24.08.2024 / Loviisa
24.08.2024 Loviisan tavaramakasiini, tai kuten vuoden 1987 virallinen historiikki sitä kutsuu tavara-asemarakennus. Rakennus on valmistunut vuonna 1980 eli tavara-asemaksi verrattain myöhään. Olihan kumipyörien voitto tuossa vaiheessa jo selvää. Näin historiikki: ”Loviisan tavara-asema (1933 m3, 414 k-m2) rakennettiin v. 1980 aikaisemmin palaneen tavara-aseman tilalle 50 metriä pohjoiseen uudesta autoliikenneväylästä, joka oli rakennettu tässä kohtaa ratapihaa ylittävälle sillalle tuomaan liikennettä kaupungin keskustaan. Rakennus tehtiin puurakenteiseksi jo senkin vuoksi, että läheisyydessä sijaitsi kaunis rivi vuosisadan alun puurakenteisia vajarakennuksia.”
Kommentit
| 26.08.2024 01:53 | Reijo Salminen: | Käviköhän aseman hävittäjille omatunto kolkuttamaan? | |
| 27.08.2024 09:30 | Erkki Nuutio: | Loviisan kaupungin silloiselle johdolle kuuluu postuumisti purkamisvuoden valtakunnanmoukan arvonimi yhdessä sillan paikkaa esittäneen TVH:n (tai mikä olikaan taho 60-luvun alussa) ohella. Loviisan kaupungintalossa oleviin asianomaisten potretteihin sopisi liittää kyltit täysinansaitusta valtakunnanmoukan arvosta. |
|
| 27.08.2024 10:19 | Jouni Hytönen: | Olikohan tätä rakennusta rakennettaessa jo tiedossa, että sillan merkitys kevenee jo samalla vuosikymmenellä, kun ohikulkuliikenne siirtyy nykyiseen paikkaan keskustan pohjoispuolelle? | |
| 27.08.2024 12:54 | Esa J. Rintamäki: | Herra Jouni, sellainen yhteistyö on sulaa mahdottomuutta täällä Suomessa. Takapuolistaan pätevät puoluesyöttiläät kaupunginhallinnossa eivät juuri muuta teekään kuin varmistelevat mustasukkaisina asemiaan, pelätessään että joku huomaa ettei keisarilla olekaan vaatteita! Asiasana: jäsenkirjapätevyys! (vrt. Helsinki) Mikään muu ei heitä saa nytkähtämäänkään, ennenkuin Big Boss käskee. |
|
| 27.08.2024 13:46 | Petri Nummijoki: | Kaippa rahat oli tässäkin tapauksessa pakko käyttää, jos ne oli myönnetty. Munakan asemalla http://vaunut.org/kuva/16426 vuoti aikoinaan katto ja sinne anottiin vuosia rahaa kattoremonttia varten mutta tuloksetta. Lopulta rahat kuitenkin myönnettiin. Siinä vaiheessa oli kuitenkin jo tehty päätös Munakan aseman lakkauttamisesta, joten ilmoitettiin, että turha kattoremonttiin on enää tässä vaiheessa ryhtyä. Remontin peruminen ei kuitenkaan onnistunut vaan myönnetyt rahat oli käytettävä, joten Munakkaan tehtiin kattoremontti ja sen jälkeen laitettiin aseman ovet ikuisiksi ajoiksi kiinni. | |
| 27.08.2024 17:47 | Jouni Halinen: | Vanhan aseman purku ajankohdasta seuraavaa. Faijan pikkuproidi Eki osti Loviisan ulkosaaristosta (Kamppuslandet) mökkitontin vuonna 1967 ja silloin liikenne kulki vielä vanhalla paikalla ja asemakin taisi olla vielä vanhalla paikalla??. Muistan kun ensikertaa tultiin autolla uutta linjaa pitkin Stadista päin, niin näytti siltä että kohta mennään kirkon seinästä läpi. Tästä kartasta voi seurata Loviisan kehitystä vuosina 1874-2017. Kartoista (1964>>1978) voi nähdä, että vanha asema jäi kokonaisuudessaan uuden tielinjan alle. https://vanhatkartat.fi/#14/60.45275/26.221 Uudemmassa asemarakennuksessa näkyy toimivan nykypäivänä Loviisan puutarhakeskus. Kun ydinvoimalan paikka lopulta selvisi (1970 +/- jotain) niin alkutiedoissa kerrottiin, että kaikenlainen asustaminen ei ole mahdollista 5 kilometriä lähempää ydinvoimalaa. Kun nyt mittasin kuukkelikartasta, niin Ekisedän mökki sijaitsee aika tarkkaan 5 kilometrin (+/- jotain) päässä voimalasta, riippuen siitä mistä kohtaa voimalan tonttia mittauksen suorittaa. No Ekiähän tämä suuresti vi***ti. Lopulta tuli tieto, että yhtään asumusta ei tarvitse kuitenkaan pakkolunastaa/purkaa. Hassu juttu oli myös se, että Kampuslandet oli vaihtoehtona voimalan sijaintipaikaksi aivan loppumetreille. Ydinvoiman kanssa oltiin Suomessa 60/70-luvun taitteessa yleisesti ottaen aivan ”uunona”. NL yritti mennä koko ajan yli siitä mistä ”aita on matalin”. Mm. siitä käytiin kovat keskustelut, että rakennetaanko reaktorirakennuksiin järeämmät suojarakennelmat (ulommainen betonia+ sisimmäinen terästä). No Tsernobyl venäjää tästä sitten myöhemmin karvaasti rankaisi. Laitoksen neukki automaation Suomalaiset hylkäsivät alkumetreillä, sen teki lopulta Siemens AG yhteistyössä Nokian kanssa. Venäläisessä ydinvoimalaitossuunnittelussa on myös sanottu olleen aika ennen Loviisaa ja Loviisan jälkeen, niin paljon suomalaiset esittivät venäläisille turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Nythän Loviisa (myös Olkiluoto) on ollut pitkään maailman huippua (Ruotsi on edellä) mitä tulee voimaloiden vaaratilanteisiin. Maissa on ollut luokan 1 ja 2 häiriötilanteita (Ines asteikolla mitattuna 1=lievin 7=vakavin) https://fi.wikipedia.org/wiki/INES |
|
| 27.08.2024 19:08 | Jarno Piltti: | Asema purettiin 1972 ja kirjallisuuden mukaan yleisestä vastustuksesta ja kansalaisliikkeestä välittämättä. | |
| 28.08.2024 08:15 | Kari Haapakangas: | Karkaa vähän rautatieaiheesta, mutta Loviisa on surullinen esimerkki ruotsalaisesta saamattomuudesta ja rahapulasta valtakunnan itäosissa 1700-luvulla. Loviisaan ruvettiin suurin suunnitelmin ja puhein rakentamaan maa- ja merilinnoitusta. No, se merilinnoitus saatiin kutakuinkin valmiiksi, mutta... Ja maallakin saatiin jotain aikaiseksi, pari etuvarustuksen bastionia jopa valmiiksi. Puutteellinen suunnittelu ja maastontutkimus kostautui jo melko varhaisessa vaiheessa, kun Loviisajoen tienoo osoittautui sellaiseksi rutakoksi, ettei se bastionia kestäisi ilman melko suurisuuntaisia pohjustustöitä. Niinpä se bastioni jäi sitten odottamaan aikaa parempaa. Parempaa hetkeä ei ikinä tullut innon ja rahojen loppuessa, joten Loviisan linnoituksesta ei ikinä tullut varsinaisesti valmista. Vähemmän yllättäen "linnoituksessa" ei sitten taisteltukaan kevättalvella 1808. |
|
| 28.08.2024 15:57 | Jouni Ilari Nousiainen: | Tässä Loviisa -dokumentissa on Loviisan rautatieasemasta noin 0:55 alkaen: https://areena.yle.fi/1-50859176 |