??.??.1950 / Helsinki Töölö
??.??.1950 Hieno kuvakulma. Kapealta näyttää ratapenkka. Töölönlahti on tässä varmaan historiansa karmeimassa kunnossa. Puhdistua se alkoi vasta 70-luvulle tultaessa. Lahteen pumpataan merivettä (vuodesta 2005) putkea pitkin Humallahdesta, joka on Pohjois Hesperiankadun länsipäässä. Suurin ongelma ovat kuitenkin pohjasedimentit eli se mitä sinne on kertynyt niin jätevesien kuin myös sokeritehtaan erinäisten liemien matkassa.
Kommentit
| 07.11.2024 02:34 | Jouni Halinen: | Töölönlahti on rehevöitynyt 1700-luvulta alkaen veden vähäisen vaihtuvuuden seurauksena. Töölönlahden eteläpäästä jatkui Esplanadin tienoille vielä 1800-luvun alussa pitkä ja kapea Kluuvinlahti. 1800-luvun aikana matala ja mutainen Kluuvinlahti kuitenkin täytettiin ja otettiin rakennuskäyttöön. Töölönlahden pohjoispuolella Keski-Pasilan ratapihan paikalla oli Töölönjärvi, joka sai vetensä Ilmalan soilta ja joka laski Töölönjokea pitkin Töölönlahteen. Pasilan Töölönjärvi kuivattiin 1870-luvulla, jolloin myös Töölönjoen virtaus ehtyi. Alppipuistossa vanha jokijuoma on paikoitellen padottu lammiksi. Kesäisin keskellä Töölönlahtea toimi suihkulähde vuoteen 2011 saakka, jolloin se säästösyistä suljettiin. Töölönlahti rantoineen on myös monipuolinen luontokohde. Töölönlahdella pesi vuonna 2020 muun muassa erittäin uhanalainen nokikana, jolla oli kahdeksan pesää. Samoin lahdella pesi silmälläpidettävä silkkiuikku, jolla oli 8 pesää. Kaksi kyhmyjoutsenparia pesi lahdella. Toiselle kyhmyjoutsenperheelle kuoriutui seitsemän poikasta lahden eteläosassa, mutta pohjoisosan kyhmyjoutsenperheen pesintä epäonnistui. Munia oli ilmestynyt pesään, mutta poikasia ei näkynyt. Telkkä on pesinyt lahden rannalla olevassa pöntössä. Lahdella on pesinyt myös sinisorsia ja vaarantuneita haapanoita. Harmaahaikara kalastaa usein lahdella ja pikku-uikkua on nähty useampana vuotena. Töölönlahti kerää syksyisin runsaasti sorsalintuja, kuten haapanoita, tukkasotkia, harmaasorsia ja myös uiveloita näkyi vuonna 2020. |
|
| 07.11.2024 08:54 | Kari Haapakangas: | Helsinginniemellä ei juuri ole jäljellä alkuperäistä 1700-luvun rantaviivaa. Piskuinen vaikutus on maankohoamisella, jopa Helsingissä, mutta pääsyynä toki erilaiset maantäytöt. Eipä silti, alkuperäisestä maantasostakin on jäljellä vain jokunen rakentamiselta säästynyt kallio. | |
| 07.11.2024 12:36 | Jorma Rauhala: | Tämän kuvan näkymäalueella on kahdessa paikassa vielä alkuperäistä merenrantaa jäljellä. Eläintarhan huviloiden kallioinen ranta sekä Siltasaaressa pieni pätkä Siltasaarenkärkeä. | |
| 07.11.2024 13:25 | Jouni Halinen: | Itse asiassa Töölönlahdella on paljonkin (lähes) orginaali rantaviivaa. Asiaa voi tarkastella kun ”napsuttelee” vuoden 1932 ilmakuvan päällä vuoden 2023 ilmakuvaa. https://kartta.hel.fi/link/es5vnZ (1932) https://kartta.hel.fi/link/es628N (2023) |
|
| 07.11.2024 13:54 | Kari Haapakangas: | Onhan sitä, toki jonkin verran, mutta Töölönlahden etelä- ja pohjoispääty eivät enää 1932 olleet mitenkään neitseellisiä. Itäranta on ehken parhaiten säilyttänyt muotonsa rautatien kainalossa. | |
| 08.11.2024 00:09 | Jouni Halinen: | Vanhin kartta mitä alueelta löytyy on Pitäjän kartta vuodelta 1749. Siinä näkyy Kluuvinlahti laajimmillaan ja kun katsoo Töölönlahden länsi ja pohjoisrantaa, niin kartan mukaan täyttöä on havaittavissa. Pitää kuitenkin myös huomioida tuonaikaisten karttojen epätarkkuus. https://kartta.hel.fi/link/es9rrw |