??.??.???? / Tuntematon

??.??.???? Ostin äskettäin tällaisen valokuvan, jossa on täydessä raakapuulastissa oleva tavarajuna menossa kuvaajasta poispäin ja tyhjä vastaava juna kaukaisuudessa lähestymässä kuvaajaa. Kapearaiteinen tuo taitaa olla. Veturit ovat molemmissa junissa samoin päin eli savupiippu kuvaajasta poispäin ja näyttävät myös melko samanlaisilta keskenään, sikäli, kuin niitä yleensä erottaa. Etualalla on raideristeys. ja vaihde. Kaikki tiedot, oletukset tai veikkaukset kuvauspaikasta ja -ajankohdasta ovat tervetulleita.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Tuntematon
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Timo Salminen)
Lisätty: 17.11.2024 16:49
Junatyyppi
T:
Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta, Kapearaiteinen
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

17.11.2024 18:40 Eljas Pölhö: Risteävä kapearaiteinen näyttää vielä kapeammalta kuin "päärata". Hyvinkäällä oli tallainen paikka kaartessa (katse olisi kohti Hyvinkään Karkkilan radan ratapihaa ja asemaa). Taustan maisema vaikuttaa kuitenkin melko metsäiselle verrattuna omaan kuvitelmaani. Puutavaralasti ei taida olla tyypillistä HKR:n tavaraa, jollei sitten Kytäjän metsiä ole juuri hakattu. Vaihtoehto olisi varmaan jossakin luovutetun alueen puolella, mutta veturit eivät näytä aivan pieniltä metsäradan vetureilta.
17.11.2024 19:19 John Lindroth: Lähin vetureista näyttää vahvasti Karkkilan radan veturilta! Taain veturi voi olla vaikka Vr1?
17.11.2024 19:48 Teppo Niemi: Kun katsoo vaunun kytkintä, niin kytkin näyttää Hyvinkään Karkkilan rautatiellä käytössä olleelta kytkimestä. Vaunusta tulee kuitenkin mieleen Loviisan rautateiden K -sarjan vaunu. Ja niitä käsittääkseni hankittiin niin Hyvinkään Karkkilan rautatielle kuin Jokioisten rautatiellekin.
18.11.2024 14:20 Esko Maasalo: Näenkö oikein että viimeisessä vaunussa seisoo yksinäinen lammas/vuohi/koira??
18.11.2024 14:33 Lasse Holopainen: Kyllä n e ä t.
19.11.2024 12:34 Leevi Halonen: Näyttää koiralle. Yhdellä Hyvinkää-Karkkila rautatien veturinkuljettajalla oli koira. Tämä koira oli monesti seurannut isäntäänsä töihin ja oli jopa monesti päässyt veturin kyytiin, ja kun kuljettaja ei sitten ottanut koiraansa veturiin joka kerta kyytiin niin koira oli hypännyt itse tavaravaunun päälle ja matkustanut salaa isäntänsä mukana. Olisikohan kenties sama koira.
19.11.2024 18:12 Pauli Ruonala: Karkkilan radalla oli vaihdelyhdyt sähköistetty samalla tavalla kuin kuvassa, vetämällä pylväästä sähköjohto lyhtyyn, ks. https://vaunut.org/kuva/57839
19.11.2024 18:57 Rainer Silfverberg: Siis onko tuo ihan totta?
19.11.2024 19:34 Jorma Rauhala: Kapeat kiskot -kirjassa (s.30) on valokuva Rauhalan vaihteelta ja siinä näkyy myös tuollainen vaihdelyhdyn hirsipuumainen ilmajohtosähköistys. Kuvassa näkyvän Hyyppärän kivilouhimon radan risteys sijaitsee myös näillämain. Olisiko tälle kuvan liikennepaikalle parhain nimi Rauhala :)
19.11.2024 23:06 Rainer Silfverberg: On sellainen kuva kyllä mutta on vaikea uskoa että olisi sähköjohto ja että nuo antiikkiset vaihdelyhdyt olisivat olleet sähköistettyjä.

Muuten Loviisan radan varrelta löytyy kanssa Rauhala (Fredsby) ja luulin ensin että tarkoitit sitä. Ei tosin itsenäisenä liikennepaikkana mutta kaupunginosa Loviisan aseman eteläpuolella kumminkin on sen niminen.
20.11.2024 00:47 John Lindroth: Itse uskon että ainakin Hyvinkäällä ja Karkkilassa kuvien perusteella oli sähköistettyjä lyhtyjä,olivathan rataa käyttävät tehtaat lähinnä Högfors kautta aikojen edistyksellisiä ja myös kansainvälisesti linkittyneitä !Näinollen olettaisi että yrityksiä palvelevan rautatien turvallisuuteen myös kiinnitettiin jo noihin aikoihin huomiota!Lisähuomiona voidaan todeta että työterveyshuolto käynnistyi Suomessa teollistumisen mukana jo 1800 luvun lopulla ,vaikkakin sen alku lienee ollut nihkeätä.Näinollen ajatus siitä että homman täytyy olla hanskassa ja turvallista koska päinvastaisessa tapauksessa saattaisi myös radan palveluja käyttäville syntyä mainehaittaa!
20.11.2024 01:33 John Lindroth: Itse uskon Jorman näkemykseen ja myös siihen ettää taain veturi on Kana Vr1 jostain muistuu mieleen että Hyvinkään varikolla oli aikoinaan oma Kana kunnes Hyvinkään ratapihan päivystyspalvelun toiminta siirrettiin Riihimäen alaisuuteen?Voisikohan joku asiasta perillä oleva tarkentaa tätä asiaa?
20.11.2024 02:09 Lasse Reunanen: Kyllä pitää arvostaa asiaan vihkiytyneiden tietoa vanhan infrastruktuurin yksityiskohdista. Kullanarvoista tietoa tällaisten kuvien tunnistamiseen. Tämänkaltainen tietokin tulee isolta osin katoamaan, koska jonnea ei kiinnosta. Itsellä on jotain vastaavaa tietämystö laiva- ja autopuolelta, mutta melkoisen suppeasti tässäkin ketjussa ilmenneihin asioihin verrattuna.
20.11.2024 02:14 Esa J. Rintamäki: Aikamoinen toteutus vaihteenlyhdyn valaisemiseksi, jos johdossa kulkee 220 V!
20.11.2024 03:08 John Lindroth: Kaikki rakkaat arvoisat Daamit ja Herrat tykkään teistä kaikistaja ja erilaisista mielipiteistä ja siitä että keskustelu säilyy aina mielenkiintoisena sekä myös toista osapuolta arvostavana , ja se että tosiasiat ehkä lopulta tulee esille pitkän keskustelun ja spekuleerauksen jälkeen on upeaa että täällä voidaan käydä nyt ja tulevaisuudessa syvällistä diskuteeraamista sekä kaikkia osapuolia huomioivaa ja mielipiteitä arvostavaa rakentavaa keskustelua johon kaikki ovat tervetulleita!
"That's The Way It Shall Be Now Until Forever"
20.11.2024 07:54 Teppo Niemi: Nyt kadonnesseessa Rautatiearkisto -sivustossa oli veturien sijoituslistoja ainkin konepiireittäin. Olikohan siellä kerrottu peräti varikkokohtainen sijoituskin. Jos oli, niin noista listoista tuo Vr1 sarjan sijoitus Hyvinkäälle voitaisiin varmistaa.
20.11.2024 09:27 Eljas Pölhö: En tiedä milloin Hyvinkään tallin käyttö vaihtoveturin sijoittamiseen päättyi, mutta ainakin 1960-luvulla veturi tuli aamulla Riihimäeltä ja palasi sinne illalla. 1960-luvun alussa tyypilliset vaihtoehdot olivat Vr1, Vv13 ja joskus Tv1, puolivälissä Vr5 ja Vv15 tulivat mukaan ja Tv1 poistui. 1960-luvun lopulla yleisimmät olivat Pr1 ja Vv15, joskus Vr5. Havainnot tehty oppikoululuokan ikkunasta 1960-1967.
20.11.2024 09:56 Petri Nummijoki: Tuliko Hyvinkään päivystysveturi Riihimäeltä jo heti 1960-luvun alussa vai vakiintuiko käytäntö vuosikymmenen mittaan? Minullakin olisi mielikuva kalustohavainnosta, että Vr1 olisi ollut Hyvinkään tallissa ja vielä ehkä 1960-luvun alkuvuosiin ajoitettuna. Tietysti onhan Hyvinkään tallissa voinut olla Vr1 vain säilytyksessäkin, jos tavaraliikenne on ollut hiljaisempaa esim. kesäaikana eikä kaikkia Riihimäen vaihtovetureita ole tarvittu.

Olisiko filmin https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAy​oT8 kohdassa 3:45 Vr1 töissä Hyvinkäällä (ilmeisesti toukokuussa 1962). Tosin ei kerro mitään siitä, onko työvuoro alkanut Riihimäeltä vai Hyvinkäältä.
20.11.2024 11:11 Eljas Pölhö: Koulutuntien havaintojen perusteella ei voi tietää missä veturi yöpyi. Esimerkiksi 1961 graafinen aikataulu ei vielä tunne siirtoajoa Riihimäeltä, mutta se voisi kuitenkin näkyä aikataulukirjassa. Minulta meni kaikki 60-lukuiset kellarin viemäriputken hajotessa varastoni päällä, mutta jos jollain muulla olisi tallella esim 1960-65 väliltä, niin niistä voisi kurkkia (muistaakseni numero olisi 1100-sarjaa Pasilan junien jälkeen ja junatyyppi ehkä J).

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!