22.08.1980 / Kouvola
22.08.1980 Sisun tunnettu nostoteli nousee vaikka olisi veturi kyydissä! Kouvola-päivien kulkueessa vahva Valtion rautateiden edustus Kontio-Sisun ja liikanimellä VR-Dodge tunnettujen Dodge-kuorma-autojen kanssa. Kuva: Poikilo-museot
Kommentit
| 10.12.2024 20:44 | Martti Vuorikoski: | Hieno ja nostaginen kuva. | |
| 10.12.2024 20:55 | Simo Virtanen: | 44 vuotta riittää nostamaan nostalgian jo aika korkealle. Kuvassa on loputtomasti mielenkiintoisia yksityiskohtia ja vain Pohjola-talo taitaa edustaa pysyvyyttä. Siitä puheenollen, sen viimeinen täysin alkuperäisessä kunnossa ollut kerros on kuluneena kesänä purettu runkoon asti. Täydellinen 70-luvun konttorimiljöö meni siinä. | |
| 10.12.2024 21:25 | Tuomas Pätäri: | Upea kuva. Poikilossa on vielä ensi lokakuuhun asti Mistä Kouvola on tehty? -näyttely, jossa on esillä suuri määrä vanhoja valokuvia kaikenlaisista aiheista, kaupunkirakenteesta ja liikenteestäkin. Kävin keväällä katsomassa. | |
| 11.12.2024 00:01 | Rainer Silfverberg: | Siis onko tuo veturi feikki? Onko sentään hytti ja savupiippu oikea? | |
| 11.12.2024 01:31 | Tauno Hermola: | Erikoinen kapistus, mutta ikään kuin hytin sivulla olisi kuitenkin punainen valmistajalaatta. | |
| 11.12.2024 11:16 | Erkki Nuutio: | Mikä tapahtuma? Pääesiintyjän (veturi vai Kontio?) perässä Dodge-letka. Esittelyvaiheessa näiden sulavampi mallinimike oli Fargo Finlandia Valmet-moottorinsa johdosta. Liikuttiko Linnavuoren kone myös kuvan Dodgeja? Huoltojoukkue varusteineen on lastattu Dodge-lavoille. Kontio on suosiossa harrastekuorma-autona: luja ja näppärä ja lämmin. Se olkoon muisto keskeisestä luojastaan teknikko Topi Kivistöstä, joka Kontio/Karhu-mallien syrjäytyessä siirtyi itsekin eläkkeelle. Sisulla hän työskenteli 1946-1977. Itsellänikin on muistikuvia tästä ystävällisesti myhäilevästä varttuneesta suunnittelijasta. Kontiot ja konepeittojensa tunnisteiksi tulleet valetut alumiinikilvet tulivat tuotantoon K-130 -mallien myötä vuonna 1962. Topi oli suunnitteluryhmän vetäjä. Verrattuna kantavuus- ja hintaluokassaan kilpaileviin ruotsalaiskilpailijoihinsa oli Kontio ajanmukaisempi ja erinomainen yleiskuorma-auto. MUTTA vastoinkäymisiksi tuli sen uusi moottorimalli Leyland 0.400, joka korvasi pienempitehoisen mutta erinomaisen luotettavan Leyland 0.375 -moottorin maailman suurimman suoraruiskutusmoottorien valmistajan tuotannossa. Peltiputkimoottoriksi (jopa jatsarisaapasmoottoriksi: jatsarivarret menevät lommolle) kutsuttu 0.400 oli taloudellinen, mutta aluksi ongelmallinen. Myynti kärsi ja huoltopuoli joutui kovaan työkuormaan. Se tuotti SISUn huoltopäällikkö Antti Saarialhon (SATL:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja sittemmin auto- ja työkonetekniikan professori ) kirjan Autokaluston moottorien ja voimansiirron vauriot (1972). Sittemmin 0.400:tkin palvelivat kelvollisesti, mutta Karhu-Sisu -mallimuutoksessa tilalle tulivat Valmet 611-moottorit. Alkuvuosien 0.400 -hämmingit aiheuttivat lyhyehkön, mutta vielä rajumman ongelman otettaessa vuonna 1966 Leylandin rinnalle tehokas, mutta sudeksi osoittautunut Cummins V8 Ukko-Kontioon. Lastentaudit ratkaistuinakin aiheuttavat lähes aina korjaamattoman haitan, jota kilpailijat käyttävät estoitta hyväkseen ja omat mokansa ja sutensa pyrkivät häivyttämään. |
|
| 11.12.2024 13:13 | Esa J. Rintamäki: | Eikös Sisu perinytkin kuvassa näkyvän nostotelikonstruktion Vanajalta fuusioinnin yhteydessä? | |
| 11.12.2024 13:49 | Kari Roininen: | Eikä Cummins V8 vain jäänyt Ukko-Kontion kokeiluksi,niitä asennettiin myös ratakuorma-autoihin. Nekin korvattiin Valmetin moottoreilla. | |
| 11.12.2024 14:39 | Simo Virtanen: | En tiedä Kouvola-päivän perimmäistä tarkoitusta, mutta sangen riehakasta menoa siellä on ollut. Ilmeisesti erilaiset kouvolalaiset toimijat, valtion rautatiet mukaanlukien, ovat osallistuneet kulkueeseen. Tässä VRU (Valtion rautateiden urheilijat) rullasuksin ja heidän kintereillä varuskunnan väki: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KoV592%3A121&index=0&size=large Kouvolan surffarit surffaavat Datsunin peräkärryssä: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KMV94%3A438&index=0&size=large Harmonikkakerho soittaa lavetin kyydissä: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KoV586%3A42&index=0&size=large Kirjaston ystävät ovat kavunneet Valmetin lavalle: https://poikilo.finna.fi/Cover/Show?source=Solr&id=kouvolanmuseo.KMV94%3A1380&index=0&size=large |
|
| 11.12.2024 15:54 | Jarno Piltti: | Muistelen että jossain Kouvola-filmissä oli liikkuvaa kuvaa vastaavasta kulkueesta. | |
| 11.12.2024 16:26 | Tauno Hermola: | Herra Esa, kyllä Vanaja-telistä aina puhuttiin, ennen kuin Sisu otti sen käyttöön fuusion jälkeen. Olivatko muuten kaikki VR:n Dodget Dodgeja, vai oliko myös Fargo-merkkisiä käytössä? Ymmärtääkseni autot olivat identtisiä. |
|
| 11.12.2024 23:51 | Lasse Holopainen: | Kyllä ainakin täällä vorgissa on n e ä m m ä ollut VR:n Fargoja. | |
| 12.12.2024 19:00 | Juha Toivonen: | Sisun nostoteli oli kylläkin yksin VANAJAN suunnittelema ja toteuttama. Juuri tästä yksityiskohdasta Vanajan edesmennyt pääsuunnittelija Veikko Muronen, oli hieman katkeroitunut. Vanaja suunnitteli, Vanaja toteutti, ja Sisu sai kaiken hyödyn fuusiossa. | |
| 12.12.2024 20:00 | Matti Melamies: | Toisaalta ilman Sisun osaamista ei koko Vanajan tehdasta olisi saatu alkuun. Ja sitä nostoteliä Sisu on käyttänyt jo 55 vuotta Vanajan itsenäisen toiminnan loppumisesta. | |
| 12.12.2024 22:19 | Erkki Nuutio: | Murosen Veikolla, jonka hyvin tunsin oli suuret omat ansionsa mm. viimeisten Vanajan nokkakuorma-autojen toteutuksessa (joissa muotoilijaparinaan Veikolla oli käsityöopettaja-vaimonsa). Kyseiset 1967 Kippi- ja Teli-Vanaja A6-50 iaT6-69 olivat maailmanhistorian tyylikkäimmät nokkakuorma-autot. Johtosija toki on jaettu vuoden 1983 Sisu SR:n kanssa. Minulla oli ilo hakea Lokomon ensimmäisen autonosturin alustaksi muunnettu Vanaja T6-69 Vanajan autotehtaalta Lokomolle 7.1967. Vanaja-nostoteli tietysti kehitettiin Vanajalla, mutta sen vanajalais-suunnittelijaa en ole saanut tietooni. Veikko oli mukana ja suunnittelupäällikkönä siihen suuresti ansiokas. Sisu-Vanaja -fuusio sinänsä toteutettiin kehnosti. Veikko ei Sisulla montaa vuotta viihtynyt. Fuusion myötä Sisun oma nostoteli poistui ja tilalle tuli sellaisenaan Vanaja-teli. R-sarjan Jyry-Sisut olivat likimain Teli-Vanajia, mutta Karjaan ohjaamoisia, joten niissä oli Vanaja-teli jo lähtökohtaisesti. Tätä teliä käytettiin Sisuissa 1968-1982 S-malliston tuloon asti - telipainojen korotusten myötä järeytettynä ja akselistojen-, jarrujen ja pyörien samalla kehittyessä. Sisun akselistoratkaisut olivat jo tällöin selkeästi markkinoiden parhaat. Sisun S-malliston myötä Vanaja-nostoteliä kehitettiin merkittävästi entisestään ja sen uusia ominaisuuksia patentoitiin. Nosto muutettiin kaksitoimiseksi, jolloin taaemmalla akselilla saatiin vetävä akseli nousemaan, esimerkiksi pyörien vaihtoa varten tai tien painuttua vetoakselin alla. Lujuus- ja muulla optimoinnilla saatiin teli 200 kiloa kevyemmäksi. Kuvaus: Sisu-Viesti 5/1986 s. 5-7. Ylivoimaisuus kilpailijoihin nähden siis lisääntyi. Sama koski jarruja, etuakselien kääntyvyyttä ja esimerkiksi vetävää+nostavaa+irroittavaa teliä, jota ruotsalaismerkkeihin sai vasta 10...15 vuotta myöhemmin (selostus Sisu-Viesti 2B/1994 s. 12-13). Käsittääkseni veturinlämmittäjä ja -suunnittelija (Lokomo) -emeritus, teknikko Joel Laurosella oli keskeinen ansio mm. telikehittelyissä. Jolle oli varhemmin M-Sisujen (niittikoppi) suunnitteluryhmän vetäjä. Hän keksi sittemmin superraskaiden Sisujen (LKAB) teliratkaisut. Tuotekuvauksessa ja Jollen haastattelussa Sisu-Viesti 4/1994 s.28-29 kerrotaan ratkaisujen oivallustaustan olleen (höyry)veturien akselistotuennoissa. |
|
| 13.12.2024 02:04 | Esa J. Rintamäki: | M. Mäkipirtin Vanaja-kirjan mukaan: - mitä tulee Sisu-Vanaja fuusioon: Vanajalla rasituksena oli ollut englantilaisten toimitusaikojen venyvyys, mitä moottoreihin tulee. Tehtaalla välillä seisoi runsain määrin puolivalmiita autoja nimenomaan odottelemassa englantilaiskomponentteja. Toisena syynä herra Tor Nesslingin (pää-Sisulainen) harmistuminen kilpailuasetelmasta. Lieneekö osingoissa ollut toivomisen varaa? Niin, ja Vanajissa käytettiin myös Timken - telejä, mutta ne eivät olleet nostavia. Sivumennen: Timken oli/on amerikkalainen firma, tunnettu mm. vierintälaakereistaan. Kuuluisa lienee valokuva, jossa neljä hienosti pukeutunutta neitosta työntää amerikkalaista Timkenillä vierintälaakeroitua isoa höyryveturia nro 1111 liikkeelle, kevyen näköisesti ja kevyen hymyn myötä. |
|
| 13.12.2024 13:09 | Erkki Nuutio: | Tulos oli surullinen tyypillinen fuusioille yleensäkin: 1.0 + 0.7 = 0.9 . Merkkiuskollisuus Sisu vs. Vanaja oli vahvaa (vrt. Scania-uskonto ahtaassa fundamentaalisuudessaan), kilpailijat ostivat Vanajan tärkeimmät automyyjät, moottorien toimitus- ja laatuongelmat jatkuivat yhä, alkuhämminkejä ja vähän sisäistäkin kyyristelyä (lähinnä P.E.Lehtinen vs. V.Muronen). Siitä kärsivät lähinnä linja-autot, joissa Lehtisen teilaamat Vanajat olivat senhetkisiä Sisuja parempia ja haluttuja. Valtio investoi sodan jälkivuosikymmenten ajan voivuoreen ja vastaavaan - ei juurikaan teollisuuteen, ei ainakaan Vanajaan. Jotta fuusiolaskelmien Vanajalle saatiin vähän lisää omaisuuspositioita, täytyi jo sivuun viskatut jakoavaimetkin ottaa niihin mukaan. Vuorineuvos Nessling oli Yhteisisun eli Vanajan autotehtaan Vanajan kuntaan perustanut ja oli sen alkuvuosien johtaja. Vuoden 1943 sopimuksella perustettiin Yhteissisu Oy tekemään armeijalle Sisun kuormureita ja Sisun tuli tehdä pelkästään linjureita (sopimusrahoilla Karjaalle 1943 tekemässään tehtaassa). Linjureissa Sisu olikin ollut maineikas 30-luvulla, olihan se alkuaan koritehdas. Rauhan tultua sopimus purkautui. Tehdas periaatteessa kaapattiin Nesslingiltä. Vuoden 1967 fuusion aikaan oli Nessling kuitenkin jo eläkeikäinen ja luopuja (kuoli vuonna 1971), ja hän itse esitti fuusiota. |
|
| 13.12.2024 16:42 | Tauno Hermola: | Ässä Nupeko tuo Sisun nosturi on? Silläkin oli omat ongelmansa, joista kuulin Nummen tehtaalla harjoittelijana ja myöhemmin TKK:n lujuusopin luennolla.. | |
| 13.12.2024 18:37 | Juha Toivonen: | Tuon fuusion jälkeen Sisu alkoi myös kärsiä "englantilaiskomponenteista". Ei tosin toimitusvaikeuksien, vaan jatkuvien komponenttimuutosten vuoksi. Leyland, AEC, Rolls Royce, Kirkstall, jne... | |
| 13.12.2024 18:50 | Juha Toivonen: | Taitaa olla niin, kuinka Sisu nykyään (=yksityisomisteinen) on vakaammalla pohjalla, kuin Nessling/Valtio-omistajuuksiensa aikakausina. Tuotevalikoimaa on supistettu ja asiakaskohderyhmiä näin karsittu, mutta tilauskirjat ovat erinomaisessa kunnossa. | |
| 13.12.2024 23:33 | Heikki Jalonen: | Tauno: juurikin Ässä-Nupe, 5,2 tonnimetriä. Taidat muistella niitä kääntökehien pesien ratkeamisia? Nupessa kun voimaa riitti enemmän kuin olisi ollut tarpellista, se jaksoi rikkoa paikkansa. Niin jaksoi myös 977, on testattu... | |
| 14.12.2024 21:39 | Tauno Hermola: | En muista enää yksityiskohtia, Veikko Vuorikari ne varmaan aikanaan kyllä kertoi; väsymismurtumasta kuitenkin oli kysymys. VTT (vai TKK?) suunitteli uudestaan ja testasi kriittisen kohdan ja ongelma saatiin ratkaistua ja Ässä Nupen tuotanto, myynti ja toimitukset voitiin aloittaa uudestaan. | |
| 18.12.2024 10:13 | Erkki Nuutio: | US Patent Officen hakusivut muuttuivat muutama vuosi sitten kömpelöiksi, mutta onnistuin silti löytämään patentit, joissa Lauronen ; Joel oli keksijänä. Entisen Vanaja-telin uuden muodon US Patent Number on 4,842,302 Jun.27, 1989 (eli lienee tullut jo vapaasti hyödynnettäväksi). Kotimainen patenttinumero on 74907 vuodelta 1988. Tuotannossa uudistunut nostoteli on ollut vuodesta 1986. Keksinnön tehnyt vastaava suunnittelija oli siis Joel Lauronen, toisena keksijä-suunnittelijana Pentti Kyrölä. US keksintöjulkaisu on nelisivuinen. Kiinnostuneet kaiketi onnistuvat tulostamaan US-julkaisun uspto:n Patent Public Search -sivustolta inventor: Lauronen -haulla. Jollen patentit voi poimia tulostuslistan vanhimpina. Uudemmat Lauroset ovat aivan muilta tekniikan aloilta. Jollen US-patenteista 5,255,754 koskee superraskaiden Magnum-Sisujen (LKAB) koko akselina kääntyvän akselin toteuttavia tuentoja. Veturien akselituennat olivat aiemman veturinlämmittäjä Jollen innoittajina keksintöönsä. US Patent 6,135,484 koskee ohjautuvia akselituentoja varsinaisia perävaunuja varten, toisena keksijänään silloinen Sisun suunnittelupäällikkö Esa Östring. Sen patenttioikeudet oli myyty Tamrock Oy:lle. |
|
| 18.12.2024 14:52 | Reijo Salminen: | Tuossa pdf:nä https://www.freepatentsonline.com/4842302.pdf | |
| 21.12.2024 19:10 | Erkki Nuutio: | "Taitaa olla niin, että Sisu nykyään (=yksityisomisteinen) on vakaammalla pohjalla, kuin Nessling/Valtio-omistajuuksiensa aikakausina. Tuotevalikoimaa on supistettu ja asiakaskohderyhmiä näin karsittu, mutta tilauskirjat ovat erinomaisessa kunnossa." Kommentoin tätä Juhan kommenttia, jossa hän on oikeassa. Toivottakaamme nykyiselle, Oy Sisu Auto Ab:lle ( sisuauto.com ) ja Timo Korhoselle jatkomenestystä. Valitettavasti nykyiset voimavarat ovat suppeat sillä sokeassa yksityistämismaniassa pilkottiin yhtymä osiin. Patriaa lihotettiin Paseilla. Muista osista ja sokeasti fuusioiduista Valmet-osista (traktorit, dieselmoottorit, trukit) muodostettiin Sisu-Yhtymä. Sen vahvistuminen vastuuntuntoisten yksityissijoituksilla (jota Eduskunta oli edellyttänyt) tuli kuitenkin estää Hyvä Veli -operaatiolla. Pääpeluri, KTM:n silloinen kansliapäällikkö Matti Vuoria pisti Sisu-yhtymän johtoon haalimansa, alalle ummikon tj. Christer Granskogin kaupittelemaan yhtymää Partekille, Cristoffer Taxellille. Katso Risto Ranki: Niin siinä käy kun omistaa - Tarinaa valtionyhtiöistä (TE-ministeriö, 2012, sivut 262-273) ja Läpi valkean kiven - Partekin historia (1998 , s. 324) Taxell sohlasi halvalla ostamaansa tuhoa kohti. Keskeinen Sisu Akselistot heitettiin heittopussiksi - tuhottiin sen synergia autoihin, vetomestareihin ja trukkeihin. Sisun vetomestarit häpäistiin nimeämällä ne Kalmareiksi - ja näiden asemaa markkinajohtajana alettiin murentaa. Valmet-trukit lahjoitettiin Ruotsiin Kalmarille. Kun seuraavaksi alkoivat traktorit ja dieselmoottorit näivettyä, joutui TE-ministeriö toimimaan. Se tuhosi Partek-yhtymän traktorien ja dieselmoottorien pelastamiseksi. Se myi ne Konecranesille. Tämä heti myi muun eteenpäin, mutta piti Vetomestarit - yhä Kalmar -nimisinä. Ne se siirsi Puolaan EU-rahoilla tekemäänsä Stagardin tehtaaseen - ja pilasi asemansa. Markkinajohtajaksi taisteli terve hollantilainen Terberg ( https://www.terbergspecialvehicles.com/en/ ). Kiitos Vuorialle, Taxellille ja Herlinille . Terbergillä näitä terminaalikoneita tekee toistatuhatta hyväpalkkaista hollantilaista. Vienti maailman satamiin ja Kannattavuus erinomainen Karjaa Sisu-kuorma-autoineen jäi heittopussiksi. Herlin myi sen toimivalle johdolle, jolla ei kuitenkaan ollut kykyä investoida, vaan myi vähitellen yhtiön omaisuuden. . Tätä tilannetta kuvaa MOT-käsikirjoitus: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/03/29/sisua-myytavana-kasikirjoitus . Tällöin Timo Korhonen osti, eli pelasti mitä oli pelastettavissa, ja jatkaa rahoitusmahdollisuuksirensa puitteissa. |
|
| 22.12.2024 05:56 | Esa J. Rintamäki: | Herra Erkki, mitenkäköhän minulle tulee käsitys, että Taxellin toiminnan pohjana oli suojella "Onnellisten svedupetterien laaksoa" "mongolisuomalaisten" invaasiolta? Toisin sanoen, mikäli Sisu olisikin lähtenyt kasvun tielle, se olisi merkinnyt tuootannon volyymien kasvamista. Eli kasvamista myös työntekijämäärällä? "Fy fan, detta finnjävelsaatanat naturligtvis röstar på SKP, och så lagom murha våra käraste RKP. Det passar väl INTTE!" |
<< Kuvalista
>>