??.??.1918 / Rovaniemi (vanhin)
A. R. Elfving

??.??.1918 Paatsjoen ambulanssi Rovaniemellä v. 1918.
Museovirasto. Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

Oulun G 4924 toimii junan keittiövaununa. Vaunun päätyyn on avattu ovi mahdollistamaan läpikulun junan kulkiessa. - Ei taida mistään löytyä tietoa katettujen tavaravaunujen muuntamisesta läpikuljettaviksi esim. ambulanssikäyttöä varten?
Vaunun oli valmistanut Helsingin konepaja ja se oli otettu liikenteeseen vuonna 1890.

Tuohon maailmanaikaan 'ambulanssi' tarkoitti ei-kiinteää sairaanhoitoyksikköä.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: A. R. Elfving (Lisännyt: Kurt Ristniemi)
Lisätty: 30.07.2023 12:19
Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

31.07.2023 08:41 Kurt Ristniemi: Keittiövaunun seinään on maalattu Punaisen ristin tunnukset, eli punainen risti valkealla pohjalla.
Vasemmanpuoleisessa ristissä saataa olla sairasjunan tunnus, vrt http://vaunut.org/kuva/136297
Mutta mitä mahtaa oikeanpuoleisessa ristissä lukea? Kaksi sanaa, joista en saa selvää.

Alkuperäistä kuvaa terävöittämällä hahmottuu teksti, joka saattaa olla 'Oulun ambulanssi'.
Alkuperäinen kuva: https://www.finna.fi/Record/museovirasto​.1650B2A6F227A80D382D53855E08137F
31.07.2023 09:33 Erkki Nuutio: Matkustajavaunu lienee III lk:n E numerosarjoista 604-615 tai 616-625 (mustan kirjan piirros 195 tai 196).
Selvänäkijä sanoisi 615 tai 616.
Arvokas löydös.

Ambulanssin sijoitus Rovaniemelle saattoi liittyä ns. Petsamon retkeen, joka tapahtui toukokuun loppupuolella 1918. Jossain määrin sotilaallisesti järjestetty vapaajoukko lähti perimään aluetta, jonka siirrosta Suomen suuriruhtinaskunnan osaksi oli Aleksanteri II:n lupaus ja vastaava täsmällisempi keisarikunnan asetus. Kyse oli vastasuorituksesta aikaisemmalle Valkeasaaren alueen siirtämiselle keisarikuntaan. Keisarikunta jätti toteuttamatta oman osuutensa vaihdosta.

Petsamon retki oli heikosti järjestetty ja Britannian käskyvallan alaiset suomalaiset punaiset karkoittivat joukon.
Seurauksena retkestä oli diplomaattinen kahakka Suomen ja ympärysvaltojen (Britannia, Ranska) välillä.
Suomi esitti sillä olleen juridisen oikeutuksen retkeen. Neuvottelujen tuloksena Englanti antoi vakuutuksen, että se ei mssään tapauksessa avusta punakaartilaisia, jos hyökkäystä maahamme kohtaan yritettäisiin Venäjältä käsin.
Aikaisemmin ympärysvallat olivat todistetusti tukeneet tällaista toimintaa.
(esim. Otto Stenroth Puoli vuotta Suomen ensimmäisenä ulkoministerinä (Otava 1931)

Suomen demokraattisen kansantasavallan kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena 1.3.1918 Neuvosto-Venäjä luovutti mainitulla keisarikunnan asetuksella rajatun Petsamon Suomelle. Kyseessä oli Neuvosto-Venäjän ensimmäinen ulkopoliittinen sopimus.
Lopulta vuonna 1920 Tarton rauhanneuvottelujen tuloksena Neuvosto-Venäjä luovutti vastaavasti rajatun Petsamon Suomen tasavallalle ja vetäytyi alueelta.
01.08.2023 12:39 Kurt Ristniemi: Vuoden 1911 'Kuvia liikkuvasta kalustosta' -kuvastossa oikeanpuoleista III lk vaunua muistuttavat todellakin kuvat 195 ja 196.
Kuten aina, kuvaston kuvat ovat varsin yleisluontoisia, ilman yksityiskohtia. Mutta niissä on mitat! Kuvan 195 vaunun korkeus on 3700 mm ja kuvan 196 korkeus on 3450 mm.
Keittiövaunun kaltaisen Ga-tyyppisen (pystylaudoitetun) katetun tavaravaunun korkeus taas on 3650 mm. Kun keittiövaunua ja III lk vaunua vertaa keskenään, näyttää siltä, että III lk vaunu on vähintään keittiövaunun korkuinen. Siis kuvan 195 mukainen Porin konepajan tai Görlitzin rakentama vaunu, E 604-615 vuodelta 1870.
01.08.2023 14:47 Petri Sallinen: Kuvalaattapiirutus on hyödyllinen, mutta se esittää vain yhden mallin sarjan vaunuista. Sarjan kaikki vaunut eivät aina ole mitoiltaan samanlaisia kuin mitä kuvalaattapiirustus esittää. Erot havaitsee silloin, jos tarjolla on vaunukohtaiset mittatiedot sarjan jokaisesta vaunuyksilöstä.
20.08.2023 10:05 Erkki Nuutio: Arvailuni Petsamon retkistä eivät osu ajallisesti.
Sensijaan von der Goltzin divisioonaan kuuluneiden tiedusteluyksiköiden toiminta Rovaniemi tukipisteenään 6.1918 osuu hyvin.
Rautatieupseeri, kapteeni Henkel aloitti 20.6.18, apunaan kolme suomalaista insinööriä rautatien tai kapearaiteisen kenttäradan maastotutkimuksen Rovaniemeltä Kuolajärvelle.
Lisäksi maantiestön kelpoisuutta Rovaniemeltä itään ja pohjoiseen selvitettiin Henkelin johdolla.

Nämä työt oli ilmeisesti tehty heinäkuun puolivälissä ja 23.7.18 Henkel sai tehtävän selvitellä Kannaksen rataverkkoa sekä tutkia rautatien rakentamista Laatokan Karjalassa yhdistämään Suomen rataverkon Muurmannin rataan.
Lähde: R.Arimo Saksalaisten sotilaallinen toiminta Suomessa 1918 (Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi, 1991, 212 s.), s. 109 - 113 .

Valokuva lienee siten 6.1918 vaiheilta ja esittänee kapteeni Henkelille Rovaniemelle järjestettyjä keittiö- ja majoituspalveluja.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!