16.06.2024 / Siuro
16.06.2024 Sattui silmään tuollaiset "viritykset", näinkö rautateillä katkotaan virtapiirejä? Liekkö tulossa joku ohjausjärjestelmämuutos... (Aina tietysti monimutkaisemmaksi, niin vikakohteiden määrä lisääntyy) Melkoiset heitot noissa eristysvastuksissa.
Kommentit
| 16.06.2024 11:28 | Ari-Pekka Lanne: | En ainakaan äkkinäisesti löydä Verkkoselostuksestakaan luetteloa rataosistamme, joiden liikenteenohjaus ei vielä perustu akselinlaskentaan. Lista on epäilemättä lyhyt, ja senkin tiedän, ettei Siuron läpi kulkeva rataosa löydy siltä listalta. Kuitenkin liikenteenohjaukseltaan akselinlaskentaan perustuvilla rataosillakin käytetään ylikäytävien turvalaitoksissa ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/ohje_2012_varoituslaitosten_tekniset_web.pdf ) raidevirtapiirejä. Arkihavaintojen perusteella olen pitänyt itseäni siinä käsityksessä, että tällä Llh-Rma/Mn -rataosalla olisi kuvassa esitellyn kaltaiset erkat ― joiden yli kuljettaessa satunnainen rautatiematkustaja saattaa tuntea istumalihaksissaan yksittäisen kiskonjatkoksen aiheuttaman sykäyksen ― hälyytysosuuksien rajoilla, mutta itse tasureiden kohdilla akselinlaskijat. Toisaalta kysymykseen, onko Siuron läpi kulkevan rautatien ohjausjärjestelmään tulossa muutoksia, löytyy myöntävä vastaus prujun https://digirata.fi/wp-content/uploads/2020/04/Digirata_loppuraportti_02042020.pdf sivulta 97. Siinä on esitelty uuden eurokulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoaikataulu. Tällä hetkellä matkaneuvojat ja koeajokuljettajat testailevat tätä »mittarilentosysteemiä» Kouvola-Kotka/Hamina -rataosalla (»KoKoHa») ( https://yle.fi/a/74-20078828 ). Vuoden-parin kuluessa kaikki vanhat ja värikkäät valo-opastimet joitain asetteluratapihojen raideopastimia eli »silmiä» (ruots. ögonen) lukuunottamatta on kaivettu juurineen maasta ensimmäisen kaupallisen testiradan (»EKA») varrelta. Ja tämä kaupallisen testailun rataosa on juurikin Lielahti-Rauma/Mäntyluoto. Kuitenkin tuntematta järjestelmän teknisen toteutuksen hienouksia sen syvällisemmin ― muuten kuin että se perustuu pääosin mobiiliverkon yli reaaliajassa siirrettävään tietoon ― kuvittelen, etteivät tällaiset raidevirtapiirit liity eurokulunvalvontaan. Kolmosvaihtoehtona nämä erkat saattaisivat liittyä Siuron nykyisellään poliiseilla turvattuun »kolmosraiteeseen» (r. 013). Mitenköhän uusi jkv suhtautuu moisiin turvalaitoksiin? Tätä vaihtoehtoa tukee sekin, kun nämä kiskot näyttävät ainakin minun silmiini tästä kuvasta kuusikymppistä ohuemmilta. Et varmaankaan tullut katsoneeksi leimoja? Ja (kiskon)jatko(s)kysymyksenä siihen: Kummoset kiskot Siuron kolmosella mahtaa olla? |
|
| 16.06.2024 12:36 | Timo Salo: | Tässä sen näkee, kun rautateiden ammattilainen (A-P) ja harrastelijatutkija (TS) keskustelee: Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä... Mulle esim. tasoristeysten valvontapuomit on osa liikenteenohjausta.Paikallinen puskaradio kuitenkin kertoo, että Vasikkahaka, Metsänvartija ja Kesäniementie (2 viimeistä vartioimattomia) häviävät ja tilalle tulee yksi uusi isompi yhteinen vartioitu tasoristeys? Olisko nuo kamat sinne? | |
| 16.06.2024 13:21 | Ari-Pekka Lanne: | Metsänvartija taitaa olla vain jalankulkuun soveltuva, uimalaiturille johtava ylikäytävä, mutta Kesäniementie on vaarallinen varsinkin huonoissa näkyvyysolosuhteissa. Ihan kohtuullista, että ylikäytäviä poistetaan, ja jäljelle jäävien turvallisuutta parannetaan. Viimeksi ihan hiljattain hävisi Ahvenuksentien taso lähempänä Raumaa. | |
| 16.06.2024 14:38 | Ari-Pekka Lanne: | Ja pahoittelut. Vaikka nyt onkin vähän sateisempaa keliä, niin sadepäivän mielitekoihini ei varsinaisesti kuulu kirjoittelu. Kun täytyisi tuota Timon aiemmasta tarinoinnistani saamia mielikuvia jonkin verran loiventaa. Sen suhteen, mitä tulee erityisesti turvalaitosasiantuntemukseeni, mutta myös joidenkin ylikäytäväturvalaitosten ja asetinlaitteiden riippuvuuksiin. Mutta huh, vaunusomesta löytyy aiemmin naputtelema traktaatti moisista laitoksista: http://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=laiturivaroituslaitokset%20ovat%20kytk%C3%B6ksiss%C3%A4 | |
| 16.06.2024 14:53 | Timo Salo: | Nyt yritin katsoa mitä tuo 013-raiteen uusi kisko on, mutta ilmeisesti jotain halpaa tarvikekiskoa... Merkeistä ei saa oikein mitään selvää ja siurolaisten sääli minua kohtaan senkun kasvaa. Nyt se idiootti rukoilee ählämiä keskellä kiskoja, harkitteeko suikkaria, vai mitä tekee...? Ainoat hieroglyyfit mitkä sain: AM 62 P-54 03 erittäin epäselvästi kirjoitettuna. (turvainsinööreille: 013-raiteella on lukot kiskossa molemminpäin!)Kertooko nuo mitään järjellistä? | |
| 16.06.2024 18:35 | Ari-Pekka Lanne: | Niissä vanhoissa kolmosen kiskoissa ilmeisesti jotain tommosta. Olisiko neuvostoliittolaista Azovstalin terästä vuodelta 1962, metripaino 54 kiloa. Voisiko 03 olla G3; jos on, niin ei pitkää takuuta annettu... | |
| 19.06.2024 10:01 | Ari-Pekka Lanne: | Viitaten sunnuntaina 16/6 klo 11:28 runoilemaani, tulin tuossa katselleeksi vähän noita ylikäytävien turvalaitoksia, niin olenkin näköjään pitänyt itseäni väärässä käsityksessä. Ei niissä linjalla erillään olevissa itseellisissä turvalaitoksissa mitään akselinlaskijoita ole tasojen kohdillakaan, vaan samanlaiset kiskonjatkoserkat, niinkuin hälyytysosuuksien rajoillakin. Olen varmaan saanut tämän käsityksen sitä kautta, kun sen sijaan liikennepaikkojen sisäisissä ― ja siis linjalla olevista laitoksista poiketen juna- ja vaihtokulkuteihin kytköksissä olevissa varoituslaitoksissa ― on erkkojen sijaan akselinlaskijat ―, esimerkiksi Ahvenuksen poistetussa ylikäytävässä, Saastamoisten Vammalan laituripolkuvaroituslaitoksessa sekä Siurossa Elfvingin sahan tasurissa. | |
| 19.06.2024 17:07 | Timo Salo: | Turva-/varolaitteilla oli ainakin "ennenvanhaan" (lue: ennen eläkeaikaa) omat tiukat säännöstönsä. Esim. hätäseisnappi oli oltava AINA kunnon hardwarepiirissä ja avautuvan koskettimen takana. Sitten tulivat viisaat Eurooppalaiset insinöörit ja keksivät, että pitää olla "Emergency control box/relay". Siinä pyöritellään hätäseistietoa vähän niin ja näin, toimii jos sattuu... Ilmeisesti nuo vartioidut ylikäytävät luokitellaan "erittäin varman toiminnan" paikoiksi ja niissä pitää luotettavuus olla huippuluokkaa! (Toisin kun bitinpyörityskoneissa)https://www.pilz.com/en-INT/products/relay-modules/safety-relays-protection-relays/pnozsigma-safety-relays | |
| 21.06.2024 14:27 | Teemu Halttunen: | Arvon A-P. Suomen rataverkolla on niin asetinlaitteita, linjasuojastuksia ja tasoristeyslaitoksia, joiden toiminta perustuu joko raidevirtapiireihin, tai akselinlaskijoihin. Tai harvoissa tapauksissa jopa molempiin yhtä aikaa (Esim. Kiukainen TRL, jossa hälytysosuudet on akselinlaskijoin ja tieosuus äänitaajuusraidevirtapiireillä). Esim. monet vanhemmat tasoristeyslaitokset on toteutettu raidevirtapiireillä, mutta nykyään kaikki uudet toteutukset tehdään lähes poikkeuksetta akselinlaskijoin. | |
| 21.06.2024 15:05 | Ari-Pekka Lanne: | Kiitoksia, Teemu. Odottelinkin salaa turvalaitoseksperttien lisätietoja ja korjauksia tähän. Ei niitä ole niin tullut katsottua, että onko siellä erkat vai akselinlaskijat. Fokus on jo kaukaa ollut siinä, että ylikäytävien puomit putoavat vaateriin. Sentään lähtökohtaisesti ei vartioiduissa käsi ole valmiina viheltimillä, kuten monia heikomman näkyvyyden vartioimattomia tasoja lähestyessä. | |
| 22.06.2024 12:54 | Panu Breilin: | Joskus olen ollut lukevinani, että akselinlaskijoiden käyttö on ongelma sellaisissa paikoissa missä tehdään runsaasti vaihtotöitä, koska laskija saattaa seota jos junan akselin kulkusuunta vaihtuu akselin ollessa laskijan päällä. Pitäneekö paikkaansa? Monilla radio-ohjatuilla radoilla on tulo-opastinten luona akselinlaskijat, mutta ratapihojen raiteilla taas on raidevirtapiirit. |
|
| 22.06.2024 14:25 | Ari-Pekka Lanne: | Rauman asetteluratapihan sataman puoleiseen päähän saattaa joskus jäädä punotuksia, jos siinä tehdään junanhajotusta. Ei kuitenkaan ongelmaksi asti. | |
| 22.06.2024 14:53 | Timo Salo: | Nähdäkseni Panun lukema "huhu" voi olla hyvinkin totta. Tapa rakentaa digitaalinen laskuri on melko ongelmallinen. Otetaanko laskentapulssit nousevasta reunasta, vai laskevasta ja kuinka kauan input täytyy olla ylhäällä, että se luetaan. Jopa sellaista on sattunut omien kokemusten myötä, että joku pitkä PLC-ohjelma "kiertää" niin pitkään, että pulsseja laskentaan saattaa tulla ilman, että ne lasketaan. Taas kerron eräästä ongelmasta, jonka kohtasin työurani aikana: Nopeatoimisen koneen pyörivä akseli piti ajaa referenssiin. (0-pisteeseen) Liikenopeus akselilla oli niin kova, että ohjelmalla oli vaikeuksia "havaita" referenssipulssia ohjelman pitkän kiertoajan takia. Liikenopeutta pienentämällä homma alkoi toimimaan. Moisista kokemuksista viisastuneena olen herkkä uskomaan kaikenmaailman virhelaskentoihin... | |
| 22.06.2024 15:04 | Timo Salo: | Vielä lisäys edelliseen kommenttiin: Esim. mittaussignaaleita joudutaan ajamaan ohjaukseen sisään ns. highspeed-inputin kautta, koska tavallinen input on liian hidas... (tuottaa väärän mittaustuloksen)https://www.renishaw.com/en/probing-and-tool-measurement-systems-for-machine-tools--6073 |