12.04.1925 / Pohjankuru
12.04.1925 Postikortti, joka on lähetetty toukokuussa 1925. Kuvan ottamisvuotta ei mainita kortin takaosassa.
Kommentit
| 12.04.2024 23:38 | Hannu Peltola: | Hieno, tätä jää katsomaan pitkäksi aikaa! | |
| 13.04.2024 07:33 | Juha Vuorela: | Joo, tossa on niin paljon kaikkea samaan aikaan. Ennen kaikkea lähes kaikki rakennettu on kadonnut tänä päivänä. | |
| 13.04.2024 10:12 | Erkki Nuutio: | Lotjan lähistöllä kivialustallaan on hauiskäyttöinen kuormausnosturi. Ennen oli hauismiehillä ja naisilla siis hyötykäyttöä. Nyt nämä ovat show-alalla ja vetelevät kuorma-autoja hauiksillaan tai vetoköysi hampaissaan. |
|
| 14.04.2024 05:18 | Lasse Reunanen: | Kuvassa näkyvä höyryhinaaja Fiskars I on edelleen hengissä ja vieläpä liikkuu höyrykoneen voimin. Alus kulkeentui Osuuskunta Metsäliitolle ja sai nimen Ahti. Useiden uudistusten ja nimenmuutosten jälkeen, oli ammattiliikessä Saimaan viimeisenä höyrykäyttoisenä linjahinaajana 70-luvulle asti ja on nykyään kunnostettuna viimeisen ammattiliikenteen asuun huvialiuksena. Ammattiliikenteen jälkeen öljylämmitys on poistettu ja alus on palautettu halkolämmitteiseksi. Kotisatama Ahdilla on nykyään Lappeenranta . Alus on tiettävästi myynnissä. | |
| 14.04.2024 05:23 | Lasse Reunanen: | Linkissä s/s Ahdin historia lyhyesti. https://steamship.fi/kaikkilaivat/s-s-ahti/ |
|
| 21.02.2025 14:07 | Erkki Nuutio: | Väinö Tanner kertoo yhdessä kiinnostavista muistelmateoksistaan, Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa (Tammi, 1948, 412 s.) kuinka hän vuosisadan alkuvuosina vähän päälle 20-vuotiaana aloitti kansainvälisestikin merkittävän osuustoimintauransa Turun Wähäwäkisten Osuusliikkeen kaupanhoitajana. Kyseinen varhainen osuusliike toimi myös tukkuliikkeenä monelle alueen aloittaville pienille osuusliikkeille. Siksi Tanner hoiti myös liiketoimia Fiskarsin väen osuusliikkeen kanssa. Fiskars Ab:n vanhoillinen ruotsikkojohto ei sallinut kilpailijaa aluetta kehnosti palvelleelle yksityiskaupalle. Siksi osuuskauppa sijoitettiin Fiskars Ab:n omistaman alueen ulkopuolelle, parin kilometrin päähän työväen asumuksista. Osuus- ja työväki ei myöskään saanut pitää kokouksiaan yhtiön alueella. Niitä ei myöskään saanut pitää rautatiealueella, SVR:n maalla. Ratkaisuksi löydettiin kokousten pitäminen "ei kenenkään maalla" , rautatietunnelin yläpuolisella kalliolla. Kysymys kuuluu pidettiinkö kokouksia kuvan osoittamalla varsin jyrkällä kalliolla, vai oliko tunnelin toisen suuaukon suunnassa sopivampi kohta kokousten pitoa varten? |
|
| 21.02.2025 14:27 | Rainer Silfverberg: | Erkki, pitääkö aina vetää sitä ruotsalaiskorttia joka keskusteluun? Sillä mitä kieltä Fiskarsin johto puhui ei ollut relevanttia sille että työväen järjestäytymistä ja omien osuusliikkeiden perustamista 1920-30 luvun poliittisessa ilmapiirissä ei katsottu suopeasti. | |
| 21.02.2025 15:00 | Leevi Halonen: | Eräs paikallinen henkilö kertoi minulle, että kokoukset pidettiin suurinpiirtein tuon asuirakennuksen takana olevassa metsässä. Lisäksi kokouksia ilmeisesti pidettiin paljon myös salaisesti yksityisissä asunnoissa. | |
| 21.02.2025 17:00 | Erkki Nuutio: | Entisen ajan kieleen ja syntyperään liittynyt valta- ja yhteiskuntapoliriikka on onneksi poistunut, mutta se oli kuvattuna aikana olennaista. Kuvatut asiat tapahtuivat jo vuoden 1905 vaiheilla. Muistelija Väinö oli 20- ja 30-luvuilla yritys- ja puoluejohtaja ja maan pääministerinäkin. Kyseistä kirjaa kirjoirraessaan hän oli kuritushuoneessa. Toki häntä ei teloitettu, vaikka kansanedustaja Hertta Kuusinen sitä vaati. |
|
| 21.02.2025 18:46 | Rainer Silfverberg: | Tiedän että Uudenmaan maaseudulla, kartano- ja ruukkiyhdyskunnissa ei työläisten ja mäkitupalaisten asema ollut kovin hääppönen, appiukon suvulla on kokemusta noista ajoista, mutta KAIKKI puhuivat noissa yhdyskunnissa ruotsia, eivät vain kartanonherrat ja patruunat. | |
| 21.02.2025 20:12 | Esa J. Rintamäki: | Rantaruotsalaiskulttuuri elää ja voi hyvin, tänäkin päivänä. Elläär hur, kompiisar? Niin ja Talliinin Joopi vihaamalla vihasi Väinö Tanneria. Tämä kun oli kehdannut pistää hanttiin itsellern Isä-Aurinkoiselle. Eikä Joopia tarvinnut kovin pahasti ärsyttääkään, riitti kun EI LAULANUT köörin mukana: - "Gruusiannaa Leninin poika, kun tulee Karl Marxin nimeen"! Väinö T.:hän sai sijaiskärsijän taakan osakseen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä... |
|
| 21.02.2025 21:48 | Petri Nummijoki: | Tannerhan oli pääsyytetty, joten ennemmin kai kaikki muut syytetyt olivat sijaiskärsijöitä, koska nimenomaan Tanner oli saatava tuomittua? |