??.??.???? / Sortavala
??.??.???? Sortavalan rautatieasema * Kuvassa on suuri joukko ihmisiä kerääntyneenä junaraiteen vierelle laiturille. Ihmisjoukon takana näkyy asemarakennus, jonka kyljessä on kyltti "SORTAVALA". Rautatie Joensuusta Sortavalaan valmistui 1894 ja juhlajuna ajoi välin 1.11.1894. Kuvassa on junan vastaanottajia Sortavalan asemalla. X-merkitty henkilö on asemakirjuri Cantell, oikealla on asema-apulainen Lindqvist. Pohjois-Karjalan museo (CC BY-ND 4.0).
Kommentit
| 22.05.2025 22:28 | Heikki Jalonen: | Asemataloa on tässä jo jotenkin muutettu (molemmat ovien edustan sadekatokset ovat poistuneet). Ilmeisesti jotain 1920-luvun muutoksia. Rakennus on myös hyvässä maalissa. Kaksikielisen kyltin haamukaan ei enää näy. Herrojen vanhanaikaisesta puvustuksesta voisi päätellä, että ollaan jossain ihan 1920-luvun alussa. |
|
| 23.05.2025 10:53 | Erkki Nuutio: | Herrojen puvusto mielestäni mieluummin viittaa 1890-luvun loppuvuosiin, jolloin aseman maalattu verhouslaudoitus oli raikkaimmillaan. Bobrikovin (astui tuhotoimeensa 1894) kyrillinen kilpi ei liene ollut vielä kiinnitetty radan vihkimisen aikoihin - suomalaisuushenki oli hyvin vahvaa Karjalassa. Siihen alkoi jo kohdistua paineita ja lahjoitusmaakauden muistot olivat vahvoja. Sadekatokset luultavasti lisättiin myöhemmin. Ne olivat pakoillaan jo pian aseman valmistuttua. Arvelen siis kuvauksen tapahtuneen 1895...1896 vaiheilla. |
|
| 24.05.2025 12:36 | Heikki Jalonen: | Hankala on tämän ajoitus! Kuvassa https://vaunut.org/kuva/174528?a=1 luulisi näkyvän edes jonkinlaisia tuon nimikyltin jälkiä vaan ei näy. Sadekatokset kuitenkin ovat. Asemarakennus kaiketi valmistui vasta 1894 puolella. Koska se oli vaakahirsirakennus, ulkovuorilaudoitus voitiin kiinnittää vasta noin 3...4 vuotta asettuneeseen rakennukseen. Sen perusteella aikaisin mahdollinen kuvausvuosi voisi olla 1897. Sadekatokset kiinnitettiin varmaankin vasta sen jälkeen, kun ulkovuorilaudoitus ja maalaustyö oli kokonaan valmis. Voisiko olla niin, että tuon nimikyltin oli tarkoituskin olla väliaikainen, odottamassa varsinaista suurta nimikylttiä, jonka paikalle sitten myöhemmin tuli kioski nr.1? Jolloin nimikyltti oli taas pakko kiinnittää seinään - mutta nyt kaksikielisenä. Ehkä kuvassa onkin ratapiirin kalifeja ja muita tarkastajia, ehkäpä katselmoimassa ulkovuorilaudoituksen ja maalausurakan laatua? Rivissä taaempana näyttäisi olevan enemmän timpurimiehen näköistä väkeä - urakoitsijan porukkaa, ehkä. |
|
| 25.05.2025 11:46 | Erkki Nuutio: | Näin on! Korjaan aiempaa sanomaani Bobrikovista. Tämä saapui tehtäväänsä kenraalikuvernöörinä 12.10.1898. Tämän venäläiskiihkoinen kaksoiskotkankatse osui heti mm. asemakilpien kieliin, joista venäjä puuttui Viipuri-Pietari -rataosaa ja Helsinkiä lukuunottamatta. Vuoden 1902 kieliasetus lopetti muun ohella suomenkielen virallisen tasa-arvoisuuden puutteet, joita oli poistettu vain tipoittain vitkutellen 39 vuoden ajan. Tämä oli Bobrikovin kiistämätön ansio - sortaja havaitsee aina vääryyksiä, joita voi korjata hyödyksi omille tarkoituksilleen. ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Bobrikov ) Täsmällisemmin kilpikieliin puuttui asetus 17.3.1903, joka määräsi venäjänkielisen (kyrillisen) tekstin ensimmäiseksi. RH pääjohtaja ksi nimitettiin 9.9.1903 suomea ja ruotsia ymmärtämätön eversti Dratscheffski. RH:n määräykset mm. asemakilpien kielistä (venäjä ensimmäiseksi) annettiin johonkin aikaan vuonna 1903. Aihepiiriä käsittelee Tuomo Polvinen väitöskirjassaan Die finnische Eisenbanen in den militärischen und politischen Plänen Russlands vor dem ersten Weltkrieg (Studia Historica 4, 1962 (s. 104-). |