11.10.2025 / Järvelä

11.10.2025 Fenniarailin T 7138 Parkanosta Kouvolaan ajaa Järvelässä sivulle päästämään VR:n veturisiirron (VET 11126 Ri-Kv) ohitseen.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Järvelä (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Juha Kutvonen
Kuvasarja: Neljän operaattorin iltapäivä Järvelässä 11.10.2025
Lisätty: 13.10.2025 13:05
Junatyyppi
T: 7138
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

13.10.2025 20:30 Asmo Rasinen: Kiva nähdä että Järvelässä käy joku muukin kuin minä :)
26.10.2025 11:21 Tor Lillqvist: Tässäkin Vectronissa, kuten ainakin joissain (tai kaikissa?) VR:n, puskurien päällä oleva "tasanne" jatkuu kulmaan yli ja ylettyy veturin sivua pitkin melkein ovelle asti. Eurooppalaisen ulottuman Vectroneissa näin ei ole. Onko tämä nimenomaan Suomen tarpeita varten, ja leveämmän ulottuman sallimana, lisätty? Vai onkohan ihan tilauskohtainen optio, ja olen sattumalta huomannut vain VR:n ja Fenniarailin vetureissa?

Mihin tätä tarvitaan? Pitäähän vaunun kytkemistä varten työntekijän kuitenkin laskeutua maan tasalle?
26.10.2025 11:57 Esa J. Rintamäki: Mielenkiintoinen huomio, herra Tor.

Ikiwanha Eisenbahn Handbuch (julkaissut VEB Transpress Verlag v, 1970), osa 2:

Saksalainen läpikulku-ulottuma (BO pykälä 28, kohta 3): suurin liikkuvan kaluston sallittu leveys: 3150 mm ja korkeus 4650 mm, eli vaunujen ja vetureiden ulkopuolinen mitta seinästä seinään. Junaopastinlevyille tai - laitteille kuitenkin sallittiin lisätilaa, siten kokonaisleveys max. 3250 mm.

Sähköistetyillä radoilla ajolangan korkeus kiskonselästä mitattuna: min 4800 ja max 6700 mm (ero 1900 mm).

En löytänyt tähän hätiin suomalaista ATU:a, mutta VR Kuljetustieto-kansio (painatusvuosi 1988) tietää kertoa kuormaulottumista:

Suomi ja Neuvostoliitto: leveys 3250 ja Suomessa korkeus: KU I: 4750 ja KU II: 5300 mm.
Yleiseurooppalainen: leveys noin 3120 ja korkeus noin 4300 mm.
Ruotsi: lev. n. 3400 ja kork. n. 4700 mm.
Norja: lev. n. 3400 ja kork. n. 4400 mm.
27.10.2025 08:18 Vertti Kontinen: Tasanne mahtaa olla hyödyllinen, jos haluaa päästä pesemään sivuikkunoita tai peilejä. Keski-Eurooppalaisissa Vectroneissa on omat portaat keulan tasanteille, mutta niissä taas ei ole sivuikkunoita tai peilejä, joten myöskään sivutasanteille ei ole tarvetta. Lisäksi suomalaisissa vetureissa esteenraivaaja on paljon leveämpi, jolloin keulassa sivulla olevat portaat olisivat varmaankin vain tiellä.
27.10.2025 17:52 Tor Lillqvist: Oho, en sitä eroa edes ollut huomannut, että eurooppalaisissa on ikkuna sivulla vain ovessa. Se varmaan selittää asian. (Vaikka kai niitä ikkunoita maan tasalta jollain pitkävartisella työvälineellä pestään?) Olikohan VR:llä (tai Traficomilla) ehdoton vaatimus että pitää olla oikeat peilit eikä pelkästään kamerat ja näyttö?
27.10.2025 19:29 Rainer Silfverberg: Kävin USr3:ssa kun se esiteltiin ja Siemensin edustaja kertoi että sarjatuotanto Sr3:een tulee peilit koska veturimiehet toivoivat.
27.10.2025 21:02 Ari-Pekka Lanne: Kyllähän pappispeili aina kamerat pesee. Vrt. vaikka Edo, jossa on kamerapeilit. Samaa vääntöä alkaa olla pikitiepuolenkin kulkulaitoksissa, vaikka monissa muissa tiedonsiirtosysteemeissä ollaan päinvastoin siirtymässä optisiin valokuituihin.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!