12.07.1996 / Jämsä
12.07.1996 2 ukko-pekkaa peräkkäin
Kommentit
| 11.09.2005 22:15 | [Tunnus poistettu]: | Kuva on otettu Jämsässä 12.7.1996. Aika vähän on toistaiseksi löytynyt dokumentteja vakinaisenliikenteen aikaisista Pekkojen kaksinvedoista. Onneksi niitä sentään löytyy! Huomattavasti enemmän on dokumentoitu Pekkojen ja Hv3:sten tupalavetoja mm. Savonradalla. | |
| 12.09.2005 07:56 | Juha Kutvonen: | Oliko Savonradalla jotain tiettyjä junia parivedolla? | |
| 12.09.2005 10:34 | Joni Leskinen: | Mitenkäs höyryveturien pariveto toimii? Paineilmallako? :P | |
| 12.09.2005 10:40 | Perttu Karttunen: | 2 veturin miehityksellä ja pillillä se toimii :) Juuri hiljattain lueskelin v. 1952 Jt:stä noita määräyksiä, millä opasteila johtoveturin on apuriaan käskyttänyt | |
| 12.09.2005 12:25 | [Tunnus poistettu]: | Useita vakinaisenliikenteen aikaisia kaksinvetohöyryjunia valokuvanneena ja kaitafilmanneena sekä äänittäneenä hieman haja muistitietoja tällaisista tapahtamista. Ivalohan puhuu jälkimmäisen veturin alkavan vetämisen. Käytänössä näin monta kertaa, että myös johtoveturi aloitti vedon siis vastoin alan oppikirjoja. Näissä höyryvetureiden kaksinvetojen äänityksissä raskailla sorajunilla oli aivan eri saundi, kun mitä tänä päivänä saa näistä museojunista. Silloin voima puhui. - Näin äkkiseltään ajateltuna ei todennäköisesti ollut mitään vakio matkustajajunia loppuaikoina tuplahöyryillä. - Olen sittemin haastatellut useita näissä kaksinvetohommissa olleita veturikuskeja ja se on ollut mahtavaa kuultavaa. Jahka saan se Lapinlahden sorarallivideon DVD:lle niin Teillä nuoremmillakin on näin jälkikäteen oiva tilaisuus päästä aistimaan sitä tunnelmaa mitä kaksinvetohöyryt tarjosivat ääni- ym maailmoimeen. | |
| 12.09.2005 14:11 | Petri Nummijoki: | Milloin Hr1 ja Hv3-vetureiden parivetoa on käytetty? Eikö Hr1-vetureiden käyttö aloitettu Savon radalla 1959 ja Kouvolan viimeiset Hv3-veturit poistuivat jo 1960. Vai harrastettiinko parivetoa Pieksämäen Hv3-vetureiden kanssa? Minkälaista tietoa on muuten Pasilan Hr1-vetureiden parivedoista? | |
| 12.09.2005 16:28 | [Tunnus poistettu]: | Hienoa, että oot tarkkana ja pistät mut lujille. Siitä mä pidän. Usein latelen tietoja ulkomuistista, koska tietojen kaivaminen esiin, jos niitä mulla ylipäänsä on on iso urakka arkistosta. Muistitietoon ei pitäisi liian paljon luottaa. Mutta Kouvolan Lokomon ah niin kauniit Hv3:t 991-999 siirrettiin kahdessa osassa kesä- ja marraskuussa 1960 Seinäjoelle. Tuona vuonna Kouvola sai Pekkoja Pasilasta. ( Tiedät varmaan hyvin minkä dieseleiden valmistuminen vapautta taas nää Pekat). Pekoilla alettiin vuonna 1960 ajaan Savonrataa Kuopioon. Esim. Pekan ja Hv3:n kaksinvedon löysin Kuosman Kaken kuvasta Mikkelistä. Hän ei vain tapansa mukaan ollut merkinnyt kuvausajankohtaa ylös. Voihan se tietysti olla ollut kaluston siirtoakin vaikka juna oli pitkä ja musta kone näytti kuvassa Lokomon Hv3:lta. Viimeiset Pm:n Schwartzkopffin Hv3:t olivat ajossa syksyyn 1965. Eivät tuolloin tosin enää Savonradan eteläpäässä vaan Savonlinnassa ja Iisalmessa. Hesassa Pekkojen kaksinvedosta mulla ei ole tietoa. Mutta raskailla junilla Helsingistä lähdettäessä oli usein apuveturi Mulli (Vr5) päätepuskimessa ja työnsi takaa junan liikkeelle aina lähes Linnunlaulun sille asti. | |
| 13.09.2005 09:37 | Petri Nummijoki: | Kerro lisää Vr5-vetureiden käytöstä junien työntämiseen. Oliko jotain tiettyjä junia, jotka saatettiin matkaan apuveturin avulla säännöllisesti vai käytettiinkö tuota vain esim. juhlapyhien erikoisraskaiden junien kanssa? Onko näin tehty myös paikallisjunille? Esim. Riihimäen Hv2:t vetivät kai välillä melko raskaitakin junia? | |
| 13.09.2005 09:52 | Petri Nummijoki: | Eikös Kouvola muuten saanut kaksi ensimmäistä Pekkaa (1020 ja 1021) jo alkuvuodesta 1959? Tämä kai johtui Nohab-veturin käyttöönotosta, koska Hr12-vetureita ei vielä keväällä 1959 ollut vakituisessa liikenteessä. En kyllä yhtään tiedä, ajettiinko vetureilla 1020-1021 vielä vuoden 1959 aikana Savon radalla. | |
| 13.09.2005 12:37 | [Tunnus poistettu]: | Vielä Pekkojen kaksinvedosta sen verran, että niitä on löytynyt joitain, mutta ei (toistaiseksi) Hesasta. Kaivan esiin ne Rulla-Pekkojen siirrot Pasilasta Kouvolaan. - Yhdessä niistä Kaken Mikkelin kaksinvetokuvista oli johtoveturina muuten juuri rulla-kone 1021. - Miksi Pasila luovutti uusimmat Pekkansa Kouvolaan. Syitä oli varmaan useita. Uusimpina Pekkoina (sama koskee Rulla-Ristoja) niissä oli teknisiä eroavaisuuksia vanhoihin koneihin, jotka mm. nostivat hiilen kulutusta. Tämän ja muutaman muun syyn vuoksi ne eivät ilmeisesti olleet tuolloin (vastoin kaikkia odotuksia) Pasilan veturimiesten suosioissa. - Stadihan oli oikea Kalkkunoiden pesäpaikka 1950-luvulla. Näistä takatuuppareista on mulle kertoneet Psl:n veturikuskit sekä vanhemmat jo 1940-luvulla alkaneet harrastajat. Kanaa ei suosittu näissä tuuppaushommissa. 1950-luvun jälkimmäinen puolisko oli ainakin tätä työntö aikaa. Hesan vikat Kalkkunat (1402-1404) poistuivat Stadista syksyllä 1962 ja siirretiin vielä Seinäjoelle palvelukseen. | |
| 13.09.2005 12:57 | [Tunnus poistettu]: | Joo noista pitkista Hv2:n vetämistä Riihimäen junista on Honkasen Pete ottanut mahtavan kuvan Hesan asemalta, jossa Schwartzkopffin Hv2:teen on kytketty 16 ruskeata matkustajavaunua. Kaikki eivät tosin olleet neliakselisia. Lähtö oli ollut kuulemma niin vaivasta, että hän oli ihmetellyt (varmaan veturimiehistö myös?)päästäänkö matkaan olleenkaan. - Hesahan menetti tärkeimmät Hr1-vetoiset pikajunansa vuosina 1961-64 dieseleille. Esim. Kalkukko siirtyi dieselvedolle Hesan ja Kouvolan välillä 1961. Vuonna 1960 Pekat alkoivat ajaa Kouvolasta Kuopioon. Tätä säännöllistä Kuopion Pekka pikajunaliikennettä kesti vain neljä vuotta. | |
| 13.09.2005 13:45 | Petri Nummijoki: | Tuo on mielenkiintoinen tieto, etteivät kuljettajat suosineet Rulla-Pekkoja. Olivatko ne vielä jollain muullakin tapaa huonompia? Veikkaisin, että uusimmat Hr1:t siirrettiin Kouvolaan osittain myös siksi, että dieseleiden myötä Pasilan Pekkojen käyttöaste putosi. Uusimmille Pekoille haluttiin ehkä saada tehokkain kierto. | |
| 13.09.2005 22:16 | [Tunnus poistettu]: | Hienoa Petri. Tietosi tai vainusi oli jälleen hyvä. Molemmat Rulla-Pekat siirrettiin helmikuussa 1959 Kouvolaan. Niillä alettiin heti ajamaan Kuopioon. Tehokkaampi kierto Kouvolassa Hesaan verrattuna oli varmaan pääsyitä siirtoon. Km tilastoista näkee, että Rulla-Pekoilla ajettiin huomattavasti enemmän kuin muilla Pekoilla kuukausittain. - Rulla-Pekoissa ja Rulla-Ristoissa oli uutena liian väljä vetopuhallin, jolloin niiden iskut olivat teräviä ja ne kuluttivat enemmän hiiliä. Varsinkin Rulla-Ristoissa ero oli huomattava. Tämä Rulla koneiden suurempi hiilenkulutus oli yleisesti veturimiesten tiedossa ja siinä osa syy vieroksuntaan. Myöhemmin kaikki Rulla koneet saivat vanhan malliset vetopuhaltimet. | |
| 14.09.2005 08:36 | [Tunnus poistettu]: | Petrille Vähän lisää Kouvolaan sijoitetuista Pekoista. Kesäkuussa 1960 Kouvola sai lisää Pekkoja. Nyt Kv:n kirjoilla oli koneet 1015-1021. Tammikuussa 1962 taas Kv:llaan lisää Pekkoja. 1/62 ne olivat 1012-1021. 6./62 1011-1021. 1011 siirettiin pian kuitenkin Pm:keen ja joulukuussa 1964 taas Pasilaan. - Pieksämäkeen sijoitettujen Pekkojen lukumäärä vaihteli heinäkuusta 1963 joulukuuhun 1964 usein kuukausittainkin. Milloin siellä oli esim lyhyen aikaa Pasilan Pekkoja jotka taas pian palautettiin Hesaan. Eli tässä ei kannata noita Pm tuolloin sijoitettuja Pekkoja luetella. - Mainittakoon, että kaikki Pekat oli heinäkuusta 1957 helmikuuhun 1959 Psl:n kirjoilla. |