??.??.1960 / Kankaanpää
??.??.1960 Kankaanpää yhteiskoulun retki v.1960. Retkeläiset poistuvat junasta.
Satakunnan Museo,Seppälä, Raimo, valokuvaaja, Finna
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi
https://www.finna.fi/Record/satakunnanmuseo.6C31DAD6-92D7-40D0-8AD0-F36A2894DE6F?sid=5019875474
Kommentit
| 12.05.2025 08:07 | Erkki Nuutio: | Vuoden 1938 koululaisten (vaatetus)kuvassa kaikilla oli lätsä päässä. Tässä ei yhdelläkään, tosin naisväestä on monella huivi. Muuten vuonna 1961 äitini piti silloin vallinneen tavan mukaisesti säädetyn ajan suruhuntua, aluksi alas laskettuna, sitten ylös käärittynä. Tapa hylättiin ilmeisesti varsin pian tämän jälkeen? Oheisen kuvan laituria reunustaa rivi jotain - asemaedustan koristepuitako? |
|
| 12.05.2025 08:35 | Petri Sallinen: | Em-sarjan vaunussa 2735 on yhä alaslaskettavat ikkunat. | |
| 12.05.2025 08:58 | Jari Välimaa: | Suomen Rautatiemuseon kuvassa puut näkyvät paremmin https://www.finna.fi/Record/srm.166917493811500?sid=5019938618 | |
| 12.05.2025 12:12 | Jari Välimaa: | Kaikki 1938 kuvat ovat melkein talvelta ja tämä näyttäisi olevan keväältä. | |
| 13.05.2025 10:25 | Erkki Nuutio: | Kankaanpäähän perustettiin 1960-luvulla konepaja Sajara Oy. Hollming Oy osti sen vuonna 1973 tekemään teräs- ja alumiiniosuuksia sekä sähkökeskuksia Raumalla valmistamiinsa laivoihin. Yäkerroksia laivoihin tehtiin tarvittaessa alumiinista mm. vakauden vaatiessa. Liitoksiin käytettiin tankoja, joiden teräs-alaosan päälle oli räjäyttämällä kylmähitsattu alumiini-yläosa. Vuoden 1979 alusta tehtalla aloitettiin itsekantavien säiliöautojen valmistus, osin Volvo-komponentteja käyttäen (mahurimoottori, vaihteisto, vetoakselisto ja ohjaamo). Minut palkattiin suunnittelupäälliköksi, mutta se ilo kesti vain runsaat puoli vuotta. Tehtaalla tehdyn protoauton myötä tuli selväksi, ettei kannattavuutta voinut odottaa. Hanke loppui aikanaan noin 50 säiliöautoon. |
|
| 13.05.2025 13:03 | Esa J. Rintamäki: | Kuvassa näkyvä 39-paikkainen makuuvaunu Em 2735 valmistui vuonna 1926. Hylätty vuonna 1963. | |
| 13.05.2025 17:48 | Kimmo T. Lumirae: | Muistan sen Hollmingin säiliöauton hyvin, se oli erittäin edistyksellinen peli kumipallojousineen sun muine hienouksineen. Mistä lie syystä sitä ei sitten saatu kannattavaksi hankkeeksi? Kankaanpäässä näyttäisi olevan alumiiniosaamista edelleen: kävin joskus vierailulla KMT Groupilla ja esittelivät mm. alumiinin kitkahitsauksen; kaikkea se kankaanpääläinen keksii, tai ainakin käyttää. He siis tekivät siellä alihankintana mm. Sr2-veturin taajuusmuuttajia ja ajopöytiä, josta aiheesta heillä oli myös omaa kehitystyötä. |
|
| 13.05.2025 18:42 | Esa J. Rintamäki: | Herra Kimmo, itsekin ihastelin aikoinaan Hollmingin tankkiautoa, että vautsi onpas etevä kapistus: hyvänä puolena hyötykuorman suhde kuolleeseen painoon (mukaan laskin myös kuljettajan hyvin onnistuneen metabolisen keskikehonrakennuksen, hah hah!). Toinen hyvä keksintö, mitä täällä vorgissa on myös kehuttu oli Dr16 "Iso vaalee". Suurin toivein kerrottiin 1985-86 että mallin vientiin satsataan. Satsattiinko tarpeeksi? Olemme tuloksen nähhneet. Ja Saalastin ideana ollut MEPA-rekka (rekan päällirakenteena tolppaa tai pankkoa raakapuun kuljetukseen ja alakerrassa akseleiden välissä nestetankki vaikka maito- tai öljytankkiautona ajettavaksi.), perävaunukin samaa kuosia! Tällaista MEPAA ajeltiin kuulemma Hyvinkää-Hanko-tiellä (VT 25). Kimmo, se on katsos siitä kiinni, mikä on se suomalais-ugrilainen kuolemansynti: - EI OSATA MYYDÄ, eikä kehua peliään!!! Suomalaiseen perusluonteeseen kun kuuluu: "kun mä nyt tällaisen väsäsin, anteeks ny vaan". Ei oikein uskalleta tulla esiin. Ollaan ihmeellisiä Takarivin Taaveja. Nordic Aluminiumin projekti Stena Linelle menneessä alumeettikatamaraanilaivassa - homma meni putkeen hienosti. Eli onko meidät niin nujerrettu aikoinaan eri hallitusherrain tempuilla: - milloin ollaan finnjääveleitä tai tyhmiä tsuhnia? Asialla hevosnaamaiset ja ylimieliset svedupetterit tai oikeauskoisuutta jankuttavat ylimieliset panslavistit itärajan takaa. Mitä itse olen teollisuudessa havainnut, on se että Suomi tarvitsisi ihmisiä, jotka ovat yhdistelmä Elmer Gantryä ja Josef Goebbelsia! Edellisestä: Burt Lancaster esitti loistavasti Elmeriä elokuvassa "Huijarisaarnaaja" ja jälkimmäinen uskoi itsekin tosissaan siihen mitä suustaan päästi! Uskoisin herra Erkki N.:n nyökyttelevän hyväksyvästi: - "kannatetaan " ??? Se, että täällä ajetaan silkkaa bulkkia maailmalle, en usko kovinkaan kestäväksi tempuksi. Eikö puusta nyt saada tosissaankaan mitään muuta irti kuin nuotion lämpöä ja paskapaperia? Kuulemma jurvalaiset huonekalupuusepät osaisivat tehdä puusta vaikka ihmisen. Tähän AI:tä sekaan, niin eiköhän rupia pelittämähän...!!!??? |
|
| 13.05.2025 22:02 | Erkki Nuutio: | On kovin monitahoisia asioita: Ensinnäkin Hollming Oy (Mikko Uola Hollming 1945-1990, 2001, 380 s.) osti tutkimuslaivatuotoillaan vuonna 1978 SYP:ltä itseään suuremman, mutta veropetoksiin sotkeutuneen Salora Oy:n. Sitkeydellä ja taidolla Hollming laittoi Saloran kuntoon ja aloitti suurimittaisen kännykkävalmistuksen sille rakentamassaan tehtaassa (Mobira). Laajentuminen vaati suuresti käyttöpääomaa. Siksi se otti osakkaaksi Nokia Oy:n. Nokian myötä sisään pääsi SYP, joka oli raivoissaan koska Hollming+Salora ei ajautunutkaan konkurssiin (josta SYP oli ollut varma) ja sen käsiin, vaan kukoisti. SYP alkoi Mikansa johdolla kieroilla Hollmingia sivuun kännyköistä. Silloisilla muurarisäännöillä niin tietysti kävi oikeudenkäyntien ja juristien tuella. Olin tuolloin vuonna 1979 Hollmingin toimitusjohtajan suora alainen. Ennenkaikkea Hollmingin (ja Saloran) ansiosta siis Suomi sai nauttia menestysvuosistaan. Nokia tunkeutui valmiiseen pöytään ja aikanaan Teiniliiton johdolla (Ollila) pöytänsä hävitti. Säiliöautot oli samanaikainen, mutta paljon vähäisempi juttu. Alkuvaiheet Kankaanpäässä kuvaa kirjoitukseni Veteraanikuorma-autoseuran Vetku 1/2018 -lehdessä (s. 8-13). Kun siirryin Valmet metsäkoneeseen, siirtyi markkinointipäällikkö sieltä Kankaanpään johtoon. Säiliöautotoimintaa hänen aikanaan kuvaa R. ja P. Wahlströmin kirjoitus Kestotankista Hollmingiin (Automobiili 1/2000 s.12-18 ja 2/2000 s.6-12). Oma kirjoitukseni kuvaa perussyitä, jotka tekivät tästä hankkeesta tuotantoteknisesti ja markkinoinnillisesti täysin toivottoman. Vain Hollmingin sinnikkyyden johdosta se sai jatkua noin 50 autoon asti. Eräs syistä oli täydellinen muuntelukelvottomuus. Kuorma-autojen yli satavuotias nykytoteutuskin on kehno tässä suhteessa, mutta Hollming oli kelvoton ja toivoton. Kun jokainen pönttöauto on erilainen ja lähes muuntelukelvoton, tarvittiin sitova kauppa enen kuin alumiinipellin palasia alettiin särmäillä ja hitsailla toisiinsa. Muunneltavuus edellyttää ennen kaikkea tuotteen jakautumista valmiiksi tehtävissä oleviin moduuleihin - siis lohkorakenteisuutta. Miten suunnitella asiakaskohtainen muunneltavuus tuotteeseen, kuorma-autoon tai muuhun edellyttää tuotteen perusteellista ymmärtämistä, näkemystä tulevaisuuteen ja erinomaista konstruktiotaitoa sekä pitkäjänteisyyttä yritykseltä. Tämä oli tärkein saamani lisäoppi Kankaanpään seikkailuista. Siitä sain Keksintösäätiön suurpalkinnon vuonna 1995. TEKESin tuholaistyön vuoksi tärkein tulos on vielä työn alla, mutta mutta näkymä on vakuuttava. Tämä sepustukseni on tietysti sivussa sivuston varsinaisista aiheista, eikä lyhykäisyyskään oikein onnistunut. |