14.06.2003 / Haapämäki, Haapamäki
14.06.2003 Ukko-Pekka Hr1 1010 eläkepäivillään ruostumassa Haapamäen höyryveturipuistossa.
Kommentit
| 24.06.2003 09:15 | Jouni: | Jaa puistossa on nykyään jotain virkatarvevaunujakin? | |
| 24.06.2003 16:04 | Teppo: | Niinhän siellä on. BT 01392 ja XT 01614. Vaunut ovat jonkin aikaa olleet Kalettomalla, ennen kuin ne siirrettiin Haapamäkeen. Puistoon Martin Safarit Oy:lle majoituskäytöön vaunut vietiin 7.6.2003. | |
| 03.07.2003 17:13 | SA-3: | Ko. virkatarvevaunut jotka siis toimii majoituskäytössä ovat sisältä aivan karmeassa kunnossa.Sisältä on poistettu aikoinaan, VR.n toimesta, mm. pistorasiat.Pistorasioiden sähköjohdot roikkuu ja repsottaa seinillä niin että niiden päät näkyy..Aika extreme puuhaa... | |
| 10.07.2003 15:22 | Juha Vuorinen: | Luulempa Martti-sedän hoitannen asian... Kutsutaanhan entistä lepohuonettakin jo Haapamäen Hiltoniksi : - ) | |
| 10.07.2003 20:06 | Jouni: | Noo, sen lepohuoneen voi sitten ostaa halvalla konkurssipesasta parin vuoden paasta. :-D | |
| 10.07.2003 21:52 | Juha Vuorinen: | Aivan! Olen todennut muutamalle tutulle aivan samoin, mutta toivon silti martille onnea ja menestystä! Olisi aika saada puisto jaloilleen, sillä jos puisto kärsii se heijastuu samalla myös harrastuskuvioihin... | |
| 11.07.2003 13:43 | Pasi: | Ei se konkkaan koko puisto mene, yrittäjä ehkä. Puisto on Keuruun kapungin ja pysyy. | |
| 23.04.2004 16:41 | Timo O.: | Pieni sävy ero nuissa tendereissä! Millekkäs se tuo taaempi tenderi kuuluu? | |
| 23.04.2004 16:46 | Jyrki Tervo: | Neljän tavun Bitti-Pekka! | |
| 09.07.2004 19:46 | T.E: | Kuinkahan monta hevosvoimaa tässä veturissa on ja kuinka kovaa sillä pääsee? Mikähän mahtoi olla suomen tehokkain höyryveturi ja paljonko siinä oli hevosvoimia? | |
| 09.07.2004 20:01 | AnttiL: | Tässä Hr1-sarjan höyryveturissa on 1591 hevosvoimaa ja huippunopeus on 110 km/h. Suomen tehokkain höyryveturi oli sarjaa Tr2, joka siis oli raskas tavaraliikenneveturi. | |
| 10.07.2004 12:18 | Jack: | Missä kunnossa rautatiemuseon truumanni on? Milloin se viimeksi on ollut ajossa ja mitä toimenpiteitä sen ajokuntoon saattaminen vaatisi? | |
| 10.07.2004 12:21 | okeskira: | Museon Tr2 on kunnostettuna näyttelyesineeksi ja se on sisätiloissa. Ajossa se on ollut viimeksi joskus 60/70-lukujen taitteessa. | |
| 17.03.2013 22:58 | Eljas Pölhö: | Museon Tr2 1319 oli viimeisen kerran ajossa 4.3.1966 ja viimeisen kerran höyryssä 8.3.1966. Se ei siis ollut läheskään viimeinen käytössä ollut Tr2 (olisikohan liikenteestäpoistamisjärjestyksessä kymmenes, eli puolivälissä). Seuraavasta ajokerrasta ei vielä ole tietoa, mutta sopiva ajankohta voisi olla Riihimäki-Pietari-radan satavuotisjuhla. Venäjältä samanlainen vastaan, niin sitten olisi komeat treffijuhlat. | |
| 18.03.2013 01:12 | Juhana Nordlund: | Vaiko 150-vuotisjuhla? Käsittääkseni Riihimäki - Pietari (eräänä kautena Leningrad) täytti 100 vuotta jo vuonna 1970. | |
| 18.03.2013 01:27 | Eljas Pölhö: | Katopas mokomaa, olin itsekin mukana 100-vuotisjuhlajunassa Riihimäeltä Leningradiin ja takaisin. Niin se aika rientää, ettei meinaa huomata mitä vuotta oikein kuuluisi juhlia ;) | |
| 18.03.2013 06:54 | Hannu Haitto: | Jos tuo Tr2 kunnostettaisiin ajokuntoon niin osaavan kuljettajan löytäminen tai kouluttaminen voisi olla toinen juttu. | |
| 18.03.2013 12:26 | Kimmo T. Lumirae: | Olenko väärässä, jos sanon, että Tr2 ei eroa muista höyryvetureista käyttötekniikkansa kannalta muuta kuin stokerin osalta? Ja siihen kun löydetään joku eläkeläiskuljettaja vihkimään nuori polvi stokerin käytön saloihin niin eiköhän se siitä alkaisi sujua. Höyryveturinkuljettajiahan nimittäin on koulutettu, ja koulutetaan. |
|
| 18.03.2013 12:59 | Eljas Pölhö: | Venäjältä ja Ukrainasta ainakin löytyy kuljettajia, jotka ovat ajaneet ja ehkä vieläkin ajavat stokeri-höyryvetureilla museojunissa. Hyvällä tuurilla löytyy sikäläisen Trumppa-version käyttäjiäkin. | |
| 18.03.2013 13:02 | Petri Nummijoki: | Taisi Tr2:ssa vähän enemmänkin olla eroa. Voitelussa tuhdimmat aineet ja tehonsäätö paineilmalla yms. Veturimies-lehdessä on ollut juttua, miten Tr2:n kanssa tottumaton miehistö saattoi olla ongelmissa. Tyyppikoulutusta ei höyryvetureihin taidettu tuntea. | |
| 18.03.2013 14:27 | Kimmo T. Lumirae: | Tätä juuri tarkoitin, että tyyppikoulutusta ei ollut, koska koneet poikkesivat toisistaan niin vähän. Myös mm. Pr2:ssa oli muista sarjoista poikkeavia laitteita, ja niistä jaettiin jotakin infoa, ja sitten niiden kanssa piti vain tulla toimeen. |