27.06.2025 / Välillä Joutseno–Rauha
27.06.2025 Osalla Joutseno-Imatra-välin kaksoisraidetta on normaalista poikkeava sähkötolppien sijoittelu. Tämä on pistänyt kutostieltä aina silmään, mutta nyt vasta jaksoin pysähtyä ottamaan kuvan asiasta. IC 5 ohittaa ja taustalla on Itä-Suomessa harvinaisia tuulimyllyjä.
Kommentit
| 28.06.2025 17:33 | Joel Kuikka: | Mieki oon kiinnittänyt huomiota kuinka nuo pylväät on sijoitettu kyseisellä osuudella, ja miusta se edelleenkin näyttää oudolta vaikka kutostiellä on tullut siitä mentyä ohi monta kertaa. | |
| 28.06.2025 18:19 | Rasmus Viirre: | Samalla tavalla on asetettu pylväitä Kannuksen ja Riipan välillä. Saattoi olla muuallakin väliä Kokkola - Ylivieska | |
| 28.06.2025 18:46 | Joel Kuikka: | Ainakin ratasuunnitelmien perusteella osalle Luumäen ja Rasinsuon väliä pitäisi tulla myös tällainen ratkaisu. Saa nähdä toteutuuko se sitten, jos/kun Luumäen ja Joutsenon välistä kaksoisraidetta lähdetään toteuttamaan. | |
| 29.06.2025 18:58 | Tero Korkeakoski: | Tuskimpa Itä-Suomessa enää mitään rataprojekteja tehdään. Kaikki rahat menee idiotismiin Pohjoisessa. | |
| 30.06.2025 08:23 | Jari Välimaa: | Itä-Suomen ratasuunnitelmat koskevat jo yhteyttä Lapin euroopparaiteisiin | |
| 30.06.2025 16:49 | Tero Korkeakoski: | Joo, varmasti suunnitellaan Luumäen ja Rasinsuon välille 1435mm raide. Oot sää Jari kyllä ihan oikeasti pihalla näistä jutuista. | |
| 04.07.2025 13:50 | Tuukka Varjoranta: | Muistuttaisin käyttäjiä asiallisesta keskustelusta //Ylläpito | |
| 04.07.2025 14:43 | Jari Välimaa: | Kun kerran kaivataan faktaa niin tässä on: Proxionin raportti tavaraliikenteen muutoksista ja tarpeista Pohjolassa. Englannin kielinen raportti koska EU Interreg ja New North hankkeissa. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2024/10/New_North_WP4_Rail_Freight_Report_1.pdf |
|
| 04.07.2025 17:09 | Tero Korkeakoski: | Ylläpito voisi puuttua näihin turhien raporttien linkkauksiin samalta henkilöltä. Mitään uutta mihinkään asiaan tuokaan ei antanut, pelkkiä oletuksia siitä että jostain syystä kaikki teollisuusliikenne siirtyy kumipyöriltä kiskoille. | |
| 04.07.2025 18:30 | Rainer Silfverberg: | Oletko edes vilkaissut tuota raporttia? Minun mielestäni se oli ihan asiallinen eikä antanut mitään epärealistista kuvaa. Eikö tämän vaunut.org:in tarkoitus ole käsitellä rautatieliikenteen kehitysnäkökulmia myönteisessä hengessä? Jos se ottaa jotenkin vastaan niin on niitä rahtareille ja bensapopulisteille tarkoitettuja foorumeja. |
|
| 04.07.2025 18:40 | Tero Korkeakoski: | Kyllähän mä sen luin. Ja ihan jokainen täällä varmaan haluaa kehittää myönteisessä hengessä asioita (täällä ei taida olla VR johtoporrasta), mutta sille ei voi mitään että VR on ihan itse halunnut hankaloittaa jo pitkään alaa, mm poistamalla yhteyksiä suurelle osalle asiakkaista. Aika entinen tuskin enää palaa siinä mielessä. Juna on loistava bulkkikuljetusten väline mutta kuten tuolla keskustelupalstan puolellakin sanoin niin kontit ja rekkaperät ovat vaan huomattavan paljon joustavampia. Ja koska Suomi on entistä enemmän saari (itäpuolella meren sijasta suljettu raja) niin se vaikuttaa enemmän rautatiekuljetuksiin kuin muuhun. Ja myös yhteiskunnan heikentynyt taloustilanne ja samalla kasvaneet menot puolustukseen (pakolliset) vaikuttavat niin paljon että jos mitään järkevää ei tehdä ei täällä 50 vuoden päästä kulje yhtään junaa. |
|
| 04.07.2025 19:52 | Panu Breilin: | Junaliikenteen kilpailukyky tavarankuljetuksissa suhteessa maantieliikenteeseen on heikentynyt lähes jatkuvaa tahtia viimeiset noin 100 vuotta. Eli aina siitä lähtien, kun kuorma-autot alkoivat yleistyä. Ainoana merkittävänä poikkeuksena sota-aika, jolloin kuorma-autoliikenne ei olosuhteiden pakosta juuri pystynyt toimimaan. Ensin rautateiltä hävisivät asteittain kappaletavarakuljetukset, ja sittemmin myös vaunukuormakuljetukset ovat hävinneet lähes kokonaan. Jäljellä on lähes pelkästään kokojunaliikennettä. Jos sama kehitys jatkuu, niin jossain vaiheessa kokojunaliikennekin hävinnee tyystin? Kysymys on, että voisiko kehityksen jotenkin kääntää tai edes pysäyttää. Rautateiden toiminta on tehostunut todella paljon vuosikymmenten mittaan, mutta ilmeisesti maantieliikenteen puolella tehostumiskehitys on sitäkin voimakkaampaa. |
|
| 04.07.2025 21:40 | Petri Nummijoki: | Toisaalta oliko rautateillä 1950-luvulla juuri muita kokojunakuljetuksia kuin Kirkniemen Silk-junat? Teollisuustuotannon kasvun myötä on siis raiteille tullut aika paljon uuttakin kuljetettavaa vuosikymmenten mittaan. | |
| 05.07.2025 09:33 | Panu Breilin: | Isompien tehtaiden osalta kehitys on tainnut olla suurin piirtein se, että 1950-luvulla tehtaalta lähti vaikkapa 20 Gb-vaunullista tavaraa päivässä määränpäänä lähin järjestelyratapiha. Sieltä esim. 10 vaunua jatkoi vientisatamaan ja 10 vaunua sekalaisiin muihin määränpäihin. Nykyään taas sitten samalta tehtaalta lähtee esimerkiksi 20 Sim-vaunullista tavaraa kokojunana suoraan vientisatamaan ja pienemmät muiden määränpäiden erät taas menevät kuorma-autoilla. Toki nykyäänkin eräillä tehtailla on vaunukuormakuljetuksia, mutta toisaalta aika paljon on sellaisia isojakin tehtaita mistä ei enää tule eikä lähde mitään junalla. |
|
| 05.07.2025 19:01 | Tero Korkeakoski: | Itärajan sulku oli varmaan viimeinen niitti vaunukuormakuljetuksille. Sieltä tuli vaikkapa jotain valimoraaka-ainetta muutama vaunu vuodessa juuri siihen tarpeeseen mitä valimolla oli. Tai vaikka typpihappoa Forcitille parin vaunun kuormia. Suomen sisällä nuo saadaan kuljetettua helposti rekalla. |
|
| 05.07.2025 23:07 | Rainer Silfverberg: | Suomi ei todellisuudessa ole mikään saari, alue Oulusta ylöspäin on kiinteästi osa Skandinavian niemimaata. Mutta päättäjät haluavat nähdä sen saarena. Suomi on eristäytymispolitiikkansa ansiosta yhtä kaukana muusta Euroopasta kuin Islanti, ja siksi vientimme on lähinnä bulkkia, vaikka se voisi olla pidemmälle jalostettuja tuotteita kuten Ruotsilla. Ruotsilla on yli 100 vuoden etumatka kun on voinut hyötyä suorista rautatiekuljetuksista Euroopaan eikä kansantalous ole riippuvainen vain kartongista ja sellusta. Vaikka rekka vaikuttaa yksinkertaiselta tavalta kuljettaa tavaraa niin se vaatii dieseliä ja monta rekkaa vaatii sitä paljon. |