10.10.2025 / Sofia, Bulgaria

10.10.2025 1.maailmansodan aikainen prikaativeturi ja prikaatimatkustajavaunu siltä ajalta kun Balkanin ruutitynnyrissä vielä taisteltiin. Tämä juna on varmasti tehnyt sittemmin mittavan työrupeaman jollain Bulgarian kapearautatiellä, vaan en tiedä millä. Henschel & Sohn, Cassel, 16012/1918.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Sofia Valtio: Bulgaria

Kuvaaja: Jorma Rauhala
Kuvasarja: Sofian prikaatijuna
Lisätty: 13.10.2025 21:49

Höyryveturi
Ulkomaat: 479

Muu tunniste
Sekalaiset: Kapearaiteinen, Muistomerkki
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla, Rataverkon ulkopuolella
Ulkomaat
Vuodenajat: Syksy

14.10.2025 03:19	John Lindroth:	Onnistunut kuvasarja!
14.10.2025 08:48	Esa J. Rintamäki:	Heeresfeldbahn - veturi? Ainakin varustettu itävaltalaismallisella Rihosek-kipinänsammuttajalla.
14.10.2025 16:00	Eljas Pölhö:	Tämä oli alkujaan DHF 1130. BDZ (Bulgarian valtionrautatiet) kirjoilla 1920-1970. Numero 479 annettu 1936. Sijoitusvarikoista tiedossa 1936=Dupnica, 1946=Dupnica, 1970=General Todorov). Museoveturina Radomir'issa 1999 saakka, jona vuonna BDZ Sofian pääkonepajassa kunnostettiin museoveturiksi Sofian päärautatieasemalle. BDZ:llä oli 93 tätä mallia olevaa veturia vuoden 1936 numeromuutoksen aikaan (numerot 401-493). Muita Heeresfelbahnin vetureita oli pienemmät määrät (2-akselisia 201-203 + kaksi hylätty ennen 1936 sekä 3-akselisia ("Illinge") 301-309 ja neljä Zwillingen puolikasta hylätty ennen 1936.
14.10.2025 17:32	Esa J. Rintamäki:	Bulgaria kuului ensimmäisen maailmansodan aikana ns. keskusvaltoihin. Näitä olivat keisarillinen Saksa, Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, Bulgaria ja nykyistä Turkkia edeltänyt Ottomaanien valtakunta (imperiumi). Muuten, raideleveys näyttäisi olevan 600 mm.
15.10.2025 05:11	Leevi Halonen:	Onko tämä panssaroitu?
15.10.2025 08:11	Esa J. Rintamäki:	Herra Leevi, kuvan veturi ei ainakaan näytä panssaroidulta. Itse en tosiaan ihmettelisi, mikäli Heeresfeldbahn - (armeijan kenttärata) vetureita olisi panssaroitu. Ensimmäinen maailmansota oli lännessä paikalleen jämähtänyttä juoksuhautasotaa "paksu-Bertta"- mörssäreineen ja tykistöineen. Kenttäratoja tarvittiin nimenomaan ammusten kuljetuksiin selustassa. (Asiasanat: Verdun ja Somme, muiden muassa.) Ankaralla tykistötulituksella molempien osapuolien typerät kenraalit yrittivät peittää totaalisen osaamattomuutensa ja impotenssinsa. Sotakouluissa kun ennen sotaa paasattiin vain ja ainoastaan hyökkäämisestä. Puolustus ei ollut riittävän "herrasmiesmäistä"... Idän puolella rintamat olivat liikkuvampia.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!