06.09.2005 / Raahe, Rautaruukki
06.09.2005 RR:n vaununkaatolaite ja venäläinen condola lähes ylös-alaisin.
Kommentit
| 18.09.2005 01:00 | Marko Anttila: | Hoh-hoijaa, täysin järjetön hökötys! Voiko vaunun tyhjennystä enää tehdä yhtään vaikeammin, kalliimmin tai mahtipohtisemmin? | |
| 18.09.2005 07:54 | Juhani Pirttilahti: | Toinen vaihtoehto taitaa olla tyhjennys kaivinkoneella... tämä on vaikuttaisi olevan järkevin tyhjennystapa. Tämä on mm. Suomen kaivoksissa yleisesti käytetty tapa. | |
| 18.09.2005 08:40 | Tommi K Hakala: | Metso Oy sai juuri ison kaupan tälläisen rakentamisesta johonkin austraaliaan,on erittäin yleinen tapa tyhjentää vaunuja->kaikki tulee varmasti pois ilman käsityötä,millään kaivurilla/nosturilla ei kaikkea saa pois,ainakaan ilman imuria.... | |
| 18.09.2005 12:45 | Teemu Vehkaoja: | Tämä on todellakin se järkevin ratkaisu purkaa kuorma niistä ~120 gondolasta, jotka Rautaruukille tulevat päivittäin. Gondola-mallin vaunuissa kun ei ole pohjatyhjennysluukkuja, ainoastaan pieni siivousluukku (jos sitäkään näissä venakoissa). Kaivinkoneella vaunun tyhjentämiseen menisi liikaa aikaa, ja niin tehokasta imuria jolla pelletit saisi pois ei kannata rakentaa tai käyttää. Kanadassakin Quebec North Shore & Labrador -rautatie käyttää purkupaikalla kahta kaatolaitetta rinnakkain. Nillä tyhjennellään neljää 100 tonnin vaunua kerrallaan, ja junissa on 240-300 vaunua. | |
| 18.09.2005 12:49 | Marko Anttila: | Toki saattaahan tällaiselle härvelille löytyä perusteitakin, ei kai näitä kukaan (kaupallinen) toimija muuten käyttäisi. Mutta silti... hullunmainen värkki. Insinööri ei olekaan suunnitellut helposti tyhjennettävää vaunua, vaan on saanutkin idean tällaisesta vaunun "ravistelijasta". | |
| 18.09.2005 12:53 | Aki Grönblom: | Eikö vaunujen siirtely tuohon kaatopaikalle ole aikaaviepää ja työlästä? Etenkin jos siihen mahtuu vain yksi kerrallaan. Siis vaunu veturiin kiinni,siirto kaatopaikalle, kääntö, vaunu taas veturiin ja pois kaatopaikalta, uusi vaunu nokkaan, siirto kaatopaikalle jne.. 40 vaunuisen junan tyhjäämiseen mennee pirusti aikaa. | |
| 18.09.2005 13:00 | Marko Anttila: | No voisihan sitä tehdä sitten vaikka kertakäyttöisen vaunun. Eli olisi erikseen alusta/runko ja raaka-aineen kuljetuslava, jotka olisi liitetty toisiinsa jollain pikakiinnityssysteemillä. Tehtaalla sulatusuunin lähellä nostettaisiin lava pois alustaltaan ja pudotettaisiin lava sisältöineen sellaisenaan uuniin... Tietysti, lavojen pitäisi olla halpoja valmistaa ja sellaisenaan sulatukseen sopivia. | |
| 18.09.2005 13:33 | Aki Grönblom: | Miten olisi vaakatasossa kulkeva spiraalirata (mallia "tuttu särkänniemestä"). Siitä voisi ajattaa koko junan kerralla läpi. ;) | |
| 18.09.2005 14:20 | Miika Rissanen: | :D:D | |
| 18.09.2005 16:22 | Tommi K Hakala: | Eikös letka vain katkaista yksi vaunu kerrallaan tässä systeemissä eikä erikseen haeta vaunuja paikalle. | |
| 18.09.2005 20:23 | Jorma Rauhala: | Tässä karusellissa on siis kerrallaan yksi Vok. RR:n malmiratapihavuorossa oleva Move66 työntää lastattua pellettijunarunkoa laitteeseen niin, että yksi vaunu on kerrallaan laitteessa. Sitten välin poikkaisu ja lopun rungon lyhyt veto pois karusellista. Laitoksen koneenkäyttäjä pyöräyttää karusellia kahdesti, jotta kaikki mössö putoaisi raiteen alla olevaan kuiluun ja hihnalle. Oikeastaan kaikki putoaa jo ensimmäisellä kerralla, mutta että ei vain mitään vietäisi takaisin... Sitten työnnetään uusi condola laitteeseen, tyhjä vaunu pusketaan siinä yhteydessä samanaikaisesti pois kaatolaiteesta ja se vyöryy painovoimalla loivasti omia aikojaan malmiratapihan lähtöraiteelle (laskumäkiperiaate), jolle palautettavaa junaa näin automaattisesti kootaan, ja kytkeytyy ryskyen jo tyhjennettyihin vaunuihin. Helppoa, eikö totta. RR:n tehdasrautatiellä, noin 40 km rataa, on päivisin yhtäaikaisesti töissä viisi veturia eri osissa ratajärjestelmää. Pääalueet ovat Malmiratapiha, Levyratapiha ja Kelaratapiha, sekä masuunin ja romualueen toimintaan liityvät raiteistot. Yhteensä on 10 veturia (9 Move66 ja 1 C600). Käyntini aikana kaksi Move66:ta oli veturikonepajalla ja kolme Move66:ta seisoi varalla. | |
| 18.09.2005 20:28 | Olli Keski-Rahkonen: | Onkos RR:llä käytössä enää niitä kaapelin päässä toimivia Neuvostoliiitto-robottivetureita? | |
| 18.09.2005 20:28 | Tommi K Hakala: | Aika kalustomäärä on tuolla... | |
| 18.09.2005 20:44 | Jorma Rauhala: | Robotteja on masuunialueella, kun lämpötila on jotain +1200 eikä varmasti Moven toleranssit enää riitä. RR on todellinen rautatieperiaatteella toimiva "vanhanajan" tehdassysteemi. Verrataanpa vaikka tuotannoltaan suurempaan Tornion terästehtaaseen (otaksun), jolla ei ole omia vetureita eikä kaatolaitteita eikä edes pelletti kulje junilla saati valmiit tuotteet. Junilla saapuu vain rautaromua. RR:llä on tietysti omia vaunujakin vaikka kuinka paljon eri toimintoja varten - senkkavaunuja sulan raudan kuljetukseen ynnä muuta. |
|
| 19.09.2005 17:33 | Teemu Vehkaoja: | Oikeastaan hullua sinänsä, ettei käytetä pyöriviä kytkimiä. Tämähän on standardiratkaisu jenkkilässä, kun ajetaan pitkiä unit-junia (unit = vain yhtä bulk-lajia kyydissä). Kaatolaitteeseen mahtuu 1-4 vaunua kerrallaan, eikä vaunuja tarvitse irroittaa toisistaan purkauksen ajaksi. Vaunua kaadetaan maksimissaan 180 astetta, jolloin jarruletkuakaan ei tarvitse irroittaa, hallittavuus säilyy paremmin ja koko juna saadaan purkupaikan läpi yhdellä kertaa. Vaunun taarapaino luonnollisesti putoaa (mikä tarkoittaa lisää hyötykuormaa), kun ei tarvita mitään pohjaluukkuja ja niiden lukkolaitteita jne. Tämähän tietysti vähentää myös huollon tarvetta. Muuta liekö SA-3:a saatavilla pyörivämallisena? | |