03.04.2025 / Hevossaari Heinola, Jyränkö
03.04.2025 Tässä vielä kuva joskus tänne aiemmin dokumentoidussa betonirakenteessa joka oli muistaakseni jonkin sortin kuljettimen pohja.
Kommentit
| 01.05.2025 23:13 | Heikki Jalonen: | Niin, siitähän on pian jo kymmenen vuotta, kun tämän rakennelman tarkoituksia ja syitä pohdittiin. Asiaan liittyvää keskustelua: https://vaunut.org/kuva/101309 Jappasulle jätti tilaa se, että silloin ei vielä ollut käytössä karttapaikan vanhoja ilmakuvia. Ne olisivat heti antaneet ratkaisevan vihjeen, varsinkin vuoden 1949 kuva, jossa tuo betonirakennelma näkyy erittäin hyvin, ilman puuston ja pusikoitumisen näkemäesteitä. Tuo betonirakennehan on kaareva muodoltaan, R noin 250 m. Siten se on melkoisen suurella varmuudella tosiaan "kuljetinlaitteen" osa. Tarkemmin sanoen, köysiratanosturin (sektorinosturi) ulkopään kulkuraiteen maatuki - hyvinkin siis kiskoilla kulkeva asia, tosin vain yhdellä kiskolla. Tämän perusteella voisi päätellä, että alueelle suunniteltiin todella suurta puunvarastokenttää. Oliko se suunniteltu Puukemia Oy:n tarpeisiin vai jollekin muulle isolle puulaakille, ei enää liene selvitettävissä; suuresta puuvarastosta kuitenkin olisi kyse. Rakentaminen jäi joka tapauksessa kesken, kiskon alustan tasausvalua ei ole aloitettu, kiskon asennuksesta puhumattakaan. Saman tyyppinen sektorinosturi oli (yllätys, yllätys...) Oulussa, Nuottasaaressa. Kuvalinkin oikeassa reunassa näkyvä ristikkopukki on juurikin se, joka kulkee kaarevaa kiskoa pitkin, kiskopyörät molempien sivusakaroiden alapäässsä. A-pukin keskellä on vastapainon (massiivinen betonijärkäle) ripustin. Vasemmalle menevät köydet päättyvät pienellä tekosaarella olleeseen kiinteään mastoon ja sen yhteydessä olleeseen konehuoneeseen. Konehuoneen yhteydessä oli myös laitoksen ohjaamo. Nuottasaaressa radan säde oli yli 400 m ja nosturin hallitsema varastoala oli yli 9 hehtaaria. https://www.kaleva.fi/galleriat/tehdasmaisema-on-pilkistanyt-oulun-nuottasaaressa/2494376/1614492 Kokonaisuus käy hyvin ilmi paikkatietoikkunan kuvasta, varsinkin 1960 on hyvä. Tai Varkaudessa, Ahlströmin "Miljoonarana": https://www.finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-25988 Oulun Nuottasaaresta löytyy myös kuvia Puusokeritehtaasta (prof. Ant-Wuorisen pilottilaitos): https://www.kaleva.fi/galleriat/tehdasmaisema-on-pilkistanyt-oulun-nuottasaaressa/2494376/1614489 https://www.kaleva.fi/galleriat/tehdasmaisema-on-pilkistanyt-oulun-nuottasaaressa/2494376/1614486 Tämän pilottilaitoksen prosessi olisi ollut perustettavan Puukemia Oy:n prosessin perustana. Prof. Ant-Wuorinen muuten mukana jälkimmäisessä kuvassa. |
|
| 02.05.2025 15:10 | Heikki Jalonen: | Kotkan Sunilassa oli vastaavanlainen köysiratanosturi, senkin radan säde oli yli 400 m. Vuoden 1951 ilmakuvassa kaarevaa rataansa liikuskeleva A-pukki näkyy erittäin selvästi, sekä suoraan että varjonaan. Kotkassa oli myös Gutzeitin Kotkan tehtaalla, nykyään MM Kotkamills, vastaavanlainen nosturi. Ja myös Kaukopäässä, Imatralla ja Yhtyneillä, Valkeakoskella, nämä ainakin nyt löytyivät tähän katsaukseen. Sellaiset eivät 1940-luvulle tultaessa enää siis olleet mitään uutuuksia, vaan jo koeteltua tekniikkaa eivätkä Suomessa harvinaisia. Ilmeisesti useimmille 1920-30-luvun uusille, suurille (sulfaatti-) sellutehtaille sellainen rakennettiin. Todennäköisesti laitteiston toimittajana usein Ahlström, Varkaus. Isot tehtaat, suuri tuotanto. Koska puuhuolto oli riippuvainen säistä ja vuodenajoista (uitto tai laivakuljetukset eivät talvella sujuneet) piti tehtailla olla suuri puupuskuri talven tuotantoa varten. Suuret puukentät vaativat tehokkaat koneelliset lastausmenetelmät. Vanhanaikaisille pienille tehtaille riittivät pienet miesvoimin hoidettavat puulanssit, joissa koneketjuna olivat hevonen, kinttaat ja pokara... Köysiratanosturit alkoivat väistyä ja kadota 1970-luvulla erilaisten kumipyöräkoneiden tullessa puunkäsittelyyn. Samalla myös raakapuun kuljetukset muuttuivat autoliikenteen myötä ympärivuotiseksi, jolloin massiivisten puuvarastojen tarve katosi. |