15.11.2025 / Kouvola asema

15.11.2025 Tällä kertaa ylimääräinen Ristiinasta tullut kuusitoista vaunuinen juna kulki yhden Dv12-veturin voimin. Alunperin junan piti kulkea tunnuksella T 58274. Muutama minuutti myöhemmin junan peruuttamisesta, sille tehtiin uusi aikataulu ja se tuli kulkemaan tunnuksella T 58276. Taulu ei eronnut ajallisesti peruutetusta.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Kouvola asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Antton Karhu
Lisätty: 17.11.2025 21:21

Dieselveturi
Dv12: 2529

Tavaravaunut
Sp:
Sps:

Junatyyppi
T: 58276

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Operaattori
VR-Yhtymä Oy:

18.11.2025 04:45	Esa J. Rintamäki:	Kuusikymmentäneljä akselia yhdellä väsähtäneellä ikädeeverillä? Juna lienee ilmiselvä LALIGAU - Zug (saksaksi ilmaistuna) ? Selitys: Leichter - Als - Luft, Innen - Grösser - Als - Aussen, eli kevyempää kuin ilma ja sisältä suurempi kuin ulkoapäin näyttäisi olevan. [Muistuma yhdestä Glasers Annalen - lehdestä (rautatiehallituksen kirjastossa kauan sitten), jossa hiukan vitsailtiin vaunujen rakennesuunnittelusta.]
18.11.2025 05:45	Ari-Pekka Lanne:	Meinaat herra Esa, että juna on ilmaa täynnä kuin jarruvarjo? Pankkovaunut ovat ilmanvastuksineen siitä hulluja rattaita, että jollei nyt ihan koko matkaa ylämäkeen kuljeta, tyhjiä vaunuja on työläämpi vetää kuin kuormattuja. Ehkäpä muinaislaitos kuitenkin pärjää kaksi kolmasosaa junanmittaisen tötterön kanssa ilmoineenkin.
18.11.2025 11:45	Rasmus Viirre:	Radan mäkien määrällä ja jyrkkyydellä lienee eniten väliä, kun Ylivieskassa ovat vetäneet kautta aikojen tähän päivään asti yhdellä Dv12:lla 24 vaunuisia tyhjiä pankkovaunustoja. Ennen meni Oulaisiin (jos palattiin ilman täysiä vaunuja tietysti) ja nykyäänkin vielä menee mm. Pihtiputaalle.
18.11.2025 12:14	Esa J. Rintamäki:	Herra Ari-Pekka, jarruvarjon funktiohan on sanalla sanoen "pidättäminen". Olet mielestäni silti oikeilla jäljillä... Eräästä saksalaisesta artikkelista luin, että ilmanvastuksen merkittävyys alkaa vaikuttaa junavastukseen noin 100 km tuntinopeudesta alkaen. Tällä tosiasialla uskoisi olevan tekemistä mm. Lätän keulan muotoiluun, siis pyöreyteen. Lätän keula ylhäältä katsoen ei ole - kumma kyllä - puhdas puoliympyrä. Junavastus on kokonaisuus, joka muodostuu monestakin eri tekijästä, yksi niistä on pyöräpaino. Elikkä painon vuoksi vaunun pyörä ikään kuin joutuu koko ajan nousemaan ylös itsensä aiheuttamasta kuopasta tai oikeamminkin painaumasta. Näin ollen junan veturin pitää vetää vaunu vaunuroikkaansa koko ajan lievään ylämäkeen. Myös alamäkeen ajettaessa, joo, ja vastatuuleen myös?

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!