10.02.2021 Forssan-Viksbergin sähkörautatien kolmesta ratasillasta viimeisin. Tammelassa Oy Forssa Ab:n Loimijoen ratasilloista ensimmäinen valmistui vuonna 1898, Jokioisten Rautatie Oy:n toimesta. Seuraavana vuonna sillan omistajuus siirtyi sähköradan liikennöitsijälle eli Forssa-yhtiölle. Liikennettä hoidettiin kahden kilometrin pituisella sähköradalla Oy Forssa Ab:n kehräämön (eli Forssan) ja Viksbergin kutomon välillä. Sähköradan liittymä Jokioisten Rautatie Oy:n rataan oli Viksbergissä. Melko harvinainen tapaus Suomessa, ellei peräti ainoa; yksityinen veturikäyttöinen tehdasrata yksityisrautatien jatkeena. Loimijoen ensimmäinen ratasilta oli teräksinen levypalkkisilta vuodelta 1898. Forssan punakaartilaiset räjäyttivät sen jokeen huhtikuussa 1918 lähtiessään kapinan jälkeen pakomatkalle. Rautatieyhtiön höyryveturit suistettiin jokitöyräälle ja veteen. Forssa-yhtiön sähköveturiin ei koskettu. Korvaava puurakenteinen eli toinen ratasilta rakennettiin nopeasti vapaussodan jälkeen aikaisemman kivisten maatukien varaan ja liikenne sähköradalla jatkui kesällä 1918, myös höyryveturit korjattiin. Räjäytetyn terässillan jäänteet jäivät lojumaan Loimijoen rantaan. Oy Forssa Ab myi sillan rakenteet pois vasta vuonna 1928, kun oli varmistunut, että osiakaan siitä ei käytetä hyödyksi uudessa ratasillassa. Vuonna 1928 Forssa-yhtiö nimittäin osti Valtionrautateiltä Kone ja Siltarakennus Oy:n vuonna 1890 valmistuneen 10-ristikkoisen ratasillan, joka oli ollut Kymijoen Korkeakoskenhaarassa Osolankoskella, Kymin asemalta hieman Kotkaan päin. Se oli jo aiemmin poistettu radasta Kotkan rataa perusparannettaessa raskaammalle tavaraliikenteelle. Puusiltaa purettiin sitä mukaa syksyllä 1928 kun korvaavaa terässiltaa saatiin asennettua paikalle. Hankitun Osolankosken ratasillan kokonaispaino on 25 tonnia, pituus 21,5 m, leveys 2,5 m ja korkeus 2,25 m. Vapaa korkeus Loimijoen pinnasta oli 1,7 m eli kutakuinkin sama kuin oli ollut alkuperäiselläkin sillalla. Pyhäjärven höyrylaivoilla siitä ei päässyt ali. Silta saatiin paikoilleen syyskuun lopulla 1928 ja on siinä yhä tänäpäivänäkin. Sähköjunat liikennöivät sillalla vuoteen 1973 saakka, mutta nykyään sitä käyttävät jalankulkijat ja pyöräilijät. Yleiseksi kaupunkialueeksi tuo entinen teollisuusalue avattiin 1990-luvulla.
Kommentit
| 25.12.2023 17:55 | Rainer Silfverberg: | Kuuluiko koko Forssa Tammelaan silloin kun rata rakennettiin? | |
| 25.12.2023 18:43 | Jorma Rauhala: | Kuului toki. Tammelassa oli mm. tuo 1898 liikenteen aloittanut varhainen sähkörautatie sekä Jokioisten Rautatieosakeyhtiön pääteasema. Myös Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu oppikoulu 1900. Sos.dem.-puolue piti tunnetun Forssan puoluekokouksensa Tammelassa 1903. Kaikki oli lähtenyt aikaisemmin liikkeelle siitä kun ruotsinmaalainen A.W.Wahren perusti Tammelaan Forssa AB:n nimellä toimineen kehräämön 1847 ja myöhemmin myös kutomon. Vuonna 1923 Wahrenin Forssa-yhtiön ympärille muodostunut Tammelan suurin taajaväkinen yhdyskunta erosi emäpitäjästä ja otti perustetun uuden kauppalan nimeksi tehtaan nimen. Onkin ainoa kerta maassamme kun näin on menetelty. Toisinpäin on toimittu useammin, eli tehtaan nimeksi on otettu paikkakunnan nimi, kuten Nokia, Valkeakoski, Raahe, Outokumpu jne... |