??.??.1948 / Helsinki Töölö
??.??.1948 Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 29.5.-13.6.1948. Mantsku vielä kivetyksellä, ja remppaa tehtiin silloinkin. Kuvassa myös NL:än kehittämän häivehenkilöauton prototyyppi testikäytössä Helsingissä, aika hyvin se jo sulautuu taustaan, pikkusen on vielä petrattavaa.
Kommentit
| 15.11.2024 23:41 | Rainer Silfverberg: | "Messuhallin katolla sirppi ja vasara, Eduskuntatalossa soi sirmakka...." | |
| 16.11.2024 00:32 | Reijo Salminen: | Kerkesit ensin... Vasemmalla on jo metroaseman merkkikin, olisi ollut aika kiva ylläri jos olisivat esitelleet jotain täkäläistä sotakorvaustuotetta omanaan, no tiedä sitten mistä nuo muut onkaan olleet peräisin. Upea kuva, ja kertoo monta asiaa tuosta ajankohdasta. En olisi uskonut että näin on tilanne ollut, hyvä että kuvia löytyy ja että niitä päästään katselemaan. |
|
| 16.11.2024 00:58 | Hannu Peltola: | YYA-sopimus oli allekirjoitettu vasta hetkeä aikaisemmin 6.4.1948. Vain pari kuukautta aikaisemmin Parolassa oli muodostettu (ajan mittapuun ja Suomen resurssien puitteissa) vahva taisteluosasto, jonka tehtävänä olisi ollut Helsingin takaisin valtaaminen kommunistien ja venäläisten järjestämän vallankaappauksen jälkeen. Tuomiokirkon kryptaan oli kerätty punaisen valpon ja liikkuvan polisiin aseet. Porkkalassa 40 kilometrin päässä Helsingistä venäläinen sotaväki oli valmiina marssimaan Helsinkiin panssareiden ja ilmavoimien tukemana. Elettiin todellisia vaaran vuosia! | |
| 16.11.2024 02:10 | Jouni Halinen: | CCCP teksti Neuvostoliiton teollisuusnäyttelyn aikana 1948 messuhallin eteläpään seinässä. Jos Suomen historia olisi kulkenut samaan suuntaan kuin Baltiassa, tämä näky olisi voinut vuosikymmenet olla osa Mannerheimintien katukuvaa Helsingissä. Toukokuussa 1948 Töölön kisahallin, silloisen Helsingin messuhallin, seinälle nostetut CCCP-kirjaimet julistavat onneksemme neuvostoliittolaisen tekniikan vallanneen Töölön eikä koko valtakuntaa. Keväällä 1948 Suomessa seurattiin uutisia herkeämättä. Presidentti Paasikivi sai helmikuussa Neuvostoliiton diktaattorilta Josef Stalinilta ”kutsun” Moskovaan YYA-neuvotteluihin. Tilanne oli Suomelle tukala. Unkari oli solminut YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa vain kuukautta aikaisemmin ja Prahassakin kuohui. Kommunistien vallankaappaus johti kansandemokratian syntyyn ja Tšekkoslovakiasta tuli Neuvostoliiton johtaman itäblokin osa. Suomessa Tšekkoslovakian tietä haluttiin välttää viimeiseen asti, olihan Suomi vasta selviämässä vuosien aseellisesta taistelusta Neuvostoliittoa vastaan. YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 6. huhtikuuta 1948. Allekirjoittajina olivat Suomen presidentti J. K. Paasikiven valtuuttama pääministeri Mauno Pekkala ja Neuvostoliiton korkeimmanneuvoston puhemiehistön (käytännössä kommunistipuolueen pääsihteeri ja pääministeri Josif Stalinin) valtuuttama pääministerin tehtäviä hoitanut varapää- ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotov. Olishan neukit voinut toimia vielä veemäisemminkin. Malmille olisi lennätetty näytille 100 lentokonetta (nyt vain 1), Töölön ratapihalle samoin näytille 10 junallista täynnä erilaista "esiteltävää" kalustoa ja messuhallille kenttä täyteen erimallisia panssari ajoneuvoja Suomalaisten ihmeteltäväksi. Joku sodan käynyt kaveri olisi tietenkin tokaissut. "Kato vaan, noitahan me saatiin ryssältä 10 kapppaletta "lahjaksi" Kannaksella 1943" |