28.04.2024 / Välillä Vuorela (JR)–Santavaihde (JR)
28.04.2024 JR:n vanhan vedenottopaikan jäänteet Humppilassa, nykyisen kalliolouhoksen lähellä suunnilleen Vuorelan ja Santavaihteen välissä. Itse vesitorni viskureineen on sijainnut radanvarressa louhoksen tasoristeyksen kohdalla olevalla levikkeellä, johon vesi on juoksutettu viereisen mäen päällä olevasta keräyskaivosta. Kuvasarjan kuvissa näkyy keräyskaivon kivisiä seinämiä, ja lahonneen puisen vedenottoputken jäänteitä.
Kommentit
| 12.02.2025 19:58 | Antti Laajalahti: | Millonkahan lienee vettä tuosta viimeksi otettu? | |
| 12.02.2025 20:13 | VM Heinonen: | Antti, pitääpä yrittää ottaa selvää! Ellei täällä joku nopeampi tiedä? | |
| 13.02.2025 09:20 | Jukka Viitala: | Lidar-kuvassa näkyy maavalli, jolla on ohjattu pintavesiä keräyskaivoon. Lähteitä tuolla kalliolla ei varmaan ole ollut. Korkeuskäyriä tulkitsemalla korkeusero vallin ja radan välillä on vain 10 m luokkaa, virtaus on varmaan ollut tuskaisen hidasta. https://kartta.museoverkko.fi/?zoomLevel=12&coord=305440.8033132838_6755458.01629542&mapLayers=235+100+default-style-Lidar&uuid=d7fdb4e4-0015-4a60-9b88-cb64b8cd2bf2&noSavedState=true&showIntro=false | |
| 13.02.2025 10:12 | VM Heinonen: | Tuo maavalli erottuu tosi selkeästi nykyäänkin siellä maastossa! Ja tuota luokkaa se korkeusero vaikutti olevan myös paikanpäällä. Mielenkiintoinen tuo kartta, empä olis osannut päätellä että se valli on sitä varten siellä. Kuvittelin joksikin tien pohjaksi mitä myöten tuotu rakennustarpeita tuonne mäelle. | |
| 13.02.2025 12:08 | Jouni Hytönen: | Tuo lidar-kuva on kyllä mielenkiintoinen, kun siinä erottuu monenlaista, mikä ei ilmakuvastakaan näy. | |
| 13.02.2025 13:11 | Jukka Viitala: | Lidar peittoaa Karttapaikan rinnevarjosteen 6-0 varsinkin mäkisessä maastossa ja pienemmätkin detaljit, kuten ensimmäisen kapinan taisteluhaudat, erottuvat selvemmin. Aineisto ei ole ihan yhtä kattavaa. Museoviraston serveri tuntuu vaan välillä pahuksen hitaalta, vaikkei dataa liiku suuria määriä, esim Rantaradan linjauksen seuraaminen vaatii taidepausseja tai karttapohjan vaihtoa maastokartan puolelle. | |
| 13.02.2025 19:58 | Antti Laajalahti: | Lähteet kallioisella seudulla voivat olla aika veikeitä, ne saattaa olla huomattavasti ylempänä kuin ympärillä oleva maasto. Meidän lähellä on vanha kivilouhos jossa on vettä tuhansia kuutioita. Veden pinta pysyy vakaasti liki samassa korkeudessa läpi vuoden. Korkeusero vedenpinnasta ympäröivään maastoon on jotain kymmenen metrin luokkaa. | |
| 13.02.2025 21:21 | Jukka Viitala: | Louhittiin Porvoossa Sköldvikin ratapihan lähistöllä teollista maisemaa rumentava hehtaarin kalliokumpare pois ja se oli monen sadan metrin säteellä ainoa nyppylä, mutta porareikiin tuli runsaasti vettä koko ajan n 6 m:n korkeudelle ympäröivästä maastosta, joten apulantakamat eivät tulleet kymysykseen. Dynyä ja Kemiittiä muutama tonni niin johan tokeni. Lohjan liepeillä oli kallio, jossa porarei'istä nousi 20-30 cm "tatti" vettä ja reikiin sai vain dynyä latauskepillä survomalla, tuli vähän kalliiksi. | |
| 13.02.2025 22:27 | Jouni Hytönen: | Katselin Haapamäki-Jyväskylä ja Jyväskylä-Suolahti-ratalinjat läpi ja on mykistävää, miten sata vuotta sitten muuttunut ratalinja näkyy edelleen ihan selkeästi, jos nyt ei ole ihan suoraan päälle rakennettu jotain. Huomasin monta kohtaa, joissa ei ole edes ajatellut, että vanha ratalinja on jäänyt 23-tien alle. Kiitos tuosta Lidar-linkistä, en ollut ollenkaan perillä, kuinka suuri ero siinä on rinnevarjosteeseen. | |
| 14.02.2025 14:02 | Jukka Viitala: | Wanhoissa radan- ja tienoikaisuissa jätettiin yleensä vanhat penkat ja jopa sillat rauhaan, mutta joskus 1980-luvulla alkoi vimmattu ennallistamis- ja kierrätysvimma, penkoista revittiin kaikki kelvollinen ja joskus kelvotonkin uuteen rakenteeseen ja varsinkin pelloilla ei huomaa kuin ehkä kasvillisuuden väristä ilmakuvissa vanhojen penkkojen sijainnin. Hyvinä esimerkkeinä Halikon Tunnelimäen-Hajalan väli ja Haminan radan ja valtatien eritaso Inkeroisten itäpuolella. Alkuperäinen linjaus on sentään säilynyt tiepohjana. Joskus rakenteita täytetään, kuten Saimaan kanavan alkuperäinen linja Nuijamaan kirkonkylällä ja juuri ennen Saimaata. Vanhoja linnoitteita ja kaivoskuoppia on hävinnyt kaatopaikkoina tai nykyisen yliampuvan turvallisuusajattelun takia, Espoossa peitettiin vastikään muutama kaivos siitä syystä. | |
| 16.02.2025 20:41 | Antti Laajalahti: | Muutamia vuosia sitten Haminassa tehtiin raidemuutoksia yms satamassa uuden LNG terminaalin rakennuksen yhteydessä. Siellä piti myös poistaa kalliota tulevien rakennelmien tieltä. Muutamat porareiät olivat ihmeen isoja, suunniteltu "apulanta" määrä olis pitäny riittää mutta millainen onkalo liene kalliossa ollut kun reiät ei täyttyneet. Eihän niitä silleenkään voinu jättää joten evästä lisää reikiin ja täyttyihän ne viimein. Lataus oli ihan kohtuullinen koska Joensuun luona olevalta seismologiselta laitokselta tuli kysely onko Haminan suunnalla havaittu maanjäristystä, heidän laitteen on paikallistaneet sellaisen sinne. | |
| 17.02.2025 22:34 | Jukka Viitala: | Rapakivessä on joskus isoja rapautumaonkaloita ja vaakarakoja. Vaalimaalla motarilinjalla meillä oli drone puunlatvoissa 100 m paukun takana kuvaamassa sitä, paukku meni suvereenisti, mutta sekunnin päästä melkein dronen alla ollut lammikko muuttui mutageysiriksi ja oli aivan hilkulla, ettei suihku osunut härveliin. Paine vaelsi vaakarakosia pitkin ja puhalsi ne puhtaaksi. Video oli paljon näyttävämpi kuin alunperin oli tarkoitus. Seismologit näkevät yli tonnin louhintapaukut, mutta ne piirtävät erilaista käppyrää kuin järistykset. Mulle soitti kerran seismologi siitä, että puuhamontustamme 100 m päässä oli näkynyt iso jysäys, mutta kartalla ei ollut siinä kohdassa mitään. Paikalle oli avattu uusi monttu ja naapurin panostaja oli saanut kuningasajatuksen posauttaa 30 tonnia kerralla, oli varmaan Etelä-Suomen isoin paukku. Tuli siitä vähän puheenaihetta muuallakin, mutta paikka oli sen verran korvessa, ettei vahinkoja tullut. Tuon kokoinen paukku palaa hidastuksista johtuen noin sekunnin, joten pärähdys on pitkä. 400 reikää ainakin ja keskimäärin muutama millisekunti väliä jokaisella. |
|
| 18.02.2025 07:59 | Kari Haapakangas: | Nuo räjähdyksen vaikutukset ovat melko vekkuleita, eikä niitä aina pysty tarkalleen arvioimaan. Jopa säätilalla saattaa olla vaikutusta. Itse oli pitämässä sääasemaa, kun puolustusvoimat hävittivät vanhaa materiaalia räjäytyksin Kittilän Tievassa. Meillä oli luotaamo pystyssä vanhassa soramontussa sellaisen 6-7 kilometrin päässä nollapisteestä, ja välissä oli vielä vaarakin. Ei ne 30 tonnin pamaukset siis juuri muuta kuin kuuluivat. Vaan eräänä syysaamuna vallitsikin inversiotilanne, mikä selvästi kävi luotausdatasta ilmi. Sillä olikin sellainen kiva seuraus, että inversion rajakerros heijasti paineaallon sieltä vaaran yli, joten sen aamuinen paukku sai konttimme tärähtämään paineaallon vuoksi. Se kymmenen yön leiri oli kyllä koko varusmiespalveluksen mukavin kokemus. |