11.08.2024 / Suomen rautatiemuseo, Hyvinkää
11.08.2024 Vk4 68 ja E 857 ja mahdollisuus kokea matkustamista III luokan vaunussa. Leena ja E säväyttää aina!
Kommentit
| 13.08.2024 19:25 | Esa J. Rintamäki: | Muistanko oikein, että Leenan työura Suomessa oli alkanut tsaarivallan aikana Inossa (Karjalan kannaksella) linnoitusveturina? | |
| 13.08.2024 20:17 | Jorma Rauhala: | Kyllä Esa muistaa oikein. Tuohan on August Borsigin perustaman veturitehtaan valmiste vuodelta 1910. Venäjän keisarillisen armeijan Pietari Suuren merilinnoituksen erään osan, Fort Nikolajevskin eli Inon linnoitusrautatien nro 2. (Ykkönen oli samanlainen.) Tämä veturi myytiin Schaumanille Pietarsaareen vuonna 1919 ja sitä kokeiltiin myös Serlachiuksella Mäntässä 1929, mikä tieto varmasti kiehtoo Esaakin. Gösta Serlachius ei kuitenkaan huolinut pohjalais-sukulaisensa omistamaa vanhaa pikkuveturia, vaan osti samaisen Borsigin tehtaan upouuden höyrysäiliöveturin. Tämä Inon/Pietarsaaren pikkupässi ostettiin Valtionrautateille Kuopion konepajalle vuonna 1945, kun mikä tahansa kelpasi liikenteeseen. Siitä tuli silloin Vk4 nro 68. |
|
| 13.08.2024 20:43 | Jarno Piltti: | Oliko tuo Inon linnoitus seurausta Tsushiman meritaistelusta? Jos oli niin ehkä tämän pikku työjuhdan äärellä voi aistia suoranaista maailmanhistoriaa. | |
| 14.08.2024 08:42 | Esa J. Rintamäki: | Herra Jorma, ainakin mainitsemasi ykkönen oli ensimmäinen leveäraiteinen veturi, joka Mäntässä kävi. Muistaakseni se oli silloin ollut Engvistillä Lielahdessa. Ajankohta ollut jotain 1928. Voin yrittää tarkistaa asiaa KMW - lehden mikrofilmeiltä (muistan pitäjänlehdessä olleen juttua asiasta), kun menen Mänttään ensi kuussa. |
|
| 14.08.2024 09:09 | Erkki Nuutio: | Alustavissa rauhanneuvotteluissa 1919 ja Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 olisi Suomen ollut syytä luopua Inosta. Käyttää sitä vaihtorahana esimerkiksi Suomen miehittämän Repolan alueen saamiseksi. Muun muassa Von der Goltz suositteli luopumista painavin sotilaallisin perustein. Valtavin kustannuksin rakennettu Inon linnoitus palveli yksinomaan Petrogradin meripuolustusta. Siitä luopuminen ei olisi heikentänyt Kannaksen puolustusta Venäjää vastaan. Niinpä Inon linnoitus sitten räjäytettiin. Presidentti Ståhlberg kielsi luovutukset suuriruhtinaskunnan perinteisillä alueilla. Tarton rauhanneuvottelijat toimivat sen mukaisesti. Pietari Suuren merilinnoitus Virossa, Ahvenanmaalla ja Suomessa oli suora seuraus Tsushimasta. Museorautatieyhdistyksen nettikaupasta löytynee tiivis pieni kirja Pietari Suuren merlinnoituksen rautatie (AS Ilo Tallinn 1992, 96 s.) Vastasin kirjan kääntämisestä suomenkielelle ja kustantamisesta. |