??.??.1960 Tässäkin hyvä kuvakulma, näkee vähän pidemmällekkin. Kuvan laatu on myös hyvä. Savupiippujen vähäisyys? CC BY 4.0 HKM
06.11.2024 09:34 | Kari Haapakangas: | Ajoneuvojen tunnistuskuva. Traktorin ja "johtajan auton" tunnistus pitäisi olla helppoa, eikä säiliörekkojen vetäjienkään tunnistus liian vaikeaa liene. Varjoisalla seinustalla lienee jo enemmän haastetta. | |
06.11.2024 10:11 | Petri Nummijoki: | 1940-luvun jälkipuoliskon ja 1950-luvun alkupuolen yleisin traktori Suomessa oli Fordson Major E27N, joten se on aika turvallinen veikkaus etenkin, kun etukuormaimesta päätellen traktori on tarkoitettu vähän kovempaan käyttöön eikä mikä tahansa malli olisi kelvannut. Tämmöisellä tehtaalla ei varmastikaan ollut ongelmia saada viranomaisten ostolupaa (vaadittiin loppukesään 1949 asti) tai myöhemmällä ajalla maksaa itseään jonotuslistan kärkeen. Traktorin piirteetkin sopisivat Mörkö-Majuriin aika hyvin, joskin vähän mietityttää, miten etukuormain on saatu sovitettua niin, että ajovalot ovat ilmeisesti paikoillaan? | |
06.11.2024 11:59 | Heikki Jalonen: | Epailen kyllä, että tuo tumma henkiklövaunu ei ole Johtajan auto (tai kosto), näyttää kovasti likitihruisine lyhtyineen Austin A40 Somerset-mallilta. Tuskin se myöskään on (pää)johtajan - vuorineuvos Gunnar Hernberg - vaunu, turhan vaatimatonta tasoa siihen. Traktori vaikuttaa enemmänkin Nuffield Universal M4/DM4-mallilta. Katsokaapa takapyörän napoja, niissä on liukuakseli. Nuffissa sellainen oli noin vuoteen 1957 saakka. Majureissa ei koskaan, ainakaan meillä. Lähempänä oleva puolikkaan vetäjä lienee Vanaja. Muista onkin sitten paha sanoa mitää. |
|
06.11.2024 12:08 | Lasse Reunanen: | Kyllä minäkin traktorin suhteen Nuhvin kannalle käännyn. Ja rekanvetäjistä on mahdoton sanoa mitään. Voi yhtä hyvin olla myös Sisuja. | |
06.11.2024 12:49 | Heikki Jalonen: | Toki. Sisukaan ei ole mahdoton vaihtoehto. Niissä 1950-lukulaisissa ei vielä ollut edes niitä kromiripoja nokassa kimmeltämässä. Piiput ovat harventuneet tehdasalueen suurissa uudistuksissa vuosina 1946...48. On mahtanut Sokeritehtaan äänellä olla painoa ja voimaa, kun ovat rakennustarvikkeiden ja tuontituotteiden lisenssejä projektiinsa saaneet. Aikana, jolloin jokainen naula ja tiili oli tiukassa. Mutta, sokerin tuotanto taisikin olla tärkeä huoltovarmuus-asia. |
|
06.11.2024 13:29 | Lasse Reunanen: | Minulla on Suomen Sokerille uutena hankittu Belliss & Morcom -höyrykone. Se kulkeutui meille Löydön Höyrysahan lakkauttamisen kautta. Liekö olisi tuossa 1940-luvun piippujen harvennunsessa joutanut myyntiin? | |
06.11.2024 14:02 | Petri Nummijoki: | Itse olin näkevinäni, että traktorin etupyörästä paistaisi päivä läpi eli voisi olla valurautaisella puolapyörällä varustettu, joka sopisi Majuriin 1950-luvun puoliväliin asti. Takapyörä ei toki ole normaalimallinen Majurin pyörä mutta etukuormaintraktorissa voisi olla lisäpainot takapyöriin asennettuna. Nuffieldin osalta myös tuontilisenssejä alettiin saada paremmin vasta vuodesta 1955 alkaen ja sitä ennen niiden kokonaistuontimäärä oli vain reilut 200 kpl, kun pelkästään Mörkö-Majurin tuontimäärä oli noin 6500 ja uudet Majurit vuodesta 1952 alkaen päälle. Toki tämä kuva on merkitty vuodelle 1960 mutta olisiko muutamaa vuotta vanhempi oikeasti, kun ajoneuvokanta ei aivan moderneimmasta päästä olevalle vaikuta? | |
06.11.2024 14:04 | Jimi Lappalainen: | Minun mielestäni se on vain heijastus vanteesta. | |
06.11.2024 16:37 | Esa J. Rintamäki: | Herra Heikin maininta Puukenkä-Austin A - 40 Somersetin näköisyydestä pisti omiinkin silmiini. Autokäsikirjan 3.2 (vuodelta 1955) sivulla 15 on BMW 501 sivulta kuvattuna. Se on Austinin kanssa muotoiltu näköjään samaa tuulitunnelia käyttämällä... Bemun pituus on 473 cm ja akseliväli 283,5 cm. Austin A 40:n pituus on netin mukaan 403 cm ja akseliväli 235 cm |
|
06.11.2024 17:45 | Heikki Jalonen: | BMW 501 olisi tosiaan oikean näköinen. Mutta, 1950-luvun todellisuudessa tosiaan lähinnä vuorineuvos-tason auto, Saksan markka oli kallis valuutta jo silloin. Mutta, kyllähän sitä (melkein samaa) herkkua työmiehellekin löytyi: EMW Saksan työkalupuolelta. Muutaman vuoden ikäisenä jo nuorisoauton kastissa. Ei aivan yleinen muttei mikään maata kaatava ihmekään. Mallin 327 keula olisi maskinsa puolesta melko samanlainen kuin kuvassa. Ropelli sinisenä (BMW) tai punaisena (EMW). EMW 340 mallissa puolestaan lyhdyt olivat normaalin kaukana toisistaan. Toisekseen, EMW-autot olivat hyvin yleisesti hienosti kaksivärisiä. Mutta, siitä huolimatta en oikein usko sitä BMW/EMW-ksi. Niissä kun kaikissa oli kerta kaikkiaan piiiiiiitkä konepelti kuutosmoottorinsa (ja runsaan tyhjän tilan) peittona. Tuossa kuvan autossa nokkapelti on melkoisen lyhyt. Edelleen Austinia veikkailen, ihan yleisyys-pohjaltakin. Lassea kadehdin: minäkin haluaisin Löytää semmoisia sahoja... |
|
06.11.2024 17:49 | Heikki Jalonen: | Höyrykone on varmaan vapautunut juuri noissa 1940-luvun uudistuksissa. Tuo höyryvoimalaitos on tietysti turbiinilla, turbiinihalli on tuo matalampi osa voima-asemaa. Ja silloin voimansiirto eri osastoille meneekin sähköllä eikä joka paikassa enää tarvita osaston paikallista konetta tai pitkiä akseli-remmisiirtoja. | |
06.11.2024 18:04 | Lasse Reunanen: | Tuo pieni Belliss oli Löydössä "yökoneena". Siihen on lattahihnavälityksellä 50 kVA Stömbergin genu perään. Ennen valtakunnan verkkoa sillä ajettiin sähköt sahalle ja koko Löydön kylälle silloin kun saha seisoi. Sitten sahan lakkautuksen jälkeen isä osti koko Löydön konehuoneen meille Nurmekseen. Löydössä oli melko uusi, 50-luvulta oleva pääkone, mikä siirrettiin Nurmekseen käyttöön ja on kaiketi vieläkin Binderholtzilla konehuoneessa muistomerkkinä. Tuo pikkukone jäi sitten meille , kun saha myytiin. Isä pelasti sen, muuten olisi mennyt romuksi. | |
06.11.2024 22:30 | Heikki Jalonen: | Tuo Binderholz muuten onkin kiinnostavasti myös rautatie-asiaan liittyvä firma. Heidän kuljetuspolitiikkansa näyttää suosivan rautatiekuljetuksia, varsinkin jalosteiden toimituksissa. Toisekseen, juuri Binderholz toimii nykyään - muiden yli kahdenkymmenen toimipaikkansa lisäksi - myös Jenbachissa, entisen Jenbacherin ja sittemmin GE Energyn kaasumoottoritehtaan nykyisenä toimijana. Halleissa toimii ainakin lami-puutehdas ja levytuotantolinja, mitä lie muutakin. Jenbachin työpaikkaravintolasta on muuten isojen maisemaikkunoiden kautta huiman hieno näkymä ylös Karwendel-vuorille. Yleensähän suomalaisessa todellisuudessa työpaikkaruokalan (pienestä likaisesta) ikkunasta näkyy vain (yhtä likainen) naapurihallin peltiseinä. Jonkinlaista kulttuurieroa olen tuntevinani... |
|
07.11.2024 12:18 | Petri Nummijoki: | Olisiko traktorin etukuormain peräti vaijeriviritys, kun aika erikoisia rakenteita näyttäisi olevan traktorin päällä vai ovatko nekin heijastumia? Majuriin vaijerikuormaimia on ollut saatavilla jo 1940-luvun puolella mutta ehtikö niitä olla Suomessa myös Nuffield-traktoreissa? Ensimmäinen Nuffield-tuonti on kai vuoden 1952 pari esittelykappaletta ja sitten 1953-1954 niitä tuli yhteensä reilut 200 kpl. Vasta 1955 heltisi tuontilisenssejä useille sadoille yksilöille ja siinä vaiheessa tunnettiin jo hydraulinenkin etukuormain. | |
07.11.2024 13:02 | Lasse Reunanen: | Kyllä etupyörän yläpuolella selvästi näkyy nostosylinteri. | |
07.11.2024 13:14 | Jouni Halinen: | Asuin pikkupoikana 60-luvulla Konalassa, Kolsarintiellä. Noin vuonna 1965 talon talkkarilla oli (aika harvinaista varmaan silloin) käytössään traktori (merkkiä en muista). Siinä oli etukuormaaja joka lukittautui vaaka-asentoon kun kauhaa painoi maata vasten ja kauha laukesi kun vetäisi laukaisukahvasta (vaijerikäyttöinen) eli kyseessä oli ko. vaijeriviritys. Näitä lumitöitä seurasi aina lauma pikkukloppeja, minäkin (7 v). Taloon oli rakennettu (vielä?) 1964 roskanpolttouuni, ja sekös jaksoi kiinnostaa meitä poikia, luukku auki ja jollain kepillä hämmentämään palavia roskia. No hetken päästä oli talkkari paikalla, ja ei kun juostiin pakoon ja sama uudelleen. |
|
07.11.2024 13:36 | Petri Nummijoki: | En tarkoita kauhan laukaisua vaan kauhan nostoa vaijereilla eikä hydraulisesti. | |
07.11.2024 13:53 | Petri Nummijoki: | Mutta jos tuo on hydraulinen etukuormain eli traktorin päällä näkyvät rojut ovat jotain heijastumia rakennuksen seinältä niin sitten kai Nuffieldissa pitäisi pystypakoputki olla näkyvissä mutta en saa sellaista silmiini? Majureissa oli vielä uuden Majurinkin aikaan pystypakoputki lisävarusteena ja alapakoputki oletuksena. | |
07.11.2024 14:06 | Jouni Halinen: | Juu, taisi talkkarin traktorissa kauhan nosto toimia ihan hydraulisesti. Kauha tyhjeni aika äännekkäästi ja hätäisesti kun kahvasta vetäisi. Vähän kuin merenneidot Lintsillä. (K-12) https://areena.yle.fi/1-50105870 |