17.10.1888 / Borki Venäjä, Venäjä

17.10.1888 Keisarillisen junan onnettomuus Borkissa 17. lokakuuta 1888. kuvassa murskautunut ruokasalivaunu ja suuriruhtinaan vaunu.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Borki Venäjä Valtio: Venäjä

Kuvaaja: tuntematon (Lisännyt: Jouni Halinen)
Lisätty: 14.07.2025 16:16

Muu tunniste
Sekalaiset: Onnettomuus
Sijainti: Linjalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Syksy

14.07.2025 16:27	Jouni Halinen:	Kumma juttu, että miksi (keskustelu toisessa kuvassa) kuvatekstiin ei saa välilyöntejä (kirjoitettu vöördissä) aikaan. Kokeilin sitä itsekin. Fiksuinta (ja helpointa) on kirjoittaa pidempi stoori samantien ensimmäiseksi kommentiksi, eli näin. Lähde Wiki Venäjän keisari Aleksanteri III vaimo Maria Fjodorovna lapsineen olivat palaamassa Borkista (Krimillä) Pietariin. He olivat lounastamassa ruokasalivaunussa, kun juna suistui raiteiltaan ja liukui alas ratapenkereeltä, jolloin vaunun katto melkein sortui heidän niskaansa. Onnettomuudessa menehtyi 21 ihmistä. Syynä oli liian raskas 15 vaunuinen juna, jossa oli sallitun 42 akselin sijasta 64 akselia ja joka matkasi liian kovalla vauhdilla kahden vaarallisia värinöitä aiheuttavien höyryveturien voimalla.
14.07.2025 17:57	Erkki Nuutio:	Suomen rautateiden alkuvaiheen merkittävin toteuttaja, Knut Stjernvall (Hämeenlinnan ja Pietarin ratojen rakennuspäällikkö) loukkaantui vakavasti Borkin onnettomuudessa. Tuolloin hän oli Venäjän rautateiden ylitarkastaja (tätä ennen Venäjän rautatiehallituksen päällikkö). Loukkaantuminen vei eläkkeelle seuraavana vuonna. Rautatiemuseo on saanut lahjoitukserna Stjernvallin jetonikokoelman. Oletetaan Aleksanteri III:n saaneen Borkin onnettomuudessa sisäisen vamman, mikä olisi johtanut munuaissairauteen. Siihen hän aikanaan menehtyi.
14.07.2025 18:19	Jouni Halinen:	Tosiaan olihan myös Aleksanteri kolmonenkin junan kyydissä. "Huhujen mukaan keisari Aleksanteri III auttoi perhettään ulos sortuneesta vaunusta pitämällä kattoa ylhäällä. Onnettomuuden muistoksi rakennettiin Borkiin kirkko". Totta vai tarua: ”Keisari oli 190-193 cm pitkä. Nuoruudessaan hänellä oli poikkeukselliset voimat: hän pystyi rutistamaan kädessään hopearuplan kolikon ja taivuttamaan hevosenkenkiä sormillaan sekä repimään kokonaisia korttipakkoja”.
14.07.2025 18:42	Heikki Jalonen:	Tähän onnettomuuteen liitty monia todellisia ja kuviteltuja asioita, A III selviämisen ihmeestä alkaen. Pidetään kuitenkin luultavana, että hänen munuaisensa vaurioituivat juuri törmäystraumassa tai pelastumisen voimanponnistuksessa, johtaen myöhemmin hänen sairastumiseensa ja lopulta kuolemaan 6 vuotta myöhemmin. En ole nyt lähdekirjojen äärellä, mutta olikos niin, että junan vastuullinen kuljettaja oli suomalainen? Ja koska Venäjä, niin onnettomuuden perimmäinen syy lienee ollut "Kasudar Prikasivajet!". Käytännössä siis keisari esitti kysymyksen "Voidaanko kenties kulkea nopeammin?". Sitten kullankimalteisten koppalakkisten kaluunaherrojen (jotka eivät tietenkään älyä rautatieasioista hökkäsen pölähdystä...) käskyketjussa asia muuttui (kun toive saavutti viimein ja lopulta veturinkuljettajan) muotoon "Keisari käskee ajamaan nopeammin"... Tämä asiahan ei Venäjällä ole muuttunut yhtään miksikään, kysymyksen esittäjän titteli vain on vaihtuillut. Ja koska edelleen Venäjä, niin myös radan kuntoa pidettiin (jo rakennusvaiheesta lähtien) huonona ja kunnossapitoa heikkotasoisena. Mätiä pölkkyjä ja jo uudesta alkaen heikko tukikerros. Lienee ilmeistä, että tarkoitukseen varattuja varoja oli hieman "vuotanut". Ehkä muutaman kirkon verran... (lisätietoja Wuolle: Kisko kävelee - kirjassa)
14.07.2025 20:39	Reijo Salminen:	Mäkisalonki kuitenkin toiminnassa.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!