30.08.2023 / Laitaatsilta, Savonlinna
30.08.2023 Laitaatsillan telakan alueella laivoja voi liikutella raiteita pitkin sekä sivu- että pituussuunnassa. Telakoituina ovat mm. höyrylaivat Heinävesi ja Puhdis sekä Tukholmaan rekisteröity Gahmberg-niminen moottorialus.
Kommentit
| 19.09.2023 23:36 | Heikki Jalonen: | Punaisella hyttirakenteella ja mustalla rovilla (puuta!) varustettu höyrylaiva on S/S Puhois, Kiteen Puhoksen ruotsinkielisen vanhan nimen mukaan. | |
| 04.05.2024 16:39 | Antti Grönroos: | En tiennyt, että Puhos on ollut ruotsiksi Puhois. | |
| 04.05.2024 17:53 | Jorma Rauhala: | Vaikka nimi onkin "ruotsiksi" Puhois, niin ei se ole mitään kunnon ruotsia. Sehän on vain muinaisen ruotsinkielisen eliitin ja virkamieskunnan äännekirjoitus paikkakunnan oikeasta Puhos-nimestä. Ruottalainen kun kuulee nimen suomalaisen paikallisen suusta, niin se kirjoittaa kuulemansa ruottin säännön mukaan toisenlaiseksi kuin se oikeasti on, tuollaiseksi. Tuohon tapaanhan maamme useimmat suomalaiset paikannimet "ruotsinkielisinä" ovat, joskus vielä jokin ruotsalainen loppukiekaisu perään. Usein on riittänyt vain laittaa ässä perään, tai ottaa lopusta pois kirjaimia niin että se ässä jää perään. Esim. Kitee-Kides, Ilomantsi-Ilomants. Suomalaisilla on ollut samaa äännekirjoitus esim. kaupungista Göteborg, joka aiemmin kirjoitettiin suomeksi Göötepori. |
|
| 04.05.2024 18:02 | Antti Grönroos: | Loviisan ruotsinkielisessä nimessä on sama kuin Ilomantsin kohdalla, eli yksi kirjain pois ja saadaan Lovisa. | |
| 04.05.2024 19:19 | Kurt Ristniemi: | Loviisan kohdalla kyse on kuitenkin päinvastaisesta nimeämissuunnasta: ruotsista suomeen. Alkuperäinen nimi Lovisa kuullosti suomalaiskorvaan - tavu kun siinä on toisella tavulla - Loviisalta. Degerbystä tuli Loviisa 1752. Tuolloin Ruotsin kuningas Adolf Fredrik vieraili kaupungissa ja nimesi kaupungin puolisonsa, kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan. |
|
| 04.05.2024 20:15 | Kari Haapakangas: | Maalaiskunnissa ruotsinnos on suomesta peräisin, kaupungeissa päinvastoin. Muinaissuomalainen nimi kun ei Ruotsin eliitille ollut tarpeeksi hienoa. Niinpä Salo(inen) nimettiin Brahestadikdi, jonka suomalaiset sitten muokkasivat Raaheksi..Näin on käynyt Helsingissä, Tampereella, Vaasassa... | |
| 04.05.2024 20:22 | Antti Grönroos: | Nyt tuli uutta tietoa. Tuli tuosta tekstistä mieleen, että reitillä Ilomantsista Kaltimoon sijaitsee sellainen kylä kuin Ilomanz. Ei liity tähän mutta kerroin sen nyt. | |
| 04.05.2024 20:23 | Jimi Lappalainen: | Mitenkäs Fredrikshamn? Ja olikohan se juuri täällä vaunut.orgissa puhuttu, että jotkut suomennokset ovat tulleet rautateiden myötä; esim. Bennäs - Pännäinen, Kållby - Kolppi. | |
| 04.05.2024 20:28 | Jimi Lappalainen: | Antti viitannee tähän lauseeseen: "Hornborgin matkaoppaassa "Vägvisaren" vuodelta 1821 luetellaan muutamia Tuupovaarankin kyliä. Ensinnäkin reitillä Tohmajärveltä Ilomantsiin mainitaan kylät Kemie, Vatala, Huhtilampi, Konnunniemi ja Kovero (varustettuna huomautuksella "Emellan Konnuniemi och Kovero går en väg till Kuopio"), sitten reitillä Kaltimosta Ilomantsiin kylät Sarvingi, Pirtivaara, Kortevaara, Kovero, Häräjärvi, Maukola ja Ilomanz." ( Löytyy Wikipedia-artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuupovaara ) | |
| 04.05.2024 20:40 | Kari Haapakangas: | Siinä on tuo Reetu hylätty ja hamn suomalaistettu Haminaksi. | |
| 04.05.2024 20:44 | Kari Haapakangas: | Rannikolla on paljon jopa kolminkertaisia käännöksiä. Vanha suomalainen nimi on väännetty ruotsin mukaiseksi, ja tämä ruotsalainen puolestaan suomennettu. Hyvä esimerkki on Huopalahti. | |
| 04.05.2024 21:15 | Antti Grönroos: | Oot oikees Jimi, Wikipediasta katoin. | |
| 04.05.2024 21:34 | Esa J. Rintamäki: | Vuoden 1912 ruotsinkielisessä valtiokalenterista löytynyt: - Töfsala eli Taivassalo (joka ei ole rautatiepaikkakunta). | |
| 04.05.2024 21:56 | Jimi Lappalainen: | Nykyään se on Tövsala. | |
| 04.05.2024 22:26 | Jorma Rauhala: | Haapalahti-> Hoplaks-> Huopalahdesta kun oli tuossa edellä maininta, niin tuli mieleen naapurista Haapajoki, jonka läntiset maahantunkeutujat väänsivät muotoon Aspå ja siitä sitten aikaa myöten pikku muutoksin saatiin nykyiset Esbo eli Espoo. | |
| 04.05.2024 23:59 | Rainer Silfverberg: | Voin olla samaa mieltä että Huopalahti on alunperin ollut Haapalahti josta se on ruotsiksi taipunut Hoplaxiksi, mutta Espoo ei ole koskaan ollut mikään Haapajoki. | |
| 05.05.2024 00:08 | Rainer Silfverberg: | Noista harvinaisemmista ruotsinkielisistä nimistä suomenkielisillä alueilla vielä, niin Kotuksen paikkakunnannimiluettelossa on erikseen kerrottu mitkä nimet eivät ole atiivisessa käytössä enää. Niihin voi viitata historiallisessa mielessä tai jos haluaa kehua sivistyksellään. | |
| 05.05.2024 07:58 | Jorma Rauhala: | Rainer: Kyllä se Espoo pohjautuu Haapajokeen eli nykyiseen Espoonjokeen. | |
| 05.05.2024 10:34 | Rainer Silfverberg: | Jorma, voisitko esittää lähdeviitettä että Espoo, Espeå, Aspå jne olisi ollut alunperin "Haapajoki". Wikipedian ym mukaan sellaista nimeä kuin Haapajoki ei ole esiintynyt vaikka se tarkoittaa suomeksi samaa. Läheskään kaikilla Uudenmaan paikoilla ei ole ollut suomenkielistä tai saamenkielistä alkuperäistä nimeä, joka olisi jäänyt jälkipolvien tietoon. Espoonjoki on niin lyhyt että se ei ala hämäläisten asuttamilta alueilta kuten Vantaanjoki, vaan alkoi Espoon Kirkkojärveltä joka on sittemmin kuivatettu. |
|
| 05.05.2024 17:02 | Jorma Rauhala: | Rainer, vaikkapa: Helsingin kaupungin historia, I osa, Väinö Voionmaa: Helsingin seudun historiaa ennen kaupungin perustamista "Helsingin seudun Hoplaks-nimisillä lahdilla ja asumilla on ollut alun perin suomalainen nimi Haapalaksi; se sai sitten ruotsin kielessä muodon "Håplaks", joka kirjoitettiin "Hoplaks", mistä epähistoriallisella suomalaistamisella on saatu nimimuoto Huopalahti. "Haapa" on ollut valtanimikantana myös läheisillä Espoon seuduilla, joilla sitä edustavat nimet Haapajärvi ja Espå (suom. Haapajoki)." Ja jos ei jo muuten tiedä, niin laksi ja lahti ovat kumpikin samaa tarkoittavia suomen sanoja, laks/lax/laksi vain paljon vanhempaa perua. |
|
| 05.05.2024 23:24 | Rainer Silfverberg: | Ehkä Voionmaa (professori, politikko ja suomalaisuusaatteen kannattaja 1869-1947) ei tarkoittanut ihan kirjaimellisesti että Espeå olisi käännös Haapajoesta koska niissä teoksissa joita minä olen lukenut Espoon historiasta ei lue mitään Haapajoki-nimisestä joesta. Joen varrella on kasvanut haapoja, siitä ei ole epäilystäkään, mutta jos nimi olisi laina suomesta niin se olisi Haapå tai Hopå. Itse voin siteerata teosta August Ramsay (1859-1943, mm Espoon kartanon omstaja): Esbo I, Esbo Socken och Esbogård på 1500-talet: "Namnet Esbo har uppkommit genom sammansättning av ordet å med ett i fornsvenskan och ännu i vissa nysvenska folkmål använt ord äspe som betyder aspskog" ja jatkaa parin sivun verran että itse asiassa tuo "Espeå" oli itse asiassa se joki joka alkoi Nuuksion Pitkäjärveltä ja nykyisin on Gumbölenjoki nimeltään ja että paikalla jonne Espoon kuninkaankartano perustettiin oli kylä jonka nimi oli "Espeby" joka myöhemmin antoi nimen koko pitäjälle. Ramsay tunnistaa Espoosta suomalaisperäisiäkin nimiä kuten mainitsemasi -lax päätteiset Köklax, Hoplax, sekä Lahnus, Mäkkylä ja mullekin uutena tietona Oitans (=Oittila), Tackskog (=Takametsä), Vellskog (=Välimetsä) ja Sökö (=Suojoki). |
|
| 05.05.2024 23:51 | Jorma Rauhala: | Jokatapauksessa haapa on asp eli esp ja ja joki on å, eli esp+å on haapajoki. Ruotsalaiskirjurit kirjoittivat papereihinsa mitä olivat kuulevinaan ja jos heistä nimi tuntui oudolta, he todistetusti kirjasivat nimet sellaisiksi kuin halusivat niiden olevan. Ruotsalais-maahanmuuttajat joka tapauksessa hyödynsivät alkuperäisiä suomalaisten jo käyttämiä paikannimiä jos niitä vain oli, tai keksivät sitten harvaanasutulle rantakaistaleelle omakielisiä nimityksiä. Suomalainen alkuperäiskansahan ei ollut merikalastajia vaan he asuivat sisemmällä maakunnassa kaskimaataloudessa, karkeasti sanottuna vähintään peninkulman päässä rannasta. Rannikot olivat kallioisia, tuulisia ja vailla elinmahdollisuuksia. Tiesitkö muuten että mainitsemasi Mäkkylä, jolla ei muka nykyään ole ruotsinkielistä nimeä, on vuonna 1540 kirjattu nimelle Meckeleby? Otaniemi ja Kilo ovat myös suomalaisperäisiä nimiä, kun noita aloit listata. |
|
| 06.05.2024 09:45 | Petri Sallinen: | Kilon alkuperäistä kirjoitetaan täällä Espoossa/Kilossa seuraavasti: "Nimi Kilo pohjautunee joko suoraan tai alkutalon nimen kautta niitynnimeen Kilo äng tai Kila äng, jolla on mahdollisesti tarkoitettu kiilamaista niittyä. Nimen taustalla saattaa olla myös Huopalahdesta kohti sisämaata kurkotellut kiilamainen merenlahti. Joka tapauksessa Kil‑alkuiset paikannimet ovat yleisiä kaikilla Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Kylännimen vanhimpia kirjoitusasuja ovat Kijlaby (vuonna 1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547). Ei ole varmaa, ovatko alkuperäiset alueen asukkaat ja nimenkäyttäjät olleet suomen- vai ruotsinkielisiä." |