??.??.1958 / Helsinki Töölö

??.??.1958 Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 29.5.-13.6.1948. Kun Suomessa on/oli "hullujussi", niin olisiko tämä sitten hullujosif (сумасшедший Йосиф). Jonka kaivurin viimeinen versio on tietenkin ”hulluvladimir” (безумный ”владимир). Pienempiä malleja on sitten läjä muita hulluja, ja niitähän heillä riittää. Taka-alalla kulkee nykyinen Helsinginkatu.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Helsinki Töölö
Kuvaaja: Jouni Halinen
Kuvasarja: Neuvostoliiton teollisuusnäyttely 29.5.-13.6.1948.
Lisätty: 16.11.2024 00:59
Muu tunniste
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

16.11.2024 01:06 Hannu Peltola: Tämä(kin) on todennäköisesti jonkin yhdysvaltalaisen tuotteen kopio metrimitoilla. Heikki?
17.11.2024 00:02 Heikki Jalonen: Neuvostoliitossa rakennettiin monenlaisia kaivinkoneita. Niiden suunnittelun alkulähtökohdat ja alkumallit taisivat olla aika kirjavia. Paljon oli saatu vaikutteita vaikka mistä, mutta oli myös ihan itse kehitelty sekä ominaisuuksia että suoritusarvoja. Tuon kaivinkoneen peruskonstruktio juontaa juurensa 1930-luvulle. Aikaan ennen hydrauliikkaa tai Saksasta mukaan tarttuneita matkamuistoja.

Silmiin pistää tuon koneen telaston samankaltaisuus amerikkalaisen Northwestin kanssa; se oli meilläkin hyvin tunnettu kone jo 1920-luvulta (VR osti useamman, kuvia löytyy täältä VORGista). Perusketjuton rakenne ei ollut Amerikassa tavallisin muiden valmistajien piirissä, mutta Northwest sitä käytti. Muutenhan Neuvostoliitossa nimenomaan suosittiin juurikin ilman perusketjuja olevia telastoja, varsinkin kaikensortin rauhanrakennuskoneissa. Tai niin jokapaikan Neuvosto-yleisessä DT-75-telatraktorissa. Stalinets-telakoneessa (Tseljabinskin tehtaan S-65) puolestaan oli perusketjullinen tela, kuten esikuvassaan Caterpillar 60:ssä oli.

Kuvan kone on E-505, valmistaja Kovrovin Koneenrakennustehdas (Kovrovets). Kokoluokaltaan 0,5 m3. Moottorina KDM-46 4-syl etukammiodiesel. 80 hevosvoimaa revittiin irti 13,54 litran iskutilavuudesta 1000 rpm taajuuksilla. Sama moottori löytyi myös isommasta Stalinetsista, S-80. Bensa-penikka totta kai. Koneen työpaino vaihtelee varustuksen mukaan luokassa 25...30 tonnia. Voisi olettaa, että samaa moottoria käytettiin myös erilaisissa (kapearaiteisissa) teollisuusvetureissa.

(Erittäin) puolueellisen aikalaisarvion mukaan "moottori oli epätyydyttävä sekä mittojensa ja että painonsa puolesta". Tämän puolueellisen arvion meille tarjoavat Yhdysvaltojen Veronmaksajat. Tarkemmin CIA:n Neuvostoteollisuutta arvioivat raportit. Liittyvä raportti on tullut julkiseksi vuonna 2011.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!