17.10.2024 / Siuro
17.10.2024 Syksyn "ilot" saapuneet rautateille. Propsijuna jäi mäkeen, kuten tavallista ja Tampereelta tuli Sr3 VET 11836(?) hätiin. En ole ennen nähnyt moista "viritystä", Sr1 veti ja Sr3 työnsi...
Kommentit
| 18.10.2024 17:13 | Lasse Holopainen: | Kyllä se Siperian Susikin sutii lehdillä. Varsinkin kun lehdet on kiskojen päällä. Mutta siis onhan tollasia virityksiä ennenkin tehty. Esimerkiksi Keravan ja Sköldvikin välillä kerran Suden vetämä juna jäi mäkeen. Marsu tuli työntöavuksi. | |
| 19.10.2024 07:35 | Ari-Pekka Lanne: | Jos vaikka Deeveriin verrataan, niin Siperian Susi vasta pakkaakin sutimaan. Kolmonen ei kehittyneen luistonestonsa takia niinkään lyö ympäri, mutta juuri sen kummemmin se ei siltikään tai juuri sen takia saa liukkaalla kehitettyä vetovoimaa; eli lopputulos on helposti sama. Toki hyvällä kelillä Siimenssi vie junan kuin junan vaikka kuuhun. Se mitä liukkaalla kelillä tarvittaisiin, on vetäviä akseleita ja niiden päälle paljon painoa. Mulla aukesi kerran liukkaalla kelillä tämmösellä kakkosnelosella puutavarajunalla Suden pääkatkaisija tässä Siuron mäessä; varmaan niitä Susien tyyppivikoja eli -ominaisuuksia. Vanhoja, rataverkkoamme nähneitä laitoksia kun ovat. Ajattelin että nyt kyllä tämä juna jäi mäkeen, ei voi mitään. Mutta niin vain pääkatkaisija meni laakista kiinni, ja mäen kiipeäminen jatkui keskipakoispuhaltimien huudon säestämänä. |
|
| 19.10.2024 09:50 | Timo Salo: | Nonni, asiantuntija ilmottautui: A-P, miten nuo veturinkuljettajat hoitaa "narun puutteen", eli yhteenkytkennän? Radioyhteys, että anna lisää tehoa/jarruta jne? Taitaa olla tarkkaa kuormamittarin vahtimishommaa tuollainen ajo, ettei toinen veturi ole vain kuormana...? Perässä ajava jarruttaa omillaan, kun pyydetään, vai jarrut kytketty kuitenkin yhteen? Kaikkia hölmöjä ongelmia nousee mieleen, vallankin kun tietää Sr3:sen kovan automatisoinnin... | |
| 19.10.2024 15:04 | Ari-Pekka Lanne: | Useimpiin Timon kysymyksistä löytyy vastaus Jt-2024:n ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2024-10_jt_web.pdf ) s. 44-45. Sieltä löytyy mm.: »Avustavan ja avustettavan välillä on oltava jatkuva puheyhteys.» Aivan kuin vaihtotöiden työntöliikkeessäkin. Veturi sen sijaan ei tiedä, mikä sen taakkaa mahdollisesti missäkin tilanteessa keventää —, onko se ehkäpä myötätuuli, alamäki vai toinen veturi. Siinä mielessä kuormitusmittareita ei tarvitse tarkkailla. Ja vaikka tässä olisi Siimenssin tilalla muinaisdeeveri työntämässä, Tampella-MGO:nkaan moottorijarrutus tuskin heti on vaarana, kuitenkin sellainen rypistys edessä. |
|
| 19.10.2024 17:59 | Timo Salo: | Kiitos linkistä ja nyt alan ymmärtää miksi VORGissakin välillä kinataan kuskien kesken lähes olemattomista asioista... :-) Melkoista kapulakieltä ja numeerisia arvoja mitkä pitäisi ilmeisesti tallentaa pysyvästi henk.koht.-kovalevylle?Tuo kuormitusajatusvirhe johtuu oman alan vastaavista tilanteista missä tehoa nostetaan esim. tehotransistorien rinnankytkennällä. Siinähän on ensiarvoisen tärkeää, että molemmat (tai kaikki komponentit) ottaa kuormaa samanverran. Muuten työtä tekevä komponentti tuhoutuu ja toinen vaan elvistelee, että helppo homma.Sama tilanne, joka on lähempänä tuota veturijuttua on servojen rinnakkainajo. Siitä ei tule mitään, jossei moottorit ole täydellisessä synkroonissa. Tuossa juna-avustuksessahan on se ja sama, jos avustaja kuormittaa itseään 90% ja avustettava sen 10%. Kunhan mälli lähtee liikkeelle ja pääsee perille...Sen verran vielä Lassellekkin, että tuo nousu Siurosta Nokialle ei vaadi edes niitä märkiä lehtiä kiskoille. Susikaan ei jaksa määräänsä enempää, jos on reipas nousu ja mutkia radassa... (tuollaiset kalikatkin painaa, kun niitä on tarpeeksi) | |
| 19.10.2024 18:11 | Ari-Pekka Lanne: | Näin se on. Veturi on laitos, jonka tehtävä on saada allaan lepäävä maapallo liikkeelle, pyörimään veturin alla. Se ei onnistu, jollei veturi saa pyörillään kunnon otetta kiskoista. :op | |
| 19.10.2024 20:42 | Lasse Holopainen: | Hyvä, sutii se Siperian Susikin sitten vaan kiskoilla jos on mäkeä. Varsinkin jos kiskot on ratapölkkyjen päällä ;) | |
| 21.10.2024 13:56 | Ari-Pekka Lanne: | Kaikilla niillä laitoksilla on omat luistelutyylinsä. Ja toiset tykkää luistelusta vähän enemmän kuin toiset. Siperian Susi on brutaaliin tehoonsa nähden kevyt, eivätkä pyöräkerrat ole sidoksissa toisiinsa, kuten muinaisdeeverissä. Aina siellä joku akseli haluaisi sutaista tyhjää, mutta kun yksikin Deeverin akseleista pitää, niin kaikki pitävät. Nämä selittävät muinaisdeeverin tuntuvasti parempaa pitoa. Mutta pitokin on vain yksi asia. Ei pelkkä vakaa käsi tee kirurgia; tarvitaan muutama muukin juttu. Deeveristä kiehuu vaihteistoöljy, Sudesta ajomoottorien käämit, Kakkosesta välipiirit ja Siimenssistä bitit. | |
| 21.10.2024 18:00 | Lasse Holopainen: | No, ne on ominaisuuksia...? Deeverillä jos meinais muuten tehdä Suden työt, niin eikös niitä usein tarvittaisi enemmän kuin yksi? | |
| 21.10.2024 18:54 | Ari-Pekka Lanne: | Ominaisuuksia kyllä, joista yksi on tuo ympärilyöntiherkkyys. Ja toki, laitokset ovat joka suhteessa niin erilaisia, ettei niitä voi sillä tavalla yksi yhteen vertailla. Tai jos siihen lähtisi, niin se olisi oma romaaninsa... |