04.12.2024 / Lanne, välillä Karkku–Heinoo (nykyinen)
04.12.2024 Ari-Pekalle ihmeteltävää... Paikan nimi on Lanne ja sekin oli uusi asia lähes paikkakuntalaiselle. :-)
Kommentit
| 04.12.2024 22:31 | Ari-Pekka Lanne: | Kiitos vain Timo, mutta huomasin jo tuon saman vahingossa juhannusviikolla, kun yritin satuilla kuvatekstiä kuvaan https://vaunut.org/kuva/168906 ― siinä kun tutkiskelin kartasta, minkä nimen keksisin Heinoon tuloesiön EoP235 vihreänäkimaltelunarratiivin mäelle. Paikannimi »Lanne» on präntätty Karttapaikan maastokarttaan pystysuorin kirjaimin ― ei siis vinottaisena kenotekstinä ―, meinaten sitä, että kyseessä ei ole maastonimi vaan asutusnimi. Toisin sanoen siinä Karkun Riippiläntien varrella on sillä kohtaa sen niminen tölli tai pientila. Vaikka sukunimi on harvinainen, on samannimisiä sukuja ainakin kaksi. Sitä toista esiintyy niin ikään Satakunnassa. Törmäsin kerran 2010-luvulla yhteen heistä. Olin Porin matkakeskuksessa rahastelemassa linja-auton kyytiin pyrkiviä matkustajia. Muistaakseni olin ajanut Turusta Poriin, jossa edelleen Vaasaan jatkavan pikavuoron kuljettaja vaihtui. Se oli sitä aikaa, kun Matkahuollon kautta ostetut nettiliput tarkastettiin nimen perusteella. Eräs kyytiin nousseista oli nuorehko naishenkilö, jonka sukunimenä oli tuttu nimi. Nainen oli minulle täysin tuntematon, eikä siis mitään sukua. Sukunimikaima. Toisesta sukunimikaimahenkilöstä minulta alettiin kyselemään parin-kolmen henkilön suin vuonna 2022, että olenko sukua hänelle. Kunnes hän sitten maanantaina 26/6-2023 yllättäen ilmoittautuikin juttusilleni. Olin Ilmalan Pendohallin raiteella 722 valmistelemassa SAA 61087:tta (Sm3 #06), kun ohjaamon oveen koputettiin. Ovesta pelmahti muutaman sanan vaihtamaan sukunimeltään samanniminen veturinkuljettaja. Ja se, mikä oli mielenkiintoinen tieto, minkä häneltä siinä kuulin, liittyy nimen etymologiaan. Itse en ollut tullut sillä niinkään vaivanneeksi päätäni ― korkeintaan tyytynyt arvelemaan nimen varmaankin viittaavaan lantioon. Mutta ei, tämä sukunimikaimaveturinkuljettaja kertoi sen viittaavan paremminkin jonkinlaiseen maastonkohtaan. ( https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_b8233a7ddf77c3ebf00baf7e9644d11d&word=lanne:1&list_id=150878 »Ihmisestä, jolla on paljon maata ja metsää: sill ̮ol levijät lantiet.») Se että kaimasukua on Satakunnassa, lähellä omaani, ei varmaankaan ole sattuma. Perimätiedon mukaan isovaarini Vihtori »käänsi lapiolla» aiemman nimensä »Lagerkvist» joskus viime vuosisadan alussa tai aiemmin ―, siihen aikaan, kun vastaavat suomennokset olivat muodissa. Ehkä hän varasti paikallisissa ympyröissä kuulemansa nimen, joka sattui alkamaan samalla tavoin. Isovaari oli jossain vaiheessa, vielä perheineen Porissa asuessaan, töissä Valtionrautateillä. Tuolta ajalta on olemassa mustavalkoinen valokuva, jossa Vihtorin näköinen hahmo poseeraa Sk2-veturin tenderissä. Ilmeisesti hän työskenteli veturinlämmittäjänä. Mutta hän oli myös seppä, mistä johtuen kiukaislaiset talolliset, joilla oli runsaasti töitä sellaiselle, houkuttelivat hänet muuttamaan perheineen Kiukaisiin. Vihtori osallistui Kiukaisten-vuosinaan myös kunnallispolitiikkaan. Olisiko puoluekanta (SDP) ollut väärä, kun hän joutui sisällissodan myötä perheineen Lahden vankileirille, jossa tuomittiin kuolemaan toukokuussa 1918. |