23.06.2003 / Sysmäjärvi
23.06.2003 Ystävyysside Hkba:n ja Hkb:n välissä
Kommentit
| 29.12.2003 07:50 | Jyrki Tervo: | Selittääkäpäs tämä homma, kun ei mene oikein jakeluun. Tuo ystävyyssidehän on siitä pirullinen, että sitä ei voi kiristää, tässäkin kuvassa se roikkuu löysänä. Maalaisjärjellä tuumattuna tämä antaa kummasti löysiä kun junaa ruvetaan vetämään, klonks. Ja taas jarrutettaessa klonks, eipä kuullosta kovin hyvältä ratkaisulta ????. Taitaa tuo vanhanaikainen ruuvilenkki olla sittenkin paras kytkentä, jos unohdetaan sen "manuaalisuus" |
|
| 29.12.2003 17:09 | Teemu Sirkiä: | Näinhän se on, se joustaa siellä välissä ja sitten aiheutuu se klonks. Tehokkaissa Sr2-vetureissa tuo on ilmeisesti aika suuri ongelma, kun lähtee vetämään junaa liikkeelle. Sen vuoksi uusimmissa Sr2-vetureissa onkin Unilink-kytkimet, joissa on siis yhdessä SA3+ruuvilenkki. | |
| 29.12.2003 19:22 | Jyrki Tervo: | Eikös noissa SA-3:ssa ole samaa vikaa, kun kytkentää ei voi kuormittaa millään jousella(puskimet). SA-3 kykentä on siis periaatteessa "tiukkana" vain vedettäessä tai jarrutettaessa. Kiihdytyksen ja jarrutuksen alkaessa kuuluu taas tuttu klonks klonks. Ruuvilenkkikiinnittteisistä vaunuista koostuvien junien klonksuntahan on yllättävän vähäistä, eikös niissä vaunujen väli kytketä oikeaoppisesti niin, että puskimien jouset jäävät vähän jännitykseen ? | |
| 07.04.2004 17:27 | Risto Hyvärinen: | SA3-kytkimet vaan kestää vetää suurempia kuormia, kuin perinteinen ruuvikytkin, mutta niiden rakenteesta johtuu niissä oleva väljyys. Jo höyryveturiaikaan esimerkiksi Vr3-sarjan veturilla vedettäessä saattoi ruuvikytkin mennä poikki. Muistelisin jostain lukeneeni, että ystävyyssiteen virallinen nimi olisi kaksoislenkkikytkin. | |
| 07.04.2004 17:46 | Jyrki Tervo: | Kumma ettei tosta atomaattikytkimestä ple sellasta versiota jossa oli jonkinsortin jousikuormitus poistamassa penteleen klonksetta. | |
| 07.04.2004 17:48 | AnttiL: | Olen jo kerran aiemmin kommentoinut jonkin toisen kuvan yhteydessä tästä, mutta kerrotaan vielä kerran. Veturimies-lehdessä joku arvosteli tätä ystävyyssidettä sanalla romurauta :-) | |
| 07.04.2004 21:46 | Perttu: | Eipä ole pitkä aika siitä kun täällä petti ystävyysside välistä ja eihän ne jarruletkutkaan vetoa kestäneet | |
| 08.04.2004 10:44 | Risto Hyvärinen: | Tuokin näyttäisi siltä, niinkuin oikeanpuoleinen lenkki olisi hitsattu uudelleen keskeltä. | |
| 08.04.2004 11:50 | Mikko Herpman: | Klonksuu joo, varsin reilusti. Mitä tulee Sr2 veturin aiheuttamaan isompaan ryskäämiseen johtuu suurelta osin "kaalihäkki" kuljettajien ronskeita otteista verrattuna herkkiin sveitsiläisiin ohjauslaitteisiin. Eli ryssän valmisteessa ei tapahdu niin herkästi muutoksia vetovoimaan kuin tuoremmassa versiossa. Oikeanlaisilla otteilla meno on yhtä tasaista molemmilla vetokoneilla, sillä välyksethän ovat ihan samat. Veturin suoratoimijarrun ja junajarrun sopivalla balanssilla ei ilmene mitään kolausta. Tosin tätä ammattitaitoa tai sitten viitsellisyyttä ei kovin monelta veturinkuljettajalta tunnu löytyvän. Ja onhan tämä kloksuminen meillä Suomessa aika vähäistä kun tuo välys on ainoastaan veturin ja vaunun välissä, toista on esim Venäjällä missä on koliseva välys joka vaunun välissä. Pitkässä junassa paukkuu melkein koko ajan kun osa kun vaunujen väliset liitokset elävät jatkuvasti. | |
| 08.04.2004 13:54 | Pete: | Veturin suoratoimijarruahan käytetään vain pelkällä veturilla liikuttaessa. Junajarru jarruttaa myös veturia, ellei kuljettaja erikseen irroita veturin jarruja. Sr2 jarruttaa automaattisesti myös sähköjarrulla, kun junajarrua käytetään. Pelkällä junarungolla jarruttaminen (veturin jarrut irti) estää myös hyvin rytyytystä pitäen välin löysänä kokoajan. Sen sijaan vuorotellen vedettäessä ja veturin sähköjarrulla jarrutettaessa väli kiristyy ja löystyy vuorotellen, jolloin kyyti on melko epätasaista. | |
| 08.04.2004 15:28 | Risto Hyvärinen: | Jo höyryvetureissa oli jarrujen kevennysventtiili, jolla saatiin veturin jarruja "kevennettyä", että vaunut jarruttaa. On paljon useampia jarruttavia pyöriä. Oikeaoppisesti autojakin pitäisi hinata niin, että hinattava jarruttaa, että köysi pysyy kireänä koko ajan, tai sitten kiristää kevyesti käsijarrua. | |
| 25.02.2005 20:28 | Antti Busk: | Eikös venäläisissä matkustajavaunuissa ole myös sivupuskimet? | |
| 29.05.2005 09:48 | Joona Kärkkäinen: | On tai ainakin suomessa liikennöivillä (repin ja tolstoi). |