15.06.2024 / Hyrynsalmi

15.06.2024 Rata Kontiomäeltä Hyrynsalmelle valmistui juuri Talvisodan alla 1939. Jatkosodan loppuvaiheilla Hyrynsalmi ennätti olla saksalaisten vankityövoimalla valmistaman Kuusamoon ulottuvan kenttäradan alkupää. Lapin sodan alkaessa saksalaiset polttivat Hyrynsalmen kirkonkylän, mutta asemarakennus ja kirkko säästyivät. Nykyisin peruskorjatusta asemarakennuksesta saa erilaisia ravitsemispalveluja ja se toimii erilaisten tapahtuminen pitopaikkana. Ks. Sodan ja rauhan ratayhdistys ry. Sotien jälkeen Suomen rataverkostoa jatkettiin Taivalkoskelle saakka.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hyrynsalmi (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Raimo Sivonen
Lisätty: 16.06.2024 14:25
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

17.06.2024 23:46 Heikki Jalonen: Tuo lokomobiili onkin jännittävä kapistus... Se on ruotsalainen Munktells K2, 7 hevosvoimaa. Aikanaan, noin vuosina 1905...07, valmistajansa pienin malli. Jäi ilmeisen vähälle suosiolle, ilmeisesti valmistusmaassaan Ruotsissakin tunnetaan vain 2 jotenkin säilynyttä yksilöä. Voisi arvata, että pienen koneen valmistuskustannus ja myyntihinta olivat suhteessa turhan korkeat isompiin malleihin verrattuna, samat varusteet ja rakenteet kun kaikissa tarvitaan.

Kattila on englantilaista tyyliä, laatikkomaisella tulipesällä ja putkilevystä lähtevillä tuubeilla. Rakenne muistuttaa tavallista veturikattilaa. Tulipesä on melko lyhyt ja suuluukku pieni, tyypillinen hiililämmitteisen kattilan rakenne. Noin pienen koneen tulipesään ei metrihalko sovi; suuremman kokoluokan koneissa kyllä. Silti niidenkin luukku oli yhtä pieni ja halkolämmityksen tarpeisiin hankala. Kattilatyyppi on melko vaativa ja kallis valmistettava, joten sekin oli pienen mallin menestystä rajoittava tekijä.

Verratkaapa sitä normaaleihin suomalaisiin lokomobiilikattiloihin, jotka ovat lähes järkiään tulitorvi-tuliputki-tyyppiä; isolla suuluukulla ja melko pitkällä tulipesällä, hyvin metrihalolle sopivalla pienissäkin koneissa. Tulipesän luukku myös useimmiten kertoo tulitorven muodon, tavallisesti litistetty ellipsi. Polttoaineen kotimaisuusaste oli tärkeä valtti eikä painavaa tuontihiiltä huonojen teiden taakse korpimaihin rahdattu. Meillä tavallisten mallien kattila oli vaipaltaan täysin lieriömäinen, ilman tulipesän ulkonevaa laatikkoa. Helpotti ja halvensi kattilan valmistamista, joskin myös heikensi lämpötaloutta tuliputkien jäädessä lyhyemmiksi.

Huomatkaapa myös koneen sylinteri: siinä on lieriöluisti eikä aikansa tavallista tasoluistia. Valitettavasti kone on menettänyt kampiakselinsa ja vauhtipyöränsä. Voisipa arvata, että jokin kyläseppä on tarvinnut niitä pärehöylän rakentelussa. Myös korsteeni on kadonnut, kuten myös kaikki varustimet ja muut pienemmät osat.

Vaativa projekti, jos tuon vielä tulille laittaisi...
18.06.2024 13:58 Raimo Sivonen: Enpä älynnyt vierailullani asemalle kysyä tämän kokoonpanon tarinaa. Jotenkin vaikutti tilataideteokselta, että en tiennyt tällä olevan ihan oikea työkonetausta... Seuraavalla visiitillä (tai kuka tuolla ennättää tästä vaunut.org -jengistä tuolla käydä) pitää selvittää tuon lokomobiilin historiaa tarkemmin. Etenkin, miksi se on Hyrynsalmella.
18.06.2024 19:55 Jorma Rauhala: Vuosi sitten ei tuolla ollut vielä moista ympäristötaideteosta. Taitaa olla lapsille rakennettu "puuhajuna".

Paikkakunnan historiaa ajatellen akselit lienevät 750 mm - olihan näillä seuduilla 80 vuotta sitten muuan valtavan pitkä kapearaiteinen rautatie, joka vastasi linjapituudeltaan lähes Hki-Tpe rataa.
18.06.2024 19:59 Heikki Jalonen: Tuossa nykymuodossaan se tietysti on lasten peuhupaikan "veturi" vaikkei veturi olekaan eikä millään lailla itsekulkeva kone, vaan hevosvedolla siirrettävä.

Mutta, uutena sen voisi arvailla olleen jonkin pienen (muutaman talon) puimaosuukunnan voimanlähde. Pienen puimakoneen pyörittäjänä, sellaisen enintään parijalkaisen. Toki tämä on vain arvailua. Tuo kokoluokka riittäisi tehonsa puolesta myös vaikka pienen paikallisen osuusmeijerin pyörittäjäksi. Siirrettävät pyörälliset lokomobiilit eivät niissä tosin olleet se kaikkein tyypillisin voimakone.

Sahalaitoksen tai vastaavan käyttämiseen sen voimat olisivat vähäiset. On silti erittäin mahdollista, että koneen ostoon tarvitut runsaahkot rahat oli saatu metsästä, noina 1900-luvun alun vuosina mettäpuulaakien miehet kiertelivät Hyrynsalmellakin ahkerasti tukkipuun ostoilla...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!