10.05.2024 / Välillä Parkano–Poikkeus
Vertti Kontinen

10.05.2024 Kun juna 4814 saapui Parkanoon, siiirryin Poikkeuksen pohjoispuolella olevalle järvipenkereelle. Aurinko ei antanut yhtään armoa suohon hiljalleen "uppoavalle" kuvaajalle, vaan paistoi suoraan junan suunnasta. Jos juna olisi kulkenut hieman aiemmin, olisi suurehko pilvi osunut väliin... no aina ei voi voittaa ja lopputuloksesta tuli ihan miellyttävä

Kuvan tiedot
Välillä: Parkano–Poikkeus
Kuvaaja: Vertti Kontinen
Lisätty: 11.05.2024 01:07
Junatyyppi
T: 4814
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

11.05.2024 08:34 Ari-Pekka Lanne: Täysosuma auringon suhteen ja muutenkin. Deeveritkin parhain päin ― johtoveturi pitkä nokka edellä ―, apuveturit siten, että harmonisesti vastakkain ovat aina samaa maata olevat veturinpäädyt.
08.08.2024 11:18 Jouni Hytönen: Kulkuominaisuuksien kannalta parhain päin? Vai ohjaamoturvallisuuden? Muistan takavuosina joidenkin kuljettajien olleen vahvasti sillä kannalla, että Dv12 kulkee tasaisemmin lyhyt pää edellä. :) Tarina kertoo, että Tampereella oli muuan kuljettaja, joka rakensi parin aina pitkät päät vastakkain ja vastaavasti ainakin meillä Jyväskylässä oli muuan tallipäivystäjä, joka tällaisen parin tallille vastaanottaessaan välittömästi purki sen ja kytki veturit uudelleen kompressoripäät vastakkain. :D
08.08.2024 11:52 Ari-Pekka Lanne: Estetiikan kannalta, kuvan katselijan ominaisuudessa. Jos käyttäjän kannalta ajattelee, niin linja-ajon kannalta pitkän pään suuntaan näkee melkein yhtä hyvin. Vasen puoli kieltämättä jää enemmän katveeseen saaden aikaan sen, ettei tiedä viheltää aivan viime hetkellä vasemmalta puolelta ylikäytävässä auton keulaa tarjoavalle. Katve korostuu vielä vaihtotöissä, mistä johtuen Rauman päivystysdeeverit ovat aina pitkä nokka topparipään suuntaan, jolloin ei tule sitä, että joutuisi vetämään satamassa suuleista heti ovenpielissä oleville, vilkkaasti trukeilla, vetomestareilla ja yhdistelmäajoneuvoilla liikennöidyille tasoille pitkä pää edellä. Ohjaamoturvallisuuteen asialla ei liene käytännössä vaikutusta.
08.08.2024 13:49 Esa J. Rintamäki: Jotenkin tuli mieleen vanhoilla Märklin-koneistoilla varustettujen Deevereiden järjestäminen parivetoon, kuinka siinäkin teettää hiukan työtä saada suunnanvaihdot synkkaamaan.

Mitä muuten asiaa minua paremmin tuntevat sanovat? Digitekniikka vissiin aiheuttanut uudet sisuskalut vetureihin. Ingenieurit ovat kuitenkin tehneet duunia palkkansa eteen, kaikki nämä vuodet, selvähän se.
08.08.2024 14:56 Hannu Peltola: Lenzin LH100 DCC-ajolaitteella veturinipun teko ja purku on hyvin suoraviivaista. Käyttöliittymästä valitaan veturit, jotka ovat samassa veturinipussa ja koko nippua voi komentaa ensimmäisen veturin osoitteella. Tarvittaessa yksittäisen veturin kulkusuunnan voi vaihtaa valitsemalla tämän veturin osoitteen ja vaihtamalla kulkusuunnan.
08.08.2024 15:27 Teppo Niemi: ESU:n (ESU electronic solutions ulm GmbH & Co. KG) ECoS Zentrale -keskusyksiköllä. Siinä nuo luodut moniajot jäävät muistiin ja voidaan valita helposti uudelleen.
08.08.2024 17:22 Ari-Pekka Lanne: Itselläni ei ole lainkaan kokemusta pienoisrautateistä, mutta hämmästyttää aina, jos näen vaunusomessa kuvan tai vaunusomelinkin takana olevan tuuttivideonpätkän pienoisjunista; miten ne on saatu niin esikuvanmukaisiksi. Kellosepäntyötä. Tämä menee kyllä kärkeen, että pienoisdeevereihin on esikuvanmukaistettu myös nämä suuntakenkkuilut. 1:1-maailmassa niitä tapaa tyypillisesti radio-ohjaustöissä, ja nipulla vaihtotöitä tehtäessä ongelmat kertaantuvat.
08.08.2024 18:07 Hannu Peltola: Ari-Pekka: kyllä! Ja pienoisrautateillä voi edelleen kokea elämyksiä, jotka oikeilla rautateillä ovat enää vanhainkotien vanhimpien asukkaiden muistoissa. Harva on tosielämässä esimerkiksi ajanut 2-8-8-2 Mallet-höyryveturilla 4000 (skaala)tonnin junaa Kaskadi-vuorten solissa 25‰ nousussa. Veturin pauhu on korviahuumaava ja höyryn poistoiskujen ääni alkaa muistuttaa ukkosen jyrinää. Vaikka valtaventtiili on täysin auki, junan nopeus hiipuu mäessä kävelyvauhtiin ja pitää varoa, ettei Mallet lyö ympäri. Tasoristeykseen tultaessa veturin torvella annetaan pitkä ja kauas kuuluva, vuorisolasta kaikuva äänimerkki, joka lähes herättäisi kuolleetkin. Tunnelma on niin aito, että unohtaa olevansa turvallisesti junan vierellä kulkukäytävällä! http://vaunut.org/kuva/125801?s=1 (Jos tällainen tunnelma kiinnostaa, Vorgin lukijat ovat tervetulleita kokeilemaan! Uuden radan rakentaminen alkaa nyt syksyllä ja ensimmäinen ajoilta on todennäköisesti syksyllä 2027)
08.08.2024 19:16 John Lindroth: Hannulta upea kuvaus maagisesta höyryveturien äänimaailmasta parhaimmillaan.Tuo vihellysopasteen käyttö on USAssa todellakin merkille
pantavaa se alkaa jo reilusti ennen tasoylikäytävää ja päättyy vasta kun koko veturi on jo ylittänyt koko tasoristeyksen!
09.08.2024 13:00 Esa J. Rintamäki: Hannu-serkku, mahtavan hyvin elävöitetty!

Jaa, taisi ollakin ns. preeriavisla käytössä? Sehän vissiin ei ole meidän kahdenvislan-systeemin lähisukulainenkaan.
11.08.2024 16:47 Hannu Peltola: Kiitoksia John ja Esa! Nykyisissä pienoisvetureissa on aika hyvät äänet ja riittävän kokoinen aktiivikaiutin tuottaa ihan uskottavan äänimaailman. Linkin takana olevassa Malletissa oli niin kovaääninen visla, että myös naapurissa huomattiin, kun Peltoloilla leikittiin junilla!
12.08.2024 00:27 Mikko Mäntymäki: Minä en tykännyt yhtään jos Dv12 parissa oli "kompurapää" edellä kulkusuuntaan nähden, se 7 tonnin päämoottori edellä toi tiettyä turvaa jos tasoristeyksessä tukkirekka tulisi eteen.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!