07.10.2023 / Saunalahti, Espoo, Kilo
07.10.2023 Kilon pysäkkirakennuksessa toiminut ravintola oli lokakuussa paikalla käydessäni lopettanut.
Kommentit
| 04.11.2023 18:16 | Onni Tikkala: | En tiennytkään tällaisen olemassaolosta. Miltä ajalta itse rakennus on? | |
| 04.11.2023 18:22 | Jimi Lappalainen: | Keväältä 1995. http://vaunut.org/sarja/5849 | |
| 04.11.2023 19:56 | Jouni Halinen: | Niin kuin olen jossakin aiemminkin maininnut, niin hallussani olevan syntymätodistuksen mukaan isoisäni Gunnar Wilhelm Halisen (1902-1989) syntymäpaikaksi on merkitty Kilon asema. Onko sen aikaisesta asemarakennuksesta tai vastaavasta minkäänlaista (muisti) kuvaa missään?. Tämä onnellinen perhetapahtuma johtui siitä että hänen isänsä Kalle Wilhelm Halinen oli oikoradan rakennustyömaan kivirakentajia ja hän tapasi sitten näillä nurkilla hehkeän nuoren Sofia neidin. Isävainaa oli Harry Wilhelm, veljeni 0n Juha Wilhelm ja hänen poikansa on Jere Wilhelm eli näitä Wilhelmeitä meillä suvussa riittää. | |
| 04.11.2023 20:47 | Esa J. Rintamäki: | Kilon asema on selvästi nähtävissä elokuvassa "Hei Rillumarei" (vuodelta 1954), jossa sen nimenä on Tukula. Sen junanlähettäjää esittää suomifilmeistä tuttu, huomattavista ulkomitoistaan tunnettu Nestori Lampi (1911 - 1967). "Jäikö herra junasta?" Ja olihan siitä kuvakin Platformskjul - artikkelissa entivanhaisessa Resiina-lehden numerossa. |
|
| 04.11.2023 20:57 | Jukka Voudinmäki: | Tuollainenhan se on ollut: http://www.mikanhuone.com/kilovanha.jpg | |
| 04.11.2023 21:25 | Jouni Halinen: | Esa: Tämäkö se filkka on? Hei rillumarei (1954) http://bot.fi/3vth näkyy olevan tuo isokokoinen isoherra. | |
| 05.11.2023 08:10 | Esa J. Rintamäki: | Kyllä, herra Jouni. Asiahan ei minulle kuulu, mutta olen sitä mieltä, että kulttuurihistorian tuntemusta pitäisi jollain konstilla edistää. Leikkailupolitiikka ei myöskään tätä "pulaa" paranna! |
|
| 05.11.2023 20:45 | Jouni Halinen: | Sivuilta löytyy myös valokuva alkuperäisestä asemasta vuodelta 1963 http://vaunut.org/kuva/165233 (senkin alla käydään tuoretta keskustelua). Mikan huoneen sivuilla asemasta kerrotaan seuraavaa. Rakennettu 1903 (Granholm), laajennettu 1911 (Granholm), lisäosa 1958 ja purettu 1981 (kauhakuormaajalla). Taloa on siis vielä laajennettu elokuvan (1954) kuvausten jälkeen. Nyt herää kysymys asemasta ja Gunnarin syntymästä. Hän on syntynyt 30.3.1902 http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11586.0.html ja aseman on mainittu valmistuneen siis vuonna 1903. Kalle isänsä (s.1879) asui varmaan jossain aika karussa yhteismajoituksessa lähistöllä loppukesällä 1901 (siis aikaan kuin lempi leiskui) ja neiti Hilda Amanda 19v (ei siis Sofia niin kuin aikaisemmin kirjoitin) asui varmaan vielä kotonaan jossain Kilon nurkilla. Synnytys on tapahtunut sitten ”näillä nurkin” (saunassa?) ja onko syntymäpaikaksi merkattu sitten rutiininomaisesti selkeä kiintopiste ”Kilon asema” vaikka asematalo ei ollut vielä valmistunut?, tuskin siellä asemalla myöhemminkään synnyttiin. Olenko ymmärtänyt oikein, että rata kulkee nykyjään jonkin verran etelämpää kuin vanhan aseman aikaan?, kuinka paljon?, ja voiko aseman paikan nykyjään hahmottaa?. Voisin käydä katsastamassa miltä paikka nykyään näyttää. |
|
| 05.11.2023 21:51 | Jouni Halinen: | Paikansin vanhoista kartoista Kilon ensimmäisen aseman paikan. Rata kulki ennen pohjoisempana, ohittaen itäpuolella olevan kallio alueen. Vanha ratalinja näkyy pellolla ”puukujana” se näkyy myös metsä alueella. Vanha asema sijaitsi kuvan keskellä olevien punatiilisten talojen ja harmaakattoisen talon välissä olevan työmaan kohdalla. https://www.google.fi/maps/@60.2196266,24.7871784,386m/data=!3m1!1e3?entry=ttu Paikka on aika tarkkaan tuon vihreän lavan kohdalla. Täytyy käydä ihan paikan päällä joku päivä. http://bot.fi/3vtm |
|
| 05.11.2023 22:41 | Rainer Silfverberg: | Onkohan Kilossa voinut olla muita "asemia" 1902? Paloasema, sähköasema, lennätin, hevosen vaihto? | |
| 05.11.2023 23:10 | Esa J. Rintamäki: | Herra Rainer, olihan siellä koiranleukojen kertoman mukaan poliisiasemakin, jossa päivysti Kilon poliisi! Kilon poliisi eli Tsiilo Puliissen ei kuulemma ollut kunnioitusta herättävän kookas...? |
|
| 05.11.2023 23:54 | Mikko Ketolainen: | On ollut ainakin Kilon vpk. | |
| 06.11.2023 00:07 | Jouni Halinen: | Espoon pollareiden ”miesvahvuuteen” kuului myös maineikas poliisikoira Lex (1968-1975), joka ammuttiin kuoliaaksi kun hän oli suorittamassa 109 kiinniottoaan, joka on edelleen voimassa oleva Suomen ennätys. Lexin kuulo vaurioitui pankkiryöstäjä Matti "Volvo" Markkasen takaa-ajon yhteydessä kun ammuttu luoti meni koiran korvan vierestä. Suunnilleen puolet Lexsin kiinniottamista ketaleista joutui sairaalahoitoon. Lex myös sai paljon tappouhkaus kirjeitä, vankilastakin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lex_(poliisikoira) https://www.is.fi/lemmikit/art-2000001930108.html |
|
| 06.11.2023 00:39 | Rainer Silfverberg: | Mun käsittääkseni poliisiasema tuli Kiloon (Nihtisiltaan) vasta 1970-luvulla. Siitä tuli Espoon pääpoliisiasema ja korvasi mm Kauniaisissa toimineen aseman. | |
| 06.11.2023 02:28 | Jouni Halinen: | Nyt herää kysymys siitä, että missä asematoiminnot sijaitsivat vuosien 1981(alkuperäinen asema purettiin, lisäksi se sijaitsi aika kaukana siirretyistä raiteista 100 metriä?) ja vuoden 1995 välillä jolloin kuvan mukainen uusi ”asemarakennus” valmistui radan eteläpuolelle. Tässä vuoden 1983 ilmakuvassa näkyy pienehkö pulpettikattoinen rakennus radan pohjoispuolella, joka vaikuttaa toimittavan aseman virkaa, tästä rakennuksesta ei ole olut täällä mitään puhetta. Koska rataoikaisu ylipäätään tehtiin?, kuitenkin aikaisemmin kuin rata sähköistettiin ja muutettiin 2 raiteiseksi 60-luvun jälkipuoliskolla. Kuvan oikeassa reunassa vaikuttaa olevan jonkinlaisia "lautataapeleita" varmaan sen puutavarafirman varastoaluetta?. http://vaunut.org/kuva/47067?liikp1=593 |
|
| 06.11.2023 02:55 | Jouni Halinen: | Korjaus sarjaa heti edelliseen, nyt löytyi kuva tuosta asemarakennus kakkosesta. Ei siis kolmosesta se kun olikin postikonttori. Kuva on vuodelta1969, mutta asema on siirretty Kuusaalta 1967, eli rata oikaisu on tehty juurikin sähköistystöiden yhteydessä. http://vaunut.org/kuva/20045?liikp1=593 | |
| 06.11.2023 05:02 | Esa J. Rintamäki: | Kun kerran Kilon asemasta ( tai laiturivaihteesta, ihan miten vain) on kyse, niin ei sovi unohtaa paikan omaa pysäkinhoitajaa, Pekka Ruuskasta. Pitihän jonkun hoitaa paikalla olleen tasoristeyksen hälytinlaitteita, kun päivystäjä JK 1771 (Pasila - Båtvik) vekslaili siellä. Pilettejäkin sieltä sai. | |
| 06.11.2023 05:55 | Jouni Halinen: | Tämä taitaa olla se kallion kohta minkä takia rata aikoinaan kiersi tästä vasemman kautta tämän kiertäen. http://vaunut.org/kuva/143852?liikp1=593 | |
| 06.11.2023 05:55 | Teppo Niemi: | Tuo kuva, joka on linkattuna, on kyllä asemarakenns järjestyanumeroltaan 3. Oikaisun valmistumisen jälkeen ja tuon valmistumisen välissä asemarakennuksen virkaa hoisi tyypillinen rataosaston taukotupa. Siihen aikaan Kikon asema taisi olla todellakin Suomen kevein. Mahtaakohan Markku Nummelinin kirjoittama kirja kertoa, koska Kilon oikaisu otettiin käyttöön? Joka tapUksessa se tapahtui aikaisemmin kuin Kuusaasta siirrettiin asemarakennus Kiloon |
|
| 06.11.2023 06:09 | Petri Sallinen: | Kilon rataoikaisu otettiin käyttöön vuonna 1963. Kilossa ehti olla neljä asemarakennusta. Kakkonen oli liikuteltava rataosaston taukotupa. Muistan yhä sen, kun olin pikkunappula ja äitini kanssa kävimme ostamassa sieltä matkaliput. Jotenkin jäänyt mieleen, että koju olisi ollut vaaleansiinen tai hyvin vaalea harmaa. Taukotuvasta löytyy kansallisarkistosta piirustus — tosin yhteys on se, miten taukotupa kuormataan Hdk-vaunuun. Nummelinin Rantarata-kirjassa on hyvät perusesitykset Kilon asemasta — vanhasta ja uudesta. |
|
| 06.11.2023 07:54 | Kari Haapakangas: | Muinoin kallio oli rakentajille harminaihe, nykyään haluttu ja arvokas raaka-aineen lähde... | |
| 06.11.2023 09:02 | Jorma Rauhala: | "Kilo" eli tuhat kertaa jotain. Mistäköhän syystä on tuo nimi annettu tälle seudulle? | |
| 06.11.2023 09:08 | Petri Sallinen: | Ennen Kuusan entisen asemarakennuksen siirtämistä Kiloon, asemarakennuksena oli rataosaston taukotupa. Muistan tämän aivan hyvin ja niin muistavat alueella pitkään asuneet. Nummelin mainitsee myös asian kirjassaan. | |
| 06.11.2023 10:24 | Heikki Jalonen: | Paikannimestä "Kilo" löytyy tutkimustietoa. Lyhyesti, nimessä viitataan jollain tapaa kiilamaiseen tai kapenevaan maastonmuotoon, lähtökielenä ruotsi. Lähteenä SLS, Svenska Litteratursällskapet i Finland: Ordet kil har en innebörd som kan passa i olika sammanhang, också i ortnamn. Det förekommer som för- och efterled och även ensamt i formen Kila såsom bynamn. Som jämförelse se ändelsen -a. Det betecknar kilformiga lokaler, främst vikar och sund, men också åkrar och andra skiften. Landhöjningen har gjort att kilformiga vikar har kunnat odlas upp med bibehållet namn. Harling-Kranck 1990:276 ff. o. hänv. Kijlaby 1543, Kiloby 1544, Kilo 1547 |
|
| 06.11.2023 10:31 | Teppo Niemi: | Ja tuosta ennen Kuusaan asemarakennuksen siirtoa palvelleesta asemarakennukseta löytyy malli Pienoisrautatiekerho ry:n Löylymäki -radalta: Muinaistieteellisen toimikunnan kaivauskohteen taukotupana on vastaava rakennus, tosin vain TVH:n väreihin maalattuna. | |
| 06.11.2023 10:53 | Petri Sallinen: | Kilon kartanon alueella (ennen varsinaista kartanoa) oli 1500-luvulla kiilamainen niitty, jota kutsuttiin nimellä Kiloäng tai Kilaäng ("kil"=kiila). Alueen nimi Kilo ja Kilon kartano -nimi ovat ilmeisesti peräsin tästä. Kilosta on julkaistu vuonna 2014 suhteellinen laaja historiikki: Kiloboken. Kirjan on kirjoittanut ja tutkimustyön on tehnyt pitkäaikainen kilolainen Börje Österberg. Kirjassa on peräti 645 sivua. | |
| 06.11.2023 17:41 | Jimi Lappalainen: | Asemarakennuksen sijainti selviää hyvin Paikkatietoikkunan vanhasta ilmakuvasta kun vertaa sitä liukusäädintyökalulla nykyiseen ilmakuvaan. | |
| 10.11.2023 19:46 | Jouni Halinen: | Sain ystävällismielistä lisätietoa tapahtumisista vuodelta 1901/2. ”Katsoin Espoon kirkonkirjoista, että isoisäsi syntymäpaikaksi on merkattu Kihlogård. Näin se tässä muodossa lukee rippikirjassa. Syntymäpaikkaahan tämä ei suoranaisesti kerro, vaan sen, missä perhe on tuolloin asunut/ollut kirjoilla. Mutta niinhän se nykyäänkin menee, että lapsen syntymäpaikka on se, missä äiti on kirjoilla riippumatta siitä, missä syntyminen fyysisesti tapahtuu”. ”Kihlogård on varmastikin sama kuin Kilogård. Väli-h on aikojen saatossa kulunut nimestä pois. Muutoin en tunne sikäläisiä kartanoita, taloja ja tienoita. Espoon syntyneiden mukaan Hilda Amanda on muonatorpparin (spannmålstorpare) tytär. Gunnarin syntymän aikaan hänen tittelinsä on ollut Kallen vaimo (hustru)”. Eli Hilda Amandan isä oli Kilon kartanon muonatorppari (muonamies) https://fi.wikipedia.org/wiki/Muonamies ja 19-vuotias Hilda Amanda ja 23-vuotias Kalle menivät naimisiin ennen Gunnarin syntymää joten lapsen syntymä tapahtui ihan säädyllisissä olosuhteissa. Perhe muutti aika pian (varmaan heti kun Kallen työt ratatyömaalla loppuivat) tämän jälkeen Hankoon, jossa perheeseen syntyi vielä 3 lasta lisää. Hilda Amanda kuoli 1924 vain 41-vuotiaana, kuolinsyy ei ole minun tiedossani. Kalle kuoli vuonna 1946 ”kovat tuskat kärsittyään” ja Gunnar kuoli rauhallisesti 1989. PS. Jimi: en löytänyt Paikkatietoikkunasta vanhoja ilma/orto ilmakuvia Espoosta, miten sinä niitä löysit?. |
|
| 10.11.2023 20:11 | Eljas Pölhö: | "...Katsoin Espoon kirkonkirjoista, että isoisäsi syntymäpaikaksi on merkattu Kihlogård"....”Kihlogård on varmastikin sama kuin Kilogård. Väli-h on aikojen saatossa kulunut nimestä pois". Minun sukunimeni kirjoitetaan Ruotsissa ihan satunnaisesti, jopa vaihdellen samassa jutussa, Pölö, Pöhlö tai Pölhö. Kysyin joskus sikäläisen nimifirman johtajalta (mun pomon äiti) miksi näin. Selitys oli, että väli "h" on koristekirjain, jota ei lausuta ja sen merkitys on olla koristeena kirjoittajan käsialaan sopivassa kohdassa. |
|
| 10.11.2023 21:25 | Timo Haapanen: | Nyt selvis mulle, että nuo ylimääräiset h-kirjaimet Ehrnroothissa onkin vain komian tähären :) | |
| 10.11.2023 22:47 | Jimi Lappalainen: | Paikkatietoikkunan Karttatasot-valikosta löytyy pudotusvalikko nimeltä "Ilma- ja ortokuvat" ja sen alta löytyy liuta Helsingin ilmakuvia, mutta niiden alta löytyy Historialliset ilmakuvat. Se puolestaan avaa aikajanatyökalun vasempaan yläreunaan. | |
| 11.11.2023 05:11 | Kari Haapakangas: | H-kirjain nyt on muutenkin hankala indoille. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun se minunkin nimessä on hönkäisty olemattomiin ja siitä on tullut Apakangas... | |
| 11.11.2023 10:43 | Mikko Nyman: | On se sinnikäs koppi kieltämättä. Mahtoikohan tämä Kilon tönö olla viimeisiä kokonaan uusia lipunmyyntirakennuksia, joita tähän maahan on pystytetty rautatiematkustajia palvelemaan? Erilaisia väistötiloja on toki ollut eri asemilla esimerkiksi remonttien vuoksi, mutta niitä en laske uusiksi rakennuksiksi. Mainittakoon, että Kilon aseman naapurissa, Leppävaarassa oli vielä Leppävaaran kaupunkiradan avaamisen jälkeenkin konttiin kyhätty lipunmyyntipiste heti Kehä I:n sillan länsipuolella ja raiteen 4 eteläpuolella. Lipunmyyntipiste muutti kyseiseen konttiin sen jälkeen, kun Leppävaaran varsinainen asemarakennus purettiin kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä. |
|
| 11.11.2023 19:46 | Juha Toivonen: | Vaan, mikä pikaruokafirma/ketju tuossa tönössä on toiminut? Banderollin kuvasta päätellen, siltä on voinut saada aivan semikelvollista roskaruokaa? | |
| 11.11.2023 19:53 | Juha Toivonen: | Jaahas...firma suljettu. Tuliko aito bankrupt, vaiko vain suomalainen terveystarkastaja, joka totesi jotakin sangen negatiivista kyseisen firman hygieniakulttuurissa? | |
| 11.11.2023 22:09 | Esa J. Rintamäki: | Herra Juha, tulipa Kiinasta tauti, joka jyllää vielä monta kertaa maapallon ympäri surmaten ihmisiä ja pikkulafkoja. Pitäisin tätä todennäköisenä syynä. |