??.??.1941 Kauklahden kaaviossa (rajasin, jotta mahtuu luettavassa koossa) näkyy kapearaiteiset radat aseman kummassakin päässä. Raide II on rakenteilla tai muutoksen alla ja merkitty punaisella. Raiteiden I ja 18 välissä on vesitorni ja halkokatos sen kummallakin puolella. Vertaa kuvaan https://vaunut.org/kuva/172109 , jossa venäläinen veturi peruuttaa raidetta I ja suomalainen veturi odottaa raiteella II päästäkseen junan eteen vetämään se Helsinkiin.
02.12.2024 10:46 | Hannu Peltola: | Kiitoksia Eljas kuvan latauksesta, tämä on erittäin mielenkiintoinen vanhalle kökkeliläiselle! Vasemmalla oleva kapearaide on merkitty kuvassa Ab Troili Oy:n raiteeksi. Tämä kylläkin kulki kapearaide Sinkkivalko Oy:n Kauklahden tehtaille. Sota-aikana Sinkkivalko Oy:n tehdasrakennuksessa toimi Sytytiin Oy:n Helsingin tehtaat sotaa paossa ja tehtaalla tuotettiin mm. sytyttimiä 37 mm ja 40 mm tykkeihin. Lisätietoa Sinkkivalkosta löytyy mm. täältä: https://urbanex.ninja/kohde/sinkkivalko-matka-tehdastyolaisen-historiaan/ Vaihteen 6 kohdalta erkanee pistoraide Kauklahden lasitehtaalle. Mille tehtaalle oikeanpuolimmainen kapearaide vei? Samalle alueelle valmistui 1958 SLEV Oy:n Kauklahden tehtaat. |
|
02.12.2024 11:06 | Eljas Pölhö: | Oikeanpuoleisen kapearaiteen kohdalla Espoonjoen etelärannalla oli tiilitehdas. En ole varma sen omistajasta, mutta saattoi olla Oy Teljän tehtaat - Teljeverken Ab (1943-1947) -> Polar Oy Kauklahden tiilitehdas (1947-1953). | |
02.12.2024 11:19 | Erkki Nuutio: | Kauklahden lasitehtaasta (lasituotteista, tehtaasta ja sen ihmisistä) on edustava kirja Lasin aika Kauklahden lasitehdas 1923-1952 (Espoon kaupunginmuseo, 2017, 193 s. Saatavilla ainakin Suomen Lasimuseosta Riihimäeltä. |