23.07.2024 / Kokkola
23.07.2024 Pitkä teräskelajuna ohittaa kesäaamuista Kokkolaa kahden marsun voimin. Sr3 on huilitauolla. Kokkolassakin taitaa olla ratapihalla ylikapasiteettia nykyliikenteelle.
Kommentit
| 30.08.2024 09:22 | Esa J. Rintamäki: | "Rullajuna" (nimitys 1970- ja 1980-luvuilta). | |
| 31.08.2024 13:44 | Panu Breilin: | Ainakin Ykspihlajan väliratapihan laajentaminen, Ykspihlajan radan sähköistys, Pännäisten kolmioraiteen rakentaminen, vaunukorjaamon sulkeminen ja tietysti idän liikenteen loppuminen ovat vähentäneet Kokkolan ratapihan käyttötarvetta. Vielä noin 15 vuotta sitten Kokkolan ratapiha oli ylikuormitettu ja siihen aikaan oli myös suunnitelmia laajentaa sitä isosti. |
|
| 31.08.2024 14:23 | Toni Lassila: | Onkos Kokkolassa enää montaakaan dieselveturia veturitalleilla seisomassa vai onko sekin hiljentynyt olemattomiin edellämainittujen syiden sekä Ylivieska-Iisalmi sähköistyksen myötä. Muistan takavuosilta että Kokkolan tallilla oli aina mielenkiintoista bongattavaa Dv12- ja Dr16-vetureiden muodossa, sama homma Ylivieskassakin. | |
| 31.08.2024 14:51 | Rasmus Viirre: | Dr16:t kun syrjäytettiin jo pari vuotta sitten Kokkola-Iisalmi-Talvivaara-Ruokosuo -välien liikenteestä, ei niitä ole näkynyt kuin ihan muutamia satunnaisia kertoja vuosina 2022 ja 2023. Määrinä semmoinen 1-2 kpl, kun Dv12 vetureita ei ole ollut saatavilla mm. pasuteliikenteeseen tarpeeksi. Tänä vuonna tilanteesta on tullut tätäkin köyhempi. Deevereitä Kokkolassa näkyy yhä joka viikko, mutta määrä näissäkin pettänyt. Parhaillaan olen bongannut enää kolmisen Dv12-veturia kerralla. Yleisimmiten on vain yksi, joka ilmeisesti vain päivystäjänä. | |
| 31.08.2024 16:28 | Rasmus Viirre: | Sundströmmin kalustoa seisoo takaraiteilla jatkuvasti, sillä tuo varikko on nykyään heidän omistuksessa. Sielä on tehty mm. sepelivaunujen ja ratakuorma-autojen kunnostusta sekä uudelleen maalausta Sundström Oy:n kelta-siniseen väritykseen. | |
| 31.08.2024 21:49 | Tero Korkeakoski: | Ihan joka asemalla taitaa nykyään olla. Mentiin keskiviikkona Helsinkiin niin Porin radalla ei ollut yhdelläkään asemalla yhtään vaunua, ainoastaan yksi kohdattava tavarajuna. Tampere ja Riihimäki olivat ihan vajaina, reilusti alle puolet raiteista varattuna. Ja kun miettii idän tilannetta niin voi varmasti sanoa että sielläkin on tyhjiä raiteita. Ei tartte miettiä mitään Tampereen tavararatapihan kapasiteetteja ja siirtämistä sen vuoksi. |
|
| 01.09.2024 11:36 | Jarno Piltti: | On muuten hieno tausta junalla tässä kun kiskot kiiltää vastavalossa. Ratapihan tyhjyys toki herättää ristiriitaisia tunteita. | |
| 01.09.2024 20:35 | Ari-Pekka Lanne: | Rasmus kirjoitti Kokkelsbyn deeveristöstä eilen lauantaina 31/8 klo 14:51: »Yleisimmiten on vain yksi, joka ilmeisesti vain päivystäjänä.» ― Vain päivystäjänä? Sehän on kovinta työtä, mihin Valtionrautatiet voi veturinsa tai sen miehistön määrätä. Erityisesti radio-ohjaustyötä pidetään kuljettajan tingeistä vaativimpana. Vielä viisitoista vuotta sitten ― ennen kuin ratapihakonduktöörit olivat saaneet koulutuksen vetureihin ja radio-ohjaustöihin ― Raumalla oli muutamien veturinkuljettajien miehistöpaikka, josta saattoi eläköityä vanhoja veturimiehiä, jotka olivat »katsoneet Simin päätyä» vuosikymmeniä ― toisin sanoen tehneet lähes pelkästään vaihtotöitä Rauman satamassa ja metsäteollisuudessa. Urbaanin rautatieläislegendan mukaan eräs tällainen raumalainen oli ollut komennuksella Kokkolassa, tehden siellä vaihtotöitä. Työntöliikettä letkan keulalla puheella ohjannut kokkolalainen kippari oli ihmetellyt, kun vaunuletkaa rautikselta kohti Ykspihlajaa Deeverillä työnnettäessä nopeus tuntui pysyttelevän alta kympissä. Selvisi, että kuljettaja oli passannut tehon sellaiseksi, ja perkasi ohjaamossa kalaverkkoja. Juttu ei tietenkään voi olla tosi, mutta tietyn osumatarkkuutensa lisäksi siitä kuultaa läpi porilainen kerronta. Porilaiset kun kuulemma kutsuvat raumalaisia mm. »kalaverkonperkaajiksi». |
|
| 01.09.2024 22:26 | Rasmus Viirre: | Kenties tuon ymmärsi hieman väärin. :) En suinkaan vähättele päivystäjän työtä vain perusteluin, että matkat ovat lyhyempiä ja vauhdit hitaampia. Tarkoitin ainoastaan, että tuo ainokainenkin Dv12 joka voi Kokkolasta löytyä, on pyhitetty vaihtotöihin, eikä täten dieseleitä nähdä enää linja-ajossa. (Pois lukien päivystäjän vaihdot VET-junilla) | |
| 01.09.2024 22:57 | Tuomas Pätäri: | Nytkin tuolla oli yksi Dv12, 2731. Taisi olla koneet hiljaisena. Onko tuolla päivystäjällä edes mitään tekemistä, kun Ykspihlajassa on kuitenkin omansa? | |
| 01.09.2024 23:10 | Panu Breilin: | Aikanaan saattoi sunnuntai-iltana olla 15-20 kpl Dv12-sarjalaisia Kokkolan tallilla seisomassa. | |
| 02.09.2024 01:10 | Ari-Pekka Lanne: | Asia vilpitön, Rasmus. Muistan itsekin, kun kymmenen vuotta sitten purin ― sentään seitsemän talven ajan ― aamuöisin kappaletavarakuormia Turku-Oulu -yöpikavuorosta Kokkolan Matkahuoltoon, niin parkkikentän toisella laidalla jo heräteltiin Iso Vaaleita tulevan päivän linja-ajoihin. Sellaiset äänimaisemat eivät vain unohdu. Enkä edellä kirjoittamallani tarkoittanut myöskään väheksyä »hajuvesijunia». =oD | |
| 02.09.2024 12:48 | Rasmus Viirre: | Juuh. Ja lisättäköön, että vaihtotöiden seuraaminen ja kuvailu on minulle yksi mielenkiintoisimmista asioista rautateillä. Ja pienoisjunailussa vaihtotöissä on eniten toimintaa ja tekemistä! Entisessä kotikaupungissa ei vaan vaihtotöitä tehty, saati ole koko ratapihaa ollut enää reippaaseen kahdeksaan vuoteen. Kahtellaan, mitä linssin eteen päätyy nykyisellä konnulla.. | |
| 03.09.2024 13:47 | Ari-Pekka Lanne: | Oikein. Mikko Alameren ja Ilkka Hovin kirjassa »Rautatiet ja pienoisrautatiet» (Tammi, 1984) seisoo sivulla 101: »Liikennöimisen suola ovat vaihtotyöt: junien kokoaminen ja purkaminen, vaunujen siirto niiden määräraiteille oikeaan järjestykseen.» Toteamus on kerrottu pienoisrautateitä käsittelevässä luvussa, mutta se pätee yhtä hyvin 1:1-rautatien liikenteeseen. Rauman sataman vaihtotöissä pilkotaan pitkiä sekalaisia junia, ja näin toisistaan erkaantuneita vaunuja kerätään uudelleen letkoiksi eri asiakas- ja seisontaraiteilleen. Usein kiivainta rouhimista tapahtuu »Petäjäksen vaihteella» (V170). Puhutaan »Hakunin humpasta». Samassa rytäkässä tehdään varastojen kääntöjä. Veturi saattaa jossain vaiheessa olla kiilautuneena vaunuroikkien väliinkin. Käydään »Wassilla» (r. 411) ja »Savimaailmassa» (r. 535-537). Jos oudompi mies joutuu osalliseksi siihen myllytykseen, tulee aiemmin kuin äkkiä se, että »mihin näitä vaunuja viedään?» |
|
| 03.09.2024 15:35 | Jouni Hytönen: | Kirjan kirjoitushetkellä vaihtotöitä vielä tehtiin reippaasti paitsi järjestelyratapihoilla, myös pienemmilläkin risteysasemilla. Oma lapsuudenmaisema oli Jyväskylä ja siellä erityisesti illalla Äänekoskelta ja Transpointin terminaalilta saapuneita vaunuja järjesteltiin huolella illan ”Lippulaivaan” eli T 6858 Tampereelle sekä T 6809 Pieksämäelle. Ykköspäivystäjä touhusi ratapihan pohjoispäässä ja kakkospäivystäjä veti G-vaunut etelävaihteille ja järjesteli niitä siellä. Dv15/16-vetureiden äänet tulivat tutuiksi. Lippulaiva oli tärkeä asiakasjuna ja leikkimielisesti sanottiin, että jos illan EP/IC Helsingistä on myöhässä, se menee kiltisti sivulle vaikka Muuramessa, että 6858 pääsee etenemään aikataulussa. | |
| 03.09.2024 17:13 | Esa J. Rintamäki: | Herra Jouni, niin EP 95 "Centriako" se kiltisti sivulla odotteli? | |
| 08.09.2024 08:21 | Jarno Piltti: | A-P, onko tässä Rauman hullunmyllyssä eri tyylit eri tekijöillä vai meneekö aina saman kaavan mukaan? Pannut merkille että niinkin yksinkertainen operaatio kuin lyhyen Mukkulan junan kokoaminen Lahden ratapihalla voidaan tehdä useammalla tapaa. | |
| 08.09.2024 08:48 | Jarno Piltti: | Täsmennetään nyt vielä että Mukkulan ja kaiken paikallistavaraliikenteen loppumisen myötä Lahdessa ei vaihtotöitä tehdä. :( joskus harvoin Heinolan junasta otetaan pari vaunua pois toiselle raiteelle, siinä kaikki. | |
| 08.09.2024 09:23 | Ari-Pekka Lanne: | Mitä monimutkaisemmista vaihtotöistä on kyse, sen selvemmin niissä alkaa tulla esille tekijän kädenjälki. Yksi kippari suunnittelee pitkän junan hajotuksen niin, että työntää ensin keulapuoliskon johonkin pois tieltä, eli aloittaa käsittelyn puolta kevyemmällä loppupuoliskolla ja ottaa sen lajiteltuaan uudelleen kiinni keulaosasta lajitellen lopuksi sen. Toinen sen sijaan liikuttaa koko maailmaa kerralla. Joissain tilanteissa saattaisi olla edullisempaa mennä aluksi junaan kiinni topparipäästä, mutta osa välttää sitä kuin ruttoa läntäten veturin pakonomaisesti aina häntään. Esimerkiksi kaikkea tällaista. |