??.??.???? / ???
??.??.???? Edelleenkin itselleni tuntematon aika ja paikka, missä tämä veturi on kuvattu. Joitakin arvauksia on.
Kommentit
| 18.10.2005 15:11 | Ilkka Hovi: | Hieman muunneltu B1 myös uudenmallisella kattilalla. B1 olivat tsaarinvallan aikana käytössä Hki ja Pb (taisi olla joku Wpi ). Silti arvaisin paikaksi Hki koska kun L1 vetureita tuli käyttöön, olivat kaikki B1:t Hkissä. Myös hiilipoltto viittaisin pääkaupunkiseutuun. Vuosittaiset veturikatsahdukset, joita on Rautatiemuseossa antavat hyvän läpileikkauksen polttoaineisiin ja missä veturit olivat kirjoilla. V 1914 ne muuttuivat salaisiksi. Kuvassa olevat raiteet eivät olle läpiajettavia joten paikka voisi olla Hki eikä Psl pikkutalli ? |
|
| 18.10.2005 16:54 | [Tunnus poistettu]: | Esim. toukokuussa vuonna 1913 nro B1 53 oli Wiipurissa. Tuona kuukautena sillä ajettiin yhteensä 7 240 km. Sen kuukausittaiset ajot pyörivät tuohon aikaan 7 000 km molemmin puolin. |
|
| 19.05.2006 16:57 | Arto Lopia: | Oudon näköinen vehje. Sylinterit/sylinteri sijoitettu ilmeisesti aparaatin keskelle? Eipä taida olla säilynyt tälläistä veturia näihin päiviin? | |
| 19.05.2006 17:25 | [Tunnus poistettu]: | Yksi on. Se on samalla myös Suomen vanhin museoveturi. | |
| 19.05.2006 17:31 | Arto Lopia: | Onks se rautatie-museossa? Tuli sellanen mielikuva et siel joku ehkä ton näköine olis ollu. | |
| 19.05.2006 20:52 | Simo Toikkanen: | Jep, Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä on B1-sarjan veturi nro 9. Veturi on vuosimallia 1868, vuoden vanhempi kuin myöskin museossa majaileva C1 21. Museon pässi eroaa kuvan vekottimesta näin äkkiä katsottuna siinä, että polttoainesäiliö hytin takana on katettu ja korsteenina on halkopiippu. Veturisarjassa sylinterit ja luistiliikuntalaitteistot on sijoitettu kehyksen sisään, mikä on ainakin pienoismallirakentajia helpottava seikka. | |
| 11.12.2013 12:36 | Eljas Pölhö: | B1 53, kuten muutkin vanhat B1:t eli 9, 10 ja 53-56 oli sijoitettu Helsinkiin tammikuussa 1920 ja helmikuusta 1920 lähtien hylkäykseensä saakka Pasilaan. B1 150 ja 151 oli 1920-luvulla sijoitettu Karjaalle (Hanko oli Karjaan alavarikko), paitsi 150 touko-joulukuun 1926 Turkuun. Veturin 53 kilometrit olivat kauden alussa luokkaa reilut 4000 km/kk ja siitä pikku hiljaa käyttö laski noin puoleen viimeisiksi käyttövuosiksi 1925-1927. Vaihtotöissä yksi tunti lasketaan 10 km:n matkaksi. 31 päiväisenä kuukautena on 744 tuntia eli suurin mahdollinen kilometrimäärä on 7440 km. Silloin kun kilometrimäärä on 7240 km/kk (ks aiempi viesti tässä ketjussa), se tarkoittaa käytännössä jatkuvaa kolmivuorotyötä. Joskus alkuvuosina tunti vaihtotyötä laskettiin 20 km:n matkaksi, mutta töissä istuen en pysty tarkistamaan milloin käytetty laskennallinen matka muutettiin. |
|
| 12.12.2013 11:43 | Kimmo T. Lumirae: | Mainittakoon, että veturimiesten palkkauksessa vuonna 1978, josta selkeä muistikuvani on, tunti vaihtotöissä laskettiin vastaavasti 40 km:n arvoiseksi ja yhden kilometrin hinta oli 4,5 penniä. Arvot ovat muuttuneet sen jälkeen moneen kertaan. Mutta veturimiesten todella mutkikasta palkkausta kuvaa ehkä hyvin se, että jos veturimies (kuljettaja tai lämmittäjä/koneapulainen) oli sunnuntaina illalla vaihtotöissä, hän sai jokaiselta tunnilta ainakin sunnuntaikorvausta, iltatyökorvausta, päivystysrahaa ja tuon 40 x 4,5 penniä vaihtotyökilometrejä. Lisäksi tietysti (pieni) kuukausipalkka pyöri koko ajan. Mutta mutkikasta oli, ja on edelleen. |