19.09.2023 / Rennbahn (Bad Doberan, Goethestraße - Heiligendamm), Saksa
19.09.2023 Borkumer Kleinbahn und Dampfschiffahrtsgesellschaft mbHn moottorivaunu T1 oli Mecklenburgischen Bäderbahn Molli GmbHin radalla (eli Molli-bahnilla) 18.9.- 3.10.2023. Molempien ratojen raideleveys on 900 mm.Vierailu liittyi asemajuhliin 23.9.2023 Bahnhof Kühlungsborn Westissä. Kyseinen moottorivaunu on Wismarer Werkin vuonna 1940 valmistama tyypin Hannover moottorivaunu. Vakinaisen höyryjunan Bad Doberanin asemalla tehdyt vaihtotyöt aiheuttivat junakohtauksen siirron Rennbahnin linjapaikalle, joka edellytti moottorivaunun sulkeutumista, ja aikaan sai yllättävän kuvausmahdollisuuden.
Kommentit
| 02.10.2023 19:54 | Esa J. Rintamäki: | Rennbahn = kilparata. | |
| 03.10.2023 19:37 | Jarno Piltti: | Viehättävä pikkuvaunu. Minkähänlaiset kulkuominaisuudet? | |
| 04.10.2023 14:09 | Esa J. Rintamäki: | Kuvan "Nebenbahn-Verbrennungstriebwagen" (= sivuratojen moottorivaunu) näyttää ulkonäkönsä puolesta muistuttavan aika lailla ns. sanottua "Wismar-kiskobussia". Sitä valmistettiin myös eri raideleveyksille. Moottorit olivat pääasiassa Deutz-dieseleitä, alkaen 50 hv "suur'-tehoisesta alkaen. Voimansiirto oli mekaaninen. Moottorin ja vaihteiston hallinta oli samanlaista kuin linja-autoilla, kytkimenkin puolesta. Viimeinen Bundesbahn-Wismar-vaunu liikennöi vuoteen 1969. Kuvan vaunun neljä sivufönaria vie ajatukset vuonna 1934 Saarbahnille toimitettuihin Wismar-vaunuihin. Nämä tosin olivat kaksimoottorisia, kummallakin nokalla pyöri dieseli, 50 "hummaa" per nokka. Ajonopeus maksimissaan 60 kilsaa tunnissa. Kuvan vaunu on yksimoottorinen. Kaksiakselisia vaunuja ei voi mitenkään liian vuolaasti kiitellä miellyttävistä kulkuominaisuuksista. Vapaa lenkkiakseliripustus kyllä tunnettiin noihin aikoihin. Se tarkoittaa että alustan sarvirautojen ja laakeripesien välille oli järjestetty välystä, jolloin kaarteissa ajettaessa pyöräkerran akseli kykeni enemmässä tai vähemmässä mäårin asettumaan kaarteen säteen suuntaiseksi. Näin oli menetelty täällä koti-Suomen Valtionrautateillä Ek-sarjaa rakennettaessa vuodesta 1925 alkaen. Kerrottakoon, että Ruotsissa Hilding Carlssonin kaksiakselisilla Y - rälsbusseilla matkustusmukavuus nousi päällimmäiseksi kysymykseksi, kun siellä kiskonpituus radoilla oli 9 metriä ja vaunujen akseliväli 4,5 metriä. Tietyllä nopeudella ajettaessa nämä rälsbussit "laukkasivat". Tosin niillä "kaahailtiin" kahdeksaakymppiä! Wismarit olivat selvästi hitaampia. Lääkkeeksi uumajalaiset keksivät vaunun pidentämisen ja niin syntyi telirälsbussi, vuonna 1938. Eläköön! Lättähatun historian alkukipinäähän se merkitsi. Ilmiselvästi! |
|
| 31.03.2024 17:21 | Kari Juntunen: | Kiitos Esalle miekenkiintoisista lisävalaistuksista ajo-ominaisuuksiin, tuli uutta tietoa, Ruotsin Hiding Carlsson-bussithan olivat sangen laajalle levinnyt malli kaikkialla Ruotsissa omana aikanaan. | |
| 31.03.2024 20:53 | Eljas Pölhö: | Lenkkiakseleista: Kaipa niitä oli Suomessa käytössä jo ennen 1925 valmistettuja Ek-vaunuja, koska ne mainitaan jo 1921 Siuron sataman henkilöliikenteen edellytyksissä (r=100m kaarre): "...tähän tarkoitukseen voidaan käyttää jotakuta sarjan N:o 846-900 kuuluvista 3 luokan vaunuista, mitkä vaunut ovat varustetut n.k. lenkkiakseleilla, kumminkin huomioon ottamalla, että pyöränrenkaitten täytyy olla äsken sorvatut niin, että renkaitten laipat ovat täysimittaiset." |