04.09.2023 / Kyläsaari, välillä Mäntyluodon satama–Pori (uusi)
04.09.2023 Sama paikka linjalta kuin 40 vuotta aikaisemmin. http://vaunut.org/kuva/66715 Infra on muuttunut melkoisesti maanpinnalla ja tolppien varassa. Ilmeniittipiippu on vielä pystyssä, mutta kylmänä.
Kommentit
| 11.09.2023 01:25 | Esa J. Rintamäki: | Kyläsaari vaiko Kylänsaari? Muistelisin molempien olevan oikein. |
|
| 11.09.2023 05:11 | Juhana Nordlund: | Nykyään tuon paikan nimi on Kyläsaari. Tässä muodossa se näkyy Porin kartalla ja tienviitoissa. Sillä tavoin se on esiintynyt ainakin 50 vuotta. Vanhoissa kartoissa, esim. vuoden 1962 peruskartassa nimi näkyy muodossa Kylänsaari. Muistaisin nähneeni Pori - Mäntyluoto -aikataulukirjoissa 1950-luvun alkupuolelta nimen olleen niin ikään tuossa vanhassa muodossa (Kylänsaari). Kuva on vuodelta 2023, joten tässä yhteydessä Kyläsaari näin kirjoitettuna on hyvin luonteva. | |
| 11.09.2023 09:12 | Esa J. Rintamäki: | Selvä, kiitoksia, herra Juhana. "Pakko"ruotsia: Kyläsaari = Byholmen i Helsingfors ja Byön i Björneborg? |
|
| 11.09.2023 21:36 | Juhana Nordlund: | Kylä(n)saaren ruotsinkieliseen nimeen en ole muistaakseni törmännyt, mitä Poriin tulee. Niillä main sijaitsevalla Kokemäensaarella on ollut ruotsinkielinen vastine Innerö. Viimeksi mainitun "vastakohta" on Ytterö, joka taas on suomeksi Yyteri. Useilla Porin kaupunginosilla tai vastaavilla on ollut kyllä muinoin ruotsinkielinen nimi. Esimerkkejä: Bodskär / Aittaluoto, Bredvik / Preiviiki, Hjulböle / Hyvelä, Kumnäs / Kuuminainen, Lillraumo / Vähärauma, Lyttskär / Lyttylä, Pänäs / Pietniemi, Rosnäs / Ruosniemi, Torbonäs / Toukari, Torsnäs / Tuorsniemi ja Räfsö / Reposaari. Reposaaren ruotsinkielisenä nimenä on joissakin yhteyksissä esiintynyt myös Räpsö. Ja sellainenkin nimi(väännös) on näkynyt jossain kuin Räpsöö. Tänä päivänäkin kartalla näkyy Mäntyluodon ja Reposaaren väliin jäävän salmen kohdalla nimi Räpsöönsunti. Lyttylän eli Lyttskärin nimi on erään lähteen mukaan kuulunut muodossa Luftböle vuonna 1546. Luftbölenhän voisi suomentaa vaikkapa Ilmalaksi... | |
| 11.09.2023 23:02 | Panu Breilin: | Porin Kyläsaaren ruotsinkielinen nimi on Inderö. Rannikkoväestö oli tuolla seudulla laajasti ruotsinkielistä 1800-luvulle asti. | |
| 12.09.2023 05:31 | Juhana Nordlund: | Edellä esille tulleiden tietojen valossa Kokemäensaari oli Innerö ja Kylä(n)saari Inderö. Joissakin lähteissä Kyläsaaren vanha nimi oli Kokemäensaari. Nämä molemmat "sisäsaaria" Yyterin (Ytterö) ollessa "ulkosaari". Porin nykyisessä opaskartassa nimeä Kokemäensaari ei enää esiinny. Vuoden 1962 peruskartassa Kyläsaaren taajama (tai kylä) näkyy nimellä Kylänsaari ja sen ympärillä oleva laajempi alue Kokemäensaari (joka siis kattoi Kylänsaarenkin). Kokemäensaari oli painettu hailakan punaisella tekstillä, kun taas merkittävämmät paikannimet olivat mustilla ja muutenkin vahvemmilla kirjaimilla painettuja. Kylänsaari siis mustalla tukevalla tekstillä. Noilla ruotsinkielisillä nimillä on pitkähkö historia. Monet nimet ovat peräisin 1500-luvulta. Esim. Yyterin (eli Ytterön) nimi on ollut vuonna 1546 muodossa Ytterby. Innerö (Kokemäensaari) oli vuonna 1540 muodossa Inder Ö ja vuonna 1571 Inderöö kahdella ö:llä. Näyttää siltä, että ruotsinkielisessä nimistössä Kokemäensaari ja Kylä(n)saari ovat yksi ja sama juttu, kirjoitusasu on vaan vaihdellut. Tämä tukee hyvin sitä teoriaa, jonka mukaan Kyläsaaren alue on tunnettu kauan sitten Kokemäensaarena. |
|
| 12.09.2023 07:47 | Kari Haapakangas: | Tuo ilmiö on hyvin tuttu Pohjanlahden rantojen asukkaille. Eihän Kyläsaari tai Kokemäensaari ole ollut saari sitten Ruotsin vallan aikojen, mutta nimet pysyvät, ja aika harva saari tai kari kartalla on enää saari tai kari. Uusia tarjokkaita nousee kuitenkin merestä, ja aikoinaan jopa Innnerö ja Inderö ovat olleet ulkosaaria, ja haluttuja sellaisia. Kivisestä ja kallioisesta uudesta saaresta harva on kiinnostunut, mutta niittyä kasvava lietesaari, voi pojat! Temmesjoen suistoon nousi 1700-luvulla saari, ja kun oltiin kuulujet Limingan niittyjen alueella, niin omistusoikeudestahan tuli riita, johon eivät osallistuneet vain liminkalaiset talonpojat, vaan myös oululaiset porvarit. Saari sai nimen Riitasaari. 1800-luvun lopulla tämän saaren edustalle nousi uusi, joka -kuinka ollakaan- sai nimen Uusi Riitasaari. Nykyään maatumisen ja suiston ruoppauksen seurauksena uusikaan Riitasaari ei ole enää oikeastaan saari, ja se vanha on jo tiukasti mannerta. Niinpä uuden Riitasaaren nimestä on se uusi tipautettu pois, ja vanha kadonnut muinaiskarttojen hämärään. | |
| 12.09.2023 09:11 | Juhana Nordlund: | Maankohoaminen Pohjanlahden rannikolla on ollut aikanaan huomattavaa. Poria ajatellen vielä 1100-luvulla (ehkä 1200-luvun alkuun) Satakunnan merkittävä kauppapaikka on ollut Teljä (myös mainittu joissakin yhteyksissä muodossa Telje). Nykyinen Pori on silloin ollut osaksi jopa meren pohjaa. Teljä sijaitsi Kokemäenjoen rannalla Kokemäen Tulkkilan paikkeilla, mutta tuolloin Kokemäenjoki oli paljon syvempi. Maankohoamisen myötä jokikin madaltui ja kauppa- ja satamapaikat siirtyivät lännemmäksi. Ensin Liikistöön ja Ulvilaan, ja 1500-luvulla Poriin. 1100-luvun joissakin kartoissa Liikistön kohdalla näkyy Ragvaldan kaupunki / kauppapaikka. Sen on tulkittu sijaitsevan Ulvilan Ravanin (ruots. Ragvaldsby) kylän kohdalla. Ragvaldan täsmällinen sijainti näyttäisi olevan kiistanalainen. | |
| 12.09.2023 09:35 | Kari Haapakangas: | On se edelleen huomattavaa, tosin tahti taitaa tällä vuosisadalla hidastua. Tuskinpa yhtään Pohjanlahden kaupungeista perustettaisiin nykyiselle paikalleen, mikäli asuttaminen tapahtuisi nyt ja liikenne kulkisi purjelaivoilla. | |
| 12.09.2023 11:28 | Rainer Silfverberg: | Varmaan hidastuu tai merenpinnan kohoaminen yleismaailmallisesti alkaa jo kumota maankohoumista. | |
| 12.09.2023 13:12 | Erkki Nuutio: | Maankohoaminen Ruotsin puolella Mälarin (Uppsala, Tukholma, Nyköping) ympäristössä oli myös voimakasta. Vielä 1000 vuotta eaa oli seutu merenpohjaa / ulkosaaristoa. Tämä esti skandiasutuksen etenemisen pohjoiseen. Vasta vuoden 0 aikoihin tuli ilmeisesti alunperin Rooman valtakuntaa palvellut soturijoukko alueelle ja tuhosi ja alisti noin 5000 vuotta rauhanomaisesti kehittyneen asutuksen ja kulttuurin. Svealaiset ilmeisesti kehittyivät tästä joukosta. Nämä liittoutuivat gööttien kanssa ja laajentuivat pohjoiseen ja aikanaan itäänkin. Vanhempi, tuhottu/paennut väestö oli aikanaan tullut vesitse merestä nousseille saarille, luultavasti pääosin idästä. Tämä on selvinnyt Ruotsin historian laajimmissa arkeologisissa kaivauksissa Uppsalan seudulta A4-moottoritien työmaan alta. Edustava ja kiinnostava kuvaus kaivauksista ja löydöksistä on Maja Hagerman : Försvunnen värld (Norstedts, 2011, 443 s) |
|
| 13.09.2023 07:39 | Ossi Rosten: | Se ei ole tuolla pelkästään maan kohoaminen vaan myös Kokemäenjoki kuljettaa valtavan määrän savilietettä tunnista toiseen tuonne työntäen rantaviivaa kauemmaksi ja kauemmaksi... |