13.10.2025 / Tukholma K (Stockholm C), Ruotsi
13.10.2025 VR Snabbtågin kyljessä lukeva "Trainy McTrainface"
Kommentit
| 13.10.2025 16:19 | Esa J. Rintamäki: | Nyt lähti menemään pieleen! Saako Ruotsin kansalaisetkin nyt tuta "dynaamista" matkalippujen hinnoittelua, kaikella ankaruudella? |
|
| 13.10.2025 18:56 | Rainer Silfverberg: | Ruotsissa sekä SJ että VR että muut hinnoittelevat dynaamisesti. Erona meihin että siellä junaoperaattorit kilpailevat, meillä vain Onnibussi kilpailee VR:n kanssa. | |
| 14.10.2025 00:15 | Esa J. Rintamäki: | Se pelle, joka sai lobattua "dynaamisen hinnoittelun" purematta niellyksi, pitäisi tuomita elinkaudeksi Vaasan linnahan tai Siperiaan! Sen verran pahalta sen epäoikeudenmukaisuus haisee! |
|
| 14.10.2025 08:37 | Jouni Hytönen: | Ruotsissahan dynaaminen hinnoittelu on ollut minusta käytössä jo ainakin 10 vuotta. Alueellisilla paikallisliikenteen tilaajilla on kuitenkin vakiohinnat. | |
| 14.10.2025 08:44 | Esa J. Rintamäki: | Onnibussi on varsin hyvä brändi toteutuksenaan. Suosittelen. |
|
| 14.10.2025 09:46 | Petri Sallinen: | Dynaaminen hinnoittelu on erinomainen malli. Esimerkiksi sesongin ulkopuolella majoituspalveluita, lentolippuja ja junalippuja voi saada todella edullisesti. Ainakin itse suunnittelen reissuni noin puoli vuotta etukäteen. Varaan majoitukset ja lentoliput samalla varoitusajalla, mikä näkyy edullisina hintoina. Dynaamisen hinnoittelun periaatteeseen kuuluu, että äkkilähdön voi saada erittäin halvalla, koska tyhjät paikat eivät tuota mitään. Parempi myydä paikka vaikka eurolla. Itse en kuitenkaan tätä mahdollisuutta ole koskaan kokeillut. En keksi dynaamisessa hinnoittelussa epäoikeudenmukaisuutta. Sehän kohtelee kaikkia samalla tavalla — toki on ymmärrettävä järjestelmän toimintaa. Jos välttämättä haluat ostaa palveluita sesongin aikana, niin sitten maksat sesongin mukaisen hinnan — eli kysyntä ohjaa hinnoittelua. Sesongin aikana katteet todennäköisesti ylittävät kannattavuusrajat moninkertaisesti. Näillä tuotoilla kompensoidaan sesongin ulkopuolisten nollakatteisten palveluiden aiheuttamat tappiot. |
|
| 14.10.2025 10:47 | Matti Melamies: | Onko VR:n dynaamisessa hinnoittelussa jokin viime hetkellä lippunsa ostavia rankaiseva erityispiirre? On aika paljon kuulunut valituksia, että viime hetkellä ostettu lippu oli ryöstöhintainen, mutta kuitenkin junassa oli paljon vapaita paikkoja. Haluaako VR myydä halpoja lippuja, joita ostetaan varmuuden vuoksi usealle vaihtoehtoiselle matkustuspäiville, mutta vain yksi sitten käytetään? Ainakin Onnibusin asiakkaat ovat tehneet näin, on ostettu useita yhden euron hintaisia lippuja ja sitten käytetty vain yksi niistä. | |
| 14.10.2025 10:49 | Erkki Nuutio: | Inhoan dynaamisen hinnoittelun harjoittajia ja useimmiten pystyn välttämään ainakin röyhkeimmät näistä ketkuyrityksistä. Dynaaminen hinnoittelu ei useimmissa tapauksissa paranna tällaisen yrityksen kannattavuutta tai kasvuedellytyksiä. Se paljastaa vain että yritysjohto ei OSAA tai VIITSI ponnistella todellisten uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. |
|
| 14.10.2025 12:43 | Eljas Pölhö: | Minä olen Petrin kanssa samaa mieltä, että dynaaminen hinnoittelu on erinomainen, etenkin jos se toteutetaan kohtuullisesti kuten Ruotsissa SJ:llä 2010-luvulla. Aikaisin lippunsa ostaneet saivat etua keskihintaan nähden, mutta oston viimeisille päiville jättäminen ei tehdyt mitään älytöntä hintapiikkiä (silloinkin se oli joka tapauksessa halvempi kuin VR:n normaalihinta vastaavalle matkalle). Aivan viime hetkeen jättäminen saatettiin palkita todella halvalla lipulle, jos paikkoja oli runsaasti jäljellä. Eri junissa hinnan nousu ajan suhteen oli erilainen, mutta säännöllinen matkustaja (useita matkoja viikossa) oppi nopeasti milloin yleensä sai tavallisimmin käyttämäänsä junaan edullisen lipun. Minulla oli SJ:n asiakaskortti, joten ole varma toimiko kaikki samalla tavalla satunnaisille matkustajille. | |
| 14.10.2025 13:41 | Petri Sallinen: | Dynaaminen hinnoittelu on markkinatehokas ja se tehostaa resurssien käyttöä — tästä on olemassa tutkimustietoakin. Rautatieliikenteessä esimerkiksi dynaamisella hinnoittelulla voidaan ohjata asiakkaita käyttämään vähemmän suosittuja vuoroja, koska puolityhjien junien ajaminen ei ole tehokasta toimintaa. Tämä saattaa lisätä palveluntarjontaa, koska vaihtoehtona on se, että vähiten suositut vuorot lakkautetaan. Kalleimpien vuorojen tuotoilla siis tavallaan subventoidaan vähiten suosittuja vuoroja ja kokonaisuutena pidetään koko yrityksen liiketoiminta kannattavana. Sähkön hankinta puhtaalla pörssisähkösopimuksella on äärimmäinen esimerkki dynaamisesta hinnoittelusta, jolloin hinta perustuu puhtaasti kysyntään ja tarjontaan. Lokakuun alusta alkaen pörssisähkön hinta vaihtuu joka viidestoista minuutti, kun aikaisemmin se vaihtui kerran tunnissa. Joustava sähkönkäyttö esimerkiksi hintavaihteluihin perustuvalla ohjausjärjestelmällä voi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä sähkönkäyttäjälle. Pitkällä aikavälillä sähkönkäyttäjä saa pörssisähkösopimuksella hankitut kilowattituntinsa halvemmalla kuin kiinteähintaisella sopimuksella — tästäkin on tutkimustietoa. |
|
| 14.10.2025 14:40 | Arto Papunen: | Monellako reitillä silti voi Ruotsissa valita minkä junaoperaattorin kyytiin menee? Ostoliikenteen kokonaisuus sitten ihan oma maailmansa kilpailun suhteen kun yksi toimija ottaa tietyn kokonaisuuden vastuulleen, kalusto tulee pääosin tilaajaltakin. | |
| 14.10.2025 15:40 | Eljas Pölhö: | Tukholma-Göteborg-Malmö-Tukholma kolmion sisällä oli 2010-luvulla kaikilla pääradoilla mahdollisuus vähintään kahden operaattorin juniin, joillakin osuuksilla kolmen tai neljän yhtiön juniin. Esimerkiksi Malmö-Hässleholm (83 km) oli neljä operaattoria, Malmö-Norrköping (435 km) kaksi ajoi koko matkan, kolmas vaihtoehto oli käyttää yhtiöiden C ja D junia kumpiakin osan matkasta. Laaja vastaus vaatisi rataosakohtaista tutkiskelua. | |
| 14.10.2025 15:42 | Petri Sallinen: | Millä tavalla dynaamisen hinnoittelun käyttö liittyy operaattoreiden lukumäärään? VR käyttää Suomessa dynaamista hinnoittelua henkilöliikenteessä ja on samalla tasan tarkkaan ainoa operaattori. | |
| 14.10.2025 16:09 | Jari Välimaa: | onneksi Suomeenkin on tulossa kilpailua henkilöliikenteeseen markkinaehdoilla | |
| 14.10.2025 17:50 | Lauri Niemi: | Koska on tulossa markkinaehtoista kilpailua? Markkinaehtoinen tarkoittaa sitä, että liikenne hoidetaan lipputuloilla. Ei kai kukaan ole ostanut tai ostamassa (paitsi Suomen Lähijunat, joka junat jo romutti) henkilöliikennekalustoa? | |
| 14.10.2025 17:56 | Rainer Silfverberg: | Onnibus, Flixbus, Finnair ja Norwegian ovat VR:n markinaehtoisia kilpailijoita. | |
| 14.10.2025 18:10 | Rainer Silfverberg: | Jossain olen lukenut että VR:n kaukojunaan pääsee, jos se ei ole täpötäynnä, ostamalla konduktööriltä lipun joka on hinnoiteltu jonkin normitaksan mukaan, mutta se ei takaa istumapaikkaa. Harva vaan tietää tästä mahdollisuudesta ja ostaa verkkokaupasta varmuuden vuoksi ylihintaisen 4 hengen työskentelyhytin vaikka matkustaa yksin. | |
| 14.10.2025 21:17 | Arto Papunen: | Eikö SJ:n ohella Snälltåg ajaa Tukholmasta Malmön kautta Saksaan ja jotain vuoroja Åreen? Vy:llä Göteborgista Osloon ja Tukholmasta Osloon. VR:llä Tukholmasta Göteborgiin. Tågabilla Tukholmasta Göteborgiin Karlstadin kautta, Karlstad-Alvesta ja Falun-Karlstad-(Göteborg). | |
| 15.10.2025 10:08 | Erkki Nuutio: | Dynaaminen hinnoittelu pörssisähkösopimuksiss on toki oikea ja välttämätönkin ratkaisu. Muuten tarvittaisiin säännöstelyä, koska saatavilla olevan sähkön määrä rajoittaa. Rautateiden henkilöliikenteessä lieviä kapasiteettirajoja on ollut lähinnä kiitojunien yhteydessä. Bussiliikenteessä rajat myöskin tulevat erikoistilanteissa vastaan. Bussiyhtiöitä on kuitenkin johdettu niin taitavasti 24/7, että tällaiset tilanteet on hallittu. On vieläpä pelastettu tökkivä VR lukemattomia kertoja. Jospa VR kouluttaisi dynaamisen hinnoittelun ekonomilaumansa kytkemään junaan tarvittaessa lisävaunuja. Siis opettelemaan liikennöinnin perustaitoja. Onko osaamattomuus ja suuntautuminen vääriin asioihin (kuten dynaaminen hinnoittelu ja sen yleisölle ja VR:lle itselleen vahingollinen toteutustapa) tulos Rautatieopiston lopettamisesta. |
|
| 15.10.2025 14:40 | Petri Sallinen: | Lisävaunujen seisottaminen odottamassa mahdollista käyttöä on resurssien haaskaamista. Pahimmassa tapauksessa lisävaunuja tarvitaan vain muutama kerta vuodessa sesonkien aikana. Lisävaunujen ylläpitämisen kustannuksia tai pääomakustannuksia ei millään saada katetuksi sillä, että ne myydään pari kertaa vuodessa täyteen — paitsi siinä tapauksessa, että vaunuja voitaisiin vuokrata tarpeen mukaan kalustoyhtiöltä. Dynaamisen hinnoittelun tavoitteena on ennen kaikkea saada koko kaluston käyttöaste mahdollisimman korkeaksi eri vuoroilla ja eri aikoina. Asiakas palkitaan erityisen halvoilla hinnoilla, jos hän ostaa lippunsa hyvissä ajoissa etukäteen tai matkustaa vähemmin suosituilla vuoroilla tai ajankohtina. Jos kysyntäpiikit ovat jonain aikana tai joillain vuoroilla pysyviä, voidaan vaunukapasiteettia lisätä pysyvästi. Sehän ei sinänsä haittaa, että vuorot ovat loppuunmyytyjä. Tähän pyritään myös lentoliikenteessä ja linja-autoliikenteessä. En usko, että vuosina 1948—1987 toimineen Rautatieopiston opeista on enää apua, kun virastomuotoista rautatielaitosta ei enää ole. Kauppakorkeakoulu on oikeampi osoite. |
|
| 15.10.2025 17:22 | Esa J. Rintamäki: | Bussifirmoissa varauduttiin ennen vanhaan varsin kätevästi lisäautoilla, eli ns. saattovuoroilla. Esim. 1980-luvun alussa Onni Vilkkaan Tampereelta iltapäiväviideltä lähteneen kotkalaisen mukana oli perjantaisin sangen usein saattovuoro Lahteen. Perusmuotoisessa pikavuoroon käytetyssä Kutter 9-bussissa oli yleisesti hiukan alle 50 istumapaikkaa. Herra Erkki, mielipiteesi rautatieopiston hävittämisestä ja sen seurauksista: - olen presiis samaa mieltä kanssasi. Osaaminen hukattiin kerralla. Herra Petri: - mitä kauppakorkean läpi haahuilleisiin normiporvarispenikoihin tulee, niin epäilen hyvin vahvasti näiden "pätevyyttä", mikäli ajatellaan rautatielaitoksen nimenomaan strategista puolta. Ei rautatielaitosta voi mitenkään verrata mihinkään paskapaperitehtaaseen! Tuotantosuunnitelmineen ja myyntikonttoriponnisteluineen kaikkineen. Olen vahvasti sitä mieltä että nämä "talousosaajat" repivät hiuksia päästään kiukkuisten ärräpäiden kera jokaikinen kerta kun sotaväestä tulee puheluita sotilasjunien tilaamiseksi. Vai tuleeko sieltä puheluita enää? En ihmettelisi. Sitäpaitsi, mistäköhän johtuu sangen yleinen käsitys, että talous"tiede" on sellaista, että se antaa SAMAAN KYSYMYKSEEN e r i a i k o i n a aina tyystin erilaiset vastaukset? Näin ollen on täysin turhaa puhua mistään eksaktista tieteestä. Sen sisältämät päättelyt on oman kokemukseni mukaan ihan samanlaisia kuin: A) kasakka varastaa kaiken, mikä ei ole kunnolla kiinni. B) tunnettu julkkis Viktor K. on kasakka. C) päätelmä: - siis Viktor K. pöllii kaiken mikä ei ole kunnolla kiinni. Tämähän ei vastaa todellisuutta mitenkään (- anteeksi Viktor K.). Mutta vanha totuus on sekin, että silkka riistäminen on aina, kautta vuosisatojen yritetty milloin mitenkin oikeuttaa erilaisilla tieteellisen näköisiksi verhoilluilla legendoilla. Siinä muuten syy, miksi Karl Marxin toitotetaan olevan Chico, Groucho ja Harpo Marxin partainen broidi. Lisäksi, herra Petri: - siis asiakasta "palkitaan", kunhan hän vain noudattaa käskytystä käyttäytymisensä ohjailusta. Ja vastaavasti rangaistaan sangen ankarasti, mikäli hän ei käskytykseen alistu? |
|
| 15.10.2025 21:17 | Matti Melamies: | Kalustoyhtiökään ei auta, jos lisävaunuja tarvitaan aina samoina päivinä pari kertaa vuodessa. Lisäkaluston tarpeeseen näinä päivinä VR kaiketi varautuu lähinnä niin, että kalustoa ei ole huollossa juuri silloin. | |
| 15.10.2025 22:24 | Petri Sallinen: | Miten Onni Vilkkaan kannattavuuden kävi, jos kustannuslaskennasta ei ollut tietoakaan — tai jos oli, niin sitten tämän on näyttävä lippujen hinnoittelussa. Oletetaan, että normaalivuoron bussiin mahtui 70 matkustajaa ja että kaikki paikat oli myyty. Perään lähetettiin saattobussi sillä olettamuksella, että jos vaikka joku nousisi siihen matkan varrelta. Ehkä siihen nousikin viisi matkustajaa. Tässä esimerkissä ei noussut enempää. 75 maksavan matkustajan tuotoilla oli siis katettava kahden bussin poltoainekustannukset, kahden kuskin palkat ja mahdolliset muut kustannukset. Kapasiteetin lisääminen siis lähes tuplaa liikennöitsijän kustannukset ja nostaa yksittäisen matkan hintaa, mikäli matka hinnoitellaan kustannusvastaavasti. Saattovuoron ajamisessa ei ole mitään järkeä ellei saattovuoron ajamisen kannattavuusraja lisämatkustajien määrällä ylity. Muuten kattamatta jääneet kustannukset on siirrettävä lipun lunastaneiden matkustajien maksettavaksi — tai yrityksen tappioksi. Kuten sanottua: puolityhjän kaluston ajattaminen on kannattamatonta. Ihannetapauksessa kaikki vuorot myydään täyteen ja lopuille myydään ei-oota. Jos kysynnän kasvu on pysyvää, niin sitten lisätään vuoroja. Ehkä on hyvä vihdoinkin havahtua siihen todellisuuteen, että Suomessa ei ole enää rautatielaitosta. Rataverkko, radalla operointi ja järjestelmien hallinta on eriytetty ja osin yhtiöitetty. Kilpailluilla markkinoilla toimivan rautatieoperaattorin taloutta ja kustannuslaskentaa on hoidettava eri tavalla kuin viranomaisena toimivan Väyläviraston. Niiden tulonmuodostuskin on erilainen. Ideologisten silmälasien käyttö sen sijaan näyttää aihettavan näköharhoja ja vanhojen hyvien aikojen kritiikitön muistelu näköalattomuutta. |
|
| 15.10.2025 23:21 | Esa J. Rintamäki: | Siihen aikaan pikavuorobusseissa oli olemassa liikenneministeriössä hyväksytetyt lipunhinnat ja aikataulut myös (liikennelupajärjestelmä!). Alennuksia tietenkin oli: - opiskelijalippua, eläkeläislippua, yms. Hinnat olivat yksityisillä bussifirmoilla presiis samat ja matkan pituuden mukaisia.. Yleisesti saattovuorosysteemiä käytti tietenkin muutkin kuin Vilkas. Olisikohan pääsyynä ollut kokemusperäinen tietämys bussikalustotarpeesta välillä muutenkin vilkkaasti liikennöidyllä yhteysvälillä Tampere - Lahti, valtatie 12:lla? Ja vielä viikonloppu painamassa päälle. Siellähän liikennöivät Paunut, Koivarit, ja Pekolatkin, puhumattakaan vakiovuoroa ajavista bussifirmoista. Vilkas ja Paunu olivat yhteisesti ajaneet Tampereen - Lahden - Kouvolan - Kotkan linjaa jo toukokuusta 1955. Toisin sanoen - yksityisillä linja-autoliikennöitsijöillä oli valmius vastata matkustajatulviin nopeammin kuin Valtionrautateillä. Esimerkiksi se Vilkkaan saattovuoron auto lähti Lahdesta Kouvolan suuntaan siirtoajona. Seuraavana lauantaina mahdollisesti oli heti aamusta lähdettävä Kouvolasta Kotkaan Anjalan kautta vakiovuorona tai edelleen Kotkasta Virojoelle ja sieltä pikavuorona Helsinkiin ja niin edespäin...? Entäpä junilla? Esimerkiksi P 42 Seinäjoelta Haapamäen kautta Helsinkiin, tuloaika klo 14.00. Sieltä junarunko sitten illalla P 11:nä Imatralle. Seuraavana aamupäivänä takaisin P 12:n aikataululla (ja lievä myöhästys Kouvolassa, kun piti liittää kolme satapaikkaista puuvaunua lisää runkoon kiinni) ja sitten puoli neljältä P 41:nä Helsingistä Tamperetta kohti ja Haavan kautta Seinäjoelle. Ei kauppakorkean käyminen tällaisessa auta yhtään mitään, kun liikennesuunnittelusta ja kalustokierron optimoimisesta on kyse. Saati matkustajalaskennasta. Tunnetaanko koko termiä nyky-VR:llä enää? (Konduktöörit ennenvanhaan tekivät tätä kahdesti vuodessa.) Nyky-VR:n tolskaaminen liimaa väkisinkin ideologiset silmälasit nenänvarteen lujasti kiinni. Ei elämän onni ja tarkoitus lähde yksistään markkinavoima-apostoleiden tolkuttomista puheista tai "sääntelynhajoittajien" ylistetystä nerokkuudesta. Sitä paitsi, olen siinä uskossa, että kun talouskasvu törmää kattoon lopullisesti tässä rajallisessa maailmassamme, niin silloin häviää kaikki kaupustelijat, markkinavoima-pelastussaarnaajat, sekä ne jotka pistävät toivonsa homeisiin kolikoihin ja pehkuuntuneisiin setelinippuihin, tai pikemminkin - niiden sisältämään arvovaltaan. Tämä kaikki pettää teidät, meidät - kaikki. Kapitalismista häviää silloin sen "ideologinen" pohja (niin mikä? - ahneus!). Kaikki nykyiset epäjumalat: Nallet, Orpot, Trumpit, Muskit sun muut ahnehtijat kukistuvat ja menettävät uskottavuutensa - lopullisesti. Heistä tulee pelkästään naurunalaisia. Mikä tulee sitten sen jälkeen voittamaan? Itse toivon oikeudenmukaisuuden voittavan. TOIVOTTAVASTI murroksesta selvitään ilman sotaa. Sekö on oikeudenmukaisuutta, että joku jannu ymmärtää ostaa junalippunsa pikkurahalla jo tänään, matkapäivän ollessa vaikkapa uudenvuodenpäivänä. Kun taas joku piruparka joutuu lähtemään Tornioon työmatkalle käskytettynä viiden minuutin varoitusajalla ja joutuu viimekädessä maksamaan lipustaan tuhatta ja miljoonaa. Matkalaskut sitten myöhemmin...? Tai firman luottokortti? Dynaaminen hinnoittelun keksijä pitäisi taluttaa korvalehdestä kiinni pitäen perjantaina aamukymmeneltä katsomaan Helsinginkadulle Hurstin ruokajakelun jonon ihmisiä. Saarnatkoon sitten suu vaahdossa siitä, kuinka markkinavoimat pelastavat ja johdattavat paratiisin iloihin - eivät muuten johdata. "Paratiisi" pakenee koko ajan kauemmas. Ja mitä täällä tehdään sen sijaan? Puhutaan toistensa ohi ja lietsotaan pelkoon ja vihaan. Ei ihmisiä pidä pakottaa olemaan lampaita lampaiden vaatteissa. Mielettömyyden edessäkään. Jätetään se dynaaminen hinnoittelu vaikka ilonaisten harrastukseksi! Siellä sen jotenkin hyväksyy - heko heko! Kaipa ne on ne minun ideologiset silmälasini syynä siihen, että haluan auringon paistavan joka ikisen ojan pohjalle, joka ikiseen risukasaan, joka ikisen tuvan ikkunasta sisään ja että joka ikisen tuvan pöydällä olisi lautasellinen lämmintä, valkoista ja makeaa puuroa nälkäiselle syötäväksi. Miten ideologiset silmälasit onkaan sellaisilla ihmisillä, jotka kustannus- tai säästösyistä lärpättämällä kieltävät haaveilemastakaan edellä mainituista auringonpaisteesta ja puurolautasista...? Hehän haluavat vaan laskea kaljaiset kuset itseään tyhmemmiksi rääkymiensä ihmisten silmille. Minä vaan kysyn...? Olkoonkin että olen joku vi*un kommari, mutta entä sitten? Kommunismitkin muuttuvat - viimeistään pakon edessä, mutta ahneus ei koskaan katoa..Aina löytyy niitä jotka luulevat hyötyvänsä siitä. "Markkinavoimat"... Just joo. |