen se varastoitiin kriisiveturiksi ja edelleen vuonna 1977 tuotiin muistomerkiksi Vännäsiin. Veturin lisäksi paikalla on näytteillä vesiviskuri ja semafori.
Kommentit
| 28.06.2023 08:50 | Kari Haapakangas: | No joo, onhan siinä, jonkinverran, yksityiskohdissa eroa vastaavan aikakauden suomalaisvetureihin. Kuten tuo kokomusta väri punaisia viiksiä lukuun ottamatta... (lol) | |
| 28.06.2023 09:46 | Esa J. Rintamäki: | Kaunis kone kumminkin! | |
| 28.06.2023 10:23 | Hannu Peltola: | B-sarja on kyllä niin äärimmäisen tyypillisen ruotsalaishöyryn näköinen: piikkimäinen nokikaapin luukku, suuret limiaurat ja muotoiltu sääsuojattu hytti. | |
| 28.06.2023 13:48 | Kari Haapakangas: | Komeahan se, ja jotenkin menevämmän näköinen kuin meikäläiset. | |
| 28.06.2023 15:36 | Hannu Peltola: | Ruotsissa on osattu teollinen muotoilu jo 1910-luvulla! | |
| 28.06.2023 16:52 | Petri Nummijoki: | Omasta mielestäni suomalaisten höyryvetureiden ulkonäössä ei ole mitään häpeämistä vaan olivat sangen tyylikkäitä ja viimeistellyn oloisia. Itse asiassa näin oli Suomessa rakennettujen dieselvetureiden ja moottorivaunujen osaltakin. Ehkä puukorisista moottorivaunuista osa oli aika lailla muotoilemattomia laatikoita ja pienvetureista löytyy sellaisiakin, joissa ulkonäön suunnitteluun tuskin oli satsattu. | |
| 28.06.2023 19:16 | Heikki Jalonen: | Osaisiko joku (E.P.?) vahvistaa: onko suunnanvaihdossa paineilmatoiminen servo? Ja edelleen, vaikuttaa siltä, että siinä olisi Müller-luistit. Jos näin on ollut jo uudesta (vuodesta 1914) saakka, niin kyseessä on ollut valmistumisensa aikoihin huippumoderni veturi. Siis muutenkin kuin muotoilullisilta ansioiltaan. On tietysti mahdollista, että pitkän käyttökauden aikana on myös tehty muutoksia ja nykyaikaistuksia. Mitenkähän tuossa ovat kuljettajan olot olleet (Ruotsissa vasemmalla puolella): edessään ovi ja vaikuttaisi, että näkyvyyttä palauttavaa pyyhintä tai vastaavaa ei ole. Linja-ajossa tähystäminen tapahtuu tietysti pääasiassa tuon ovilasin kautta. Liekö ollut lämmittäjän tehtäviä välillä avata ovea ja pyyhkiä ruutua puhtaaksi? Vetoisa ratkaisu ehkä talviajossa, toisaalta kesäkuumalla avoin ovi voi antaa mukavan tuuletuksen. Jokin ammattilaisen muistelo saattaisi tästäkin asiasta löytyä? |
|
| 28.06.2023 21:35 | John Lindroth: | Itse olen parhaillaan rakentamassa SJ Litt R veturin HO pienoismallia.Siinä on piirustksessa suunnanvaihtajan kohdalla samanlainen mötikkä kuin kuvan B veturissa lieneekö servo? R veturit valmistuivat 1908-09 js niitä tehtiin 5 kpl. | |
| 28.06.2023 22:10 | Eljas Pölhö: | Suunnanvaihdosta en osaa sanoa mitään. Müller-luisteja näissä ei ollut, vaan Ruotsissa tyypilliset Flodin-venttiilit, paitsi SWB:lle rakennetussa kolmessa ilmatieventtiilit olivat "typ Winterthur". B-sarjaa valmistettiin SJ:lle 96 kpl 1909-1919 ja SWB:lle 3 kpl 1943-1944. Kaikissa SJ:lle valmistetuissa oli uutena 4-akselinen tenderi, mutta osaan vaihdettiin myöhemmin 3-akselinen (kuten SWB:n vetureissakin) niiden joutuessa alueille/reiteille, missä ei ollut riittävän pitkiä kääntöpöytiä. |
|
| 29.06.2023 03:18 | Esa J. Rintamäki: | Zoomasin kuvaa, ja minusta näyttää siltä, että arvoisien herrojen Heikin ja Johnin servoksi arvelema laite ei olisikaan servo. Ensiksikin, "mötikän" oikealla puolella oleva akseli on poikkileikkaukseltaan pyöreä. Lähellä "mötikkää" on laippa pultteineen. Epäilen, että tämä akseli on pyörivä ja liitetty suoraan suunnanvaihdon/tehonsäädön käyttöpyörään. Servo ei välttämättä kyseistä laippaa tarvitsisi? Toisekseen, "mötikän" vasemmalla puolella olevan tangon liikesuunnan oletan olevan suoraviivaisesti eteen-taakse, koska se kulmavivun avulla vaikuttaa kulissikiven asemaan kulissikaaressa. Näin hoituu tehon (eli täytöksen) ja suunnanvaihdon ohjaus. "Mötikkä" itsessään on pienehkö eikä siinä näy olevan ilma- tai hydraulijohtoja. Siten mielestäni "mötikkä" olisi koteloitu kierretanko/mutteri-hökötys. Suomalainen ratkaisu oli tehdä lattakierre suunnanvaihdon ohjauspyörän akseliin. Tällä akselilla olevassa mutterissa on suunnanvaihtotanko kiinnitettynä. Mötikkäsysteemin hyvänä puolena näyttää olevan se, että läpivienti ohjaamon etuseinässä on helpommin tiivistettävissä vetoa vastaan kuin suomalaismallissa. Mitä B-veturin ulkoasun "arkkitehtoniseen" yleisilmeeseen tulee, niin onkohan veturin suunnittelija vilkuillut baijerilaisen S3/6 (Reichsbahn BR18.4) eli Maffei-Pazifik-veturikuuluisuuden kuvaa? Sen muotoilijana olivat Anton Hammel ja Richard Leppla, alansa taitajia. Kuvan B näyttää kaksisylinteriseltä, kun S3/6 oli nelisylinterinen tulistin-kompoundikone. |
|
| 29.06.2023 08:04 | Heikki Jalonen: | Esa lienee oikeassa. Minäkin zuumailin kuvaa, nyt työaseman isolla näytöllä. Tuossa kyseisessä mötikässä vaikuttaisi olevan saranoitu kansi (kahva alempana, saranat ylhäällä). Se olisi hyvin kätevää ja erittäin loogista, jos tuolla sisällä on voitelua ja hoitoa kaipaava asetteluruuvi. Myös E.P. on oikeassa. Myös Flodin-venttiilit käyvät valokuvasta ilmi: nuo luistikaapin päällä olevat kaksi (pyöreää) korotusta ovat juurikin mainittujen venttiilien suojahattuja. |
|
| 29.06.2023 08:15 | Esa J. Rintamäki: | Asia voisi selvitä ruotsalaisten omalla Ivalon-kirjalla eli Lokomotivläralla...? Ruotsissa ei näytä olevan eBaytä vaan jokseenkin vastaava Tradera (?). |
|
| 29.06.2023 08:23 | Heikki Jalonen: | Ilmaiseksi tietoa voi ladata vaikkapa project.runebergin kautta: http://runeberg.org/sj1931/2/0461.html Tuon linkin takaa löytyy juurikin SJ:n 75-vuotishistoriikin B-veturia koskeva kohta Flodin-venttiilin kuvineen. Tarinaa riittää molempiin suuntiin, prev/next. Muustakin kuin B-srjan koneista. Paljonkin. |
|
| 29.06.2023 10:53 | Jarno Piltti: | Bokbörsen eli www.bokborsen.se on ainakin omien kokemusteni perusteella suositeltava paikka, homma toimii ja aika moni myyjä lähettää myös Suomeen. Lokomotivläraa näkyy olevan. | |
| 29.06.2023 10:56 | Jarno Piltti: | Hollantilainen NS 3600 tulee tästä vähän mieleen, lempinimi zeppelin! | |
| 29.06.2023 11:14 | Esa J. Rintamäki: | Kiitän ja kumarran herra Heikkiä, hänen laittamastaan linkistä historiikkiin. On muuten äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa! Ja sen pakkoruotsin myötä: Flodin-venttiilit toimivat varoventtiileinä ja myös ohitusventtiileinä veturin rullatessa "vapaalla" höyry suljettuna. B-sarjassa lisäksi syöttöveden esilämmittiminä oli käytetty Knorr-pönttösysteemiä ja myös Worthington-laitetta pumppuineen. Nämä vehkeet tunnettiin myös Pohjanlahden tällä puolen. Bokbörsen, jättekiva! |
|
| 29.06.2023 17:47 | John Lindroth: | Onkohan mötikän sisällä jonkinlainen matoruuvi? Ånglokslärasta en ainakaan kuvaa vielä löytänyt_ | |
| 29.06.2023 19:08 | Esa J. Rintamäki: | Herra John, eikös "matoruuvi" olekin kierukkavaihteisto? Ajattelisin mielelläni kyseisen teknisen rakenteen olevan sinulle tutumpi kuin ulkovessan tuoksu, ratkaistessasi pienoismallirakentamisen ongelmaa välillä /nopeakäyntinen sähkömoottori - veturin pyörästö/ todenmukaista hidasajoa ajatellen...? |
|
| 29.06.2023 19:33 | John Lindroth: | Esa,kyllä kierukkavälitys on useissa pienpismalleissa mutta myös toisenlaisia esim.Märklim malleissa,jo pitkään kierukkavaihteistoja on saanut esim.japanin valmistetta,ennen joutui itse sovittelemaan kierukan juottamalla omalle paikalleen jossa tietenkin oli melkoisesti työtä ja koeajoa.Jos ja kun veturissa on tilaa varustetaan nykymallit myös vauhtipyörällä. Juuri niinkuin ESA totesi ovat veturimallin hidasajo ominaisuudet totuudenmukaisen liikennöinnin edellytyksiä. Erikoisuutena voidaan mainita ainakin yhden saksalaisen messinkimallien valmistajan (Merker+Fischer) osassa malleistaan käyttämä kumikierukka jolla yhdistettiin moottoriakseli kierukka-akselille.Mielenkiintoista on sekin että US,valmistaja Bachmann käyttää tänäkin päivänä vielä Russian Decapod veturissaan josta voi halutessaan modifioida Tr2 veturin pienoismallin ja muitakin Ho malleja. | |
| 29.06.2023 21:26 | Heikki Jalonen: | John tarkoittanee tässä nyt matoruuvilla trapetsiruuvi+mutteri-lineaarikäyttölaitetta. Jossa siis pyörivää liikettä muutetaan suoraviivaiseksi liikkeeksi. Varsinaisessa matovaihteessahan sekä ensiö- että toisioliikkeet ovat pyörivää liikettä. | |
| 29.06.2023 21:47 | John Lindroth: | Heikki juuri tuota tarkoitan. | |
| 29.06.2023 23:16 | Petri Sallinen: | Pienoisrautatievetureissa on lähes poikkeuksetta kierukkavaihde, jossa kierreruuvi tai matoruuvi välittää pyörimisliikkeen kierrerattaalle. Yksinkertaisimmissa "vaihdelaatikoissa" on vain matoruuvi ja yksi kierreratas. Matoruuvi-kierreratasparit ovat nykyisin erittäin hyvälaatuisia ja niitä on hyvin saatavilla. Asentaminen on helppoa, jos valitsee sellaiset komponentit, joissa on ruuvikiinnitys. Nykyaikaisilla liimoilla messinkiset tai teräksiset komponentit on helppo liimata akseleille. Muovista valmistetyt perustuvat puristusliitokseen. Välityssuhteen muuttaminen alennusvaihteella tai useampiin rattaisiin perustuvalla vaihdelaatikolla on suhteellisen helppo toteuttaa. Vaihteiston runko valmistetaan yleensä syövyttämällä uushopealevystä. Se taivutellaan muotoonsa, juotetaan ja syntyvään runkoon juotetaan myös tarvittavat laakerit. Markkinoilla on kymmenittäin erilaisia valmiita vaihdelaatikoiden rakennussarjoja — jos sopivaa ei löydy, niin vaihteisto on helppo suunnitella itse tietokoneella ja teettää osat syövyttämällä tai CNC-koneella. Tällä hetkellä ehkä tunnetuin ja innovatiivisin alan yritys on High Level Kits https://www.highlevelkits.co.uk/gearboxes, jonka vaiheistot ovat hyvinkin kekseliäitä ja niissä on riittävän hidas välityssuhde. Vaihdelaatikko saattaa olla nivelöity, jolloin myös vetoakselille saadaan jousitus tai pystysuuntaista liikettaä, vaikka itse vaihteisto ja moottori on ruuvattu kehykseen. Yhä useammin veturin kaikki akselit ovat jousitetut ja ne on kytketty yhteen vivuilla — ns. CSB-ripustus (Continous Springy Beams). Ripustuksen teoria ja laskentamallit löytyvät täältä http://www.clag.org.uk/beam-annex3.html |
|
| 30.06.2023 00:35 | Eljas Pölhö: | Jos joku innostuu ostamaan Elis B. Höjer'in Lokomotivlära-kirjan, niin ihan tiedoksi, että 1. painos oli 1910 ja siihen tehtiin Tillägg n:r 1 vuonna 1915 (sarjojen F, J ja W esittely) ja ja Tillägg n:r 2 1916 (Dicker & Werneburgs smörjpump, Friedmanns smörjpump ja Wakefields smörjpump). Uudemmista lisäyksistä tai painoksista en tiedä mitään. | |
| 02.07.2023 22:45 | John Lindroth: | Tuossa B veturissa sylintereissä on alaspäin selvä kallistus. Niin myös Sj litt R sarjassa mutta oliko R viimeisissä yksiloissa sylinterien asento vaakatasossa ? |